Turku, tulevana kulttuuripääkaupunkina, ylvästelee upealla Turun jugendlinnalla (entinen kaupunginkanslia, Kristiinankatu 1), joka sijaitsee aivan kaupungin sydämessä, Aurajoen kulttuurimaisemassa.
Mitä kulttuurivuoden jälkeen? Kroonisessa rahapulassa Turun jugendlinna on myyty yksityiseen omistukseen. Siihen rakennetaan luksusluokan yksityisasuntoja, ovet ja portit lukitaan sähköisin lukoin ja myös kaikenlainen kulttuuritoiminta - silakkamarkkinat mukaanlukien - talon edustan upealla ranta-alueella kielletään häiriötä aiheuttavana. Ehken talon uudet äveriäät omistajat suostuvat häiriintymään kerran kymmenessä vuodessa mahdollisen kuningasparin vierailun vuoksi.
Mikä olisi Pukkisen ollut avata kulttuuripääkaupunkivuosi kaupungintalon omalta parvekkeelta suoraan juhlivan kansanpaljouden keskellä, keskellä Vanhinta ja arvokkainta historiallistaTurkua?
Voi Turkua , voi, minkä olet tehnyt. Luopunut kaupungin arvokkaimmasta rakennuksesta muutaman euron perään! Nyt kaupungin johto istua kituuttaa yksityiselle liikelaitokselle epäkuranteksi tulleissa tiloissa. Ja mihin hintaan! Luottamusmiehille sanottiin "uusien" tilojen olevan käytännössä ilmaisia, kun myydään vanhat tilat ja rakennusoikeus Kupittaalla hyvään hintaan. Kuinka kävi: jugendpalatsin lisäksi ei yhtäkään vanhaa toimistotilaa liene saatu myydyksi - ainakaan hyvään hintaan.
Myllysillan tuntumassa Aurajokivarren liian kalliiksi luokiteltuihin tiloihin muutti, rajun remontin jälkeen, itse tilalaitos! Entä onko Eerikinkadun Hesen viereinen rötiskö saatu myytyä? Entä Linnankatu 55 virastotalo tai entinen sotilaspiirin esikuntarakennus. Eiköhän kaikissa toimi edelleen kaupungin virastoja?
Kuka vastaa?
Mitä kulttuurivuoden jälkeen? Kroonisessa rahapulassa Turun jugendlinna on myyty yksityiseen omistukseen. Siihen rakennetaan luksusluokan yksityisasuntoja, ovet ja portit lukitaan sähköisin lukoin ja myös kaikenlainen kulttuuritoiminta - silakkamarkkinat mukaanlukien - talon edustan upealla ranta-alueella kielletään häiriötä aiheuttavana. Ehken talon uudet äveriäät omistajat suostuvat häiriintymään kerran kymmenessä vuodessa mahdollisen kuningasparin vierailun vuoksi.
Mikä olisi Pukkisen ollut avata kulttuuripääkaupunkivuosi kaupungintalon omalta parvekkeelta suoraan juhlivan kansanpaljouden keskellä, keskellä Vanhinta ja arvokkainta historiallistaTurkua?
Voi Turkua , voi, minkä olet tehnyt. Luopunut kaupungin arvokkaimmasta rakennuksesta muutaman euron perään! Nyt kaupungin johto istua kituuttaa yksityiselle liikelaitokselle epäkuranteksi tulleissa tiloissa. Ja mihin hintaan! Luottamusmiehille sanottiin "uusien" tilojen olevan käytännössä ilmaisia, kun myydään vanhat tilat ja rakennusoikeus Kupittaalla hyvään hintaan. Kuinka kävi: jugendpalatsin lisäksi ei yhtäkään vanhaa toimistotilaa liene saatu myydyksi - ainakaan hyvään hintaan.
Myllysillan tuntumassa Aurajokivarren liian kalliiksi luokiteltuihin tiloihin muutti, rajun remontin jälkeen, itse tilalaitos! Entä onko Eerikinkadun Hesen viereinen rötiskö saatu myytyä? Entä Linnankatu 55 virastotalo tai entinen sotilaspiirin esikuntarakennus. Eiköhän kaikissa toimi edelleen kaupungin virastoja?
Kuka vastaa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Turun motto on "kauppa kannattaa aina", varsinkin kun oikeata riihikuivaa ei tarvitse liikuttella kukkarosta toiseen, vaikka sitten tuhkat menis pesästä!
Too late cry. Turku tuuppasi joskus 60-luvulla liikkeelle sellaisen häröpallon kaupunkisuunnittelussaan, että siitä tullaan kärsimään vielä pitkään, mutta pohja taitaa olla jo onneksi näkyvissä. Kuntataloudet ovat Suomessa muutenkin niin heikkoja, ettei ongelmakaupungit ihan heti tervehdy.
Turussa on muuten erikoinen tapa; myytäviin kohteisiin tehdään merkittäviä remontteja juuri ennen niiden myyntiä. Niin jugendlinnaankin, muistaakseni juuri hetki sitten luin lehdestä että jugendlinnan alakertaan on vastikään tehty ylimääräinen sadantonnin remppa.
Miten jotenkin tuntuu siltä, että nämä rempat yleensä on mittatilaustyötä kohteiden tulevilta ostajilta?
Jos jäljet johtaisivatkin Linnankadun sylttytehtaalle, voisi kaupunki vähän katsoa sen perään. Ei muuten mutta kansalaisten ja veronmaksajien yhdenvertaisuus jää tässä souvissa perkeleen hyvin toteutumatta. Veronmaksajien omaisuutta on Turussa myyty pienen piirin sijoittajille niin paljon ja niin halvalla, että aiheesta voisi kirjoittaa vaikka runokirjan.