lupauduin tässä nyt sitten tapaamiseen erään nettituttavan kanssa.. ja vastakkaista sukupuolta.. Ja tietysti kun nyt sitä jo ajattelen, mua alkaa jännittämään aivan pirusti! :( oon kyllä kertonut jo että olen ujo ja tälläset, mutta mitä jos koko tapaaminen meneekin ihan mönkään? en saa sanaa suustani, ja se pitää mua outona? tai se punastelu.. mitäs sitten?
eilen illalla ajattelin että perun koko tapaamisen kun ei mullakaan ole minkäänlaisia sosiaalisia taitoja, vaikka olenkin jo yli 20.. mutta toisaalta olisi vaan kiva mennä, mutta toi ujous ja jännittäminen haittaa..siis kahden vaiheilla menenkö vai enkö? en kyllä haluisi nolata itseäni! :( kavereita ei mullakaan paljon ole, ottaisin jonkun kyllä "turvaksi" mukaan jos lähtis mutta ei kai tässä nyt muuta kun sitten vaan mennä.. apua?
eilen illalla ajattelin että perun koko tapaamisen kun ei mullakaan ole minkäänlaisia sosiaalisia taitoja, vaikka olenkin jo yli 20.. mutta toisaalta olisi vaan kiva mennä, mutta toi ujous ja jännittäminen haittaa..siis kahden vaiheilla menenkö vai enkö? en kyllä haluisi nolata itseäni! :( kavereita ei mullakaan paljon ole, ottaisin jonkun kyllä "turvaksi" mukaan jos lähtis mutta ei kai tässä nyt muuta kun sitten vaan mennä.. apua?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mene. Ei kukaan järkevä ihminen pidä ujoa outona. Enemmän kuin tehdyt teot kaduttaa tekemättömät. Ja jos suinkin mahdollista, jätä se kaveri kotiin. Todennäköisesti sillä nettitutullakaan ei oo kaveria, ja se voisi vaikuttaa vähän hölmöltä jos teitä on kolme. Ajattele sitä harjotuksena tulevaa varten, aina kun ei voi turvautua muihin.
Anna mennä ja hoida homma.
Ole onnellinen, että saat tavata hänet ja saat ehkä uuden ystävän. Itsellä kun ei ole pokkaa edes netissä tutustua toisiin ihmisiin. Jos jonkun meseen saisinkin, niin en sinne kyllä uskaltaisi kirjautua. Kerran oli galleriassa noin viikon ajan pari kuvaa ja silloinkin pelkäsin aina kirjautuessa, että mitäpä jos onkin tullut jotain kommenttia...