Karjalaisessa hyvä kirjoitus:
Loppuuko valtuutetuilta jo uskallus?
Esa Nevalainen
Haasteellinen valtuustokausi näyttää laittavan jauhot suuhun Pielisen Karjalan valtuutetuille ja talouden tiukentuessa kaivaudutaan yhä syvemmälle itsenäisen kunnan poteroihin. Tällaiseen johtopäätökseen on pakko tulla, kun tarkastelee Karjalaisen seutukunnan valtuutetuille tekemän kyselyn tuloksia.
Pielisen Karjalan 118 valtuutetusta neljä kysymystä sisältävään kyselyyn vastasi vain 22 valtuutettua. Huonoista parhaimmaksi kiri Juuka, jossa valtuutetuista vastasi määräaikaan mennessä alle neljännes.
Katugallupissa tällainen vastausprosentti olisi kehno. Luottamushenkilöille tulos on suorastaan häpeällinen. Näinkö paljon valtuutettuja työ kunnan eteen todella kiinnostaa?
Kattavammalla vastausprosentilla seudun uudelleen virinneille yhteistyöhankkeille olisi saattanut löytyä jopa uudenlaista imua valtuutettujen vertailtavissa olevien kantojen kautta.
Ehkä kysymys ei sittenkään ole vain saamattomuudesta. Samaa hiljaisuuden auraa kantavat yhä useamman pykälän kohdalla myös seutukunnan valtuustojen viralliset kokoukset. Asian pitää olla todellakin merkittävä tai sitten täysin yhdentekevä, että valtuutettu puhuu. Yhdentekevän asian kohdalla puhutaan siksi, että siitä voi kerätä itsestään selvyyksillä muutaman irtopisteen kansan syvistä riveistä.
Ennen kokousta ryhmätasolla valmiiksi jauhetut päätökset alkavat ilmeisesti elää valtuutettujen mielissä omaa elämäänsä. Näin henkilökohtaiselle mielipiteelle ei löydy enää sijaa tai uskallusta edes suurempien, osin täysin periaatteellisten linjausten kohdalla. Karjalaisen kysely ei varmasti Pielisen Karjalan seutukuntaa kuntaliitokseen ilman oikeita keskusteluja olisi kantanut.
Kunnan ylimpinä päätöksentekijöinä valtuutetut näyttävät vastaamattomuudellaan karmeaa esimerkkiä kuntalaisille ja virkamiehille hyvästä hallinnosta. Ei kai taustalla ole ajatusta, ettei kuntalaisten tarvitse tietää valtuuston tekemisistä tai aikeista?
Esimerkiksi Nurmeksessa valtuuston uusiutuessa näyttää unohtuneen kolme kautta kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimineen Jouni Pirisen (sd.) jättämä perinne. Hän kehotti valtuutettuja ottamaan kantaa ja herättämään keskustelua myös muilla julkisilla areenoilla kuin valtuustosalissa.
Valtuutettujen ajatukset ja tärkeinä pitämät asiat olivat esillä ennen viime syksyn kunnallisvaaleja. Yleisen taloustilanteen jyrkkä heikkeneminen tuo kuntakenttään taatusti erilaisen kuvan lähivuosille kuin mitä vielä viime syksynä nähtiin. Tähän peilaten lehden tässä yhteydessä tarjoama foorumi myös uudenlaiselle, innovatiiviselle kuntayhteistyökeskustelulle näyttää jäävän valtuutetuilta käyttämättä.
Valtuustokyselyn tuloksista ja taustoista kootaan uutinen Pielisen Karjalan aluesivuille, jotka ilmestyvät Karjalaisessa 5. lokakuuta.
Viime päivinä poliitikot ovat valtakunnan tasolla selitelleet kilpaa tekemisiään tai tekemättä jättämisiään. Millainen mahtaa olla yleisin selitys kyselyyn vastaamattomuuteen Pielisen Karjalassa?
Kirjoittaja on Karjalaisen Nurmeksen aluetoimittaja.
Loppuuko valtuutetuilta jo uskallus?
Esa Nevalainen
Haasteellinen valtuustokausi näyttää laittavan jauhot suuhun Pielisen Karjalan valtuutetuille ja talouden tiukentuessa kaivaudutaan yhä syvemmälle itsenäisen kunnan poteroihin. Tällaiseen johtopäätökseen on pakko tulla, kun tarkastelee Karjalaisen seutukunnan valtuutetuille tekemän kyselyn tuloksia.
Pielisen Karjalan 118 valtuutetusta neljä kysymystä sisältävään kyselyyn vastasi vain 22 valtuutettua. Huonoista parhaimmaksi kiri Juuka, jossa valtuutetuista vastasi määräaikaan mennessä alle neljännes.
Katugallupissa tällainen vastausprosentti olisi kehno. Luottamushenkilöille tulos on suorastaan häpeällinen. Näinkö paljon valtuutettuja työ kunnan eteen todella kiinnostaa?
Kattavammalla vastausprosentilla seudun uudelleen virinneille yhteistyöhankkeille olisi saattanut löytyä jopa uudenlaista imua valtuutettujen vertailtavissa olevien kantojen kautta.
Ehkä kysymys ei sittenkään ole vain saamattomuudesta. Samaa hiljaisuuden auraa kantavat yhä useamman pykälän kohdalla myös seutukunnan valtuustojen viralliset kokoukset. Asian pitää olla todellakin merkittävä tai sitten täysin yhdentekevä, että valtuutettu puhuu. Yhdentekevän asian kohdalla puhutaan siksi, että siitä voi kerätä itsestään selvyyksillä muutaman irtopisteen kansan syvistä riveistä.
Ennen kokousta ryhmätasolla valmiiksi jauhetut päätökset alkavat ilmeisesti elää valtuutettujen mielissä omaa elämäänsä. Näin henkilökohtaiselle mielipiteelle ei löydy enää sijaa tai uskallusta edes suurempien, osin täysin periaatteellisten linjausten kohdalla. Karjalaisen kysely ei varmasti Pielisen Karjalan seutukuntaa kuntaliitokseen ilman oikeita keskusteluja olisi kantanut.
Kunnan ylimpinä päätöksentekijöinä valtuutetut näyttävät vastaamattomuudellaan karmeaa esimerkkiä kuntalaisille ja virkamiehille hyvästä hallinnosta. Ei kai taustalla ole ajatusta, ettei kuntalaisten tarvitse tietää valtuuston tekemisistä tai aikeista?
Esimerkiksi Nurmeksessa valtuuston uusiutuessa näyttää unohtuneen kolme kautta kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimineen Jouni Pirisen (sd.) jättämä perinne. Hän kehotti valtuutettuja ottamaan kantaa ja herättämään keskustelua myös muilla julkisilla areenoilla kuin valtuustosalissa.
Valtuutettujen ajatukset ja tärkeinä pitämät asiat olivat esillä ennen viime syksyn kunnallisvaaleja. Yleisen taloustilanteen jyrkkä heikkeneminen tuo kuntakenttään taatusti erilaisen kuvan lähivuosille kuin mitä vielä viime syksynä nähtiin. Tähän peilaten lehden tässä yhteydessä tarjoama foorumi myös uudenlaiselle, innovatiiviselle kuntayhteistyökeskustelulle näyttää jäävän valtuutetuilta käyttämättä.
Valtuustokyselyn tuloksista ja taustoista kootaan uutinen Pielisen Karjalan aluesivuille, jotka ilmestyvät Karjalaisessa 5. lokakuuta.
Viime päivinä poliitikot ovat valtakunnan tasolla selitelleet kilpaa tekemisiään tai tekemättä jättämisiään. Millainen mahtaa olla yleisin selitys kyselyyn vastaamattomuuteen Pielisen Karjalassa?
Kirjoittaja on Karjalaisen Nurmeksen aluetoimittaja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Näin se valitettavasti on. Vähän valtuutetut välittävät kuntalaisista. Eivät tuulettele ajatuksiaan julkisuudessa.Suut tukossa mennään ryhmiin ja tullaan ryhmistä ulos. Kuntalaisten kannattaa nyt olla tarkkana.
siis eli juttu tulee 5. päivä lehteen ketkä vastanneet? näin ymmärsin? vosiko joku laittaa sitten lieksalaisten vastaajat tänne kun minulle ei tule karjalaista, (köyhä ku olen) niin saan nähdä ketkä täällä hieman ansaitsevan valtuutetuista kunnioitukseni. Eikä ole nettiä,ystävän luona tätäkin kirjoitan jos se olisi netissä juttu. on se ihme jottei voi vastata edes johonkin 4 kysymyksen kyselyyn! Tuppisuut mitkä tuppisuut!
Lupaan laittaa tänne avainkohdat siitä jututusta kunhan se tulee painettuun lehteen. Se on tiedossa jo etukäteen että Demareitten leirissä on mietitty asiat pitemmällä kuin 3 vuoden aikajänteellä. Heillä on asiasta oikeaa tietoa.
Lieksankin valtuutettujen tulisi palkata ikioma konsultti, joka vastailisi valtuutetun puolesta ympäripyöreitä niin että kuuntelija jää miettimään että mitähän 'se tarkoitti' !
Käytännösähän tuo homma eri kaupungeissa toimii sillä itse viranhaltijoiden ei tarvitse koskaan pelätä sitä että tekee, päättää tai lausuu väärin ..tiukan paikan tullen voi aina vedota siihen että päätös oli konsultin!
Kerrankin olen kanssasi samaa mieltä. Määttäsen piti ryhtyä konsultiksi ja palkkakin tuli sen mukaan. Nyt tarvitaan uusi konsultti. Mitähän tekevät johtavat virkamiehet - eivät mitään. Tekniikka tilaa pienempiin piirroksiin konsultit paikalle. Keskushallinto ei älyä henkilöstön ja talouden päälle yhtään mitään. Tarvitaan taas konsultti. Mistähän johtajille maksetaan? Kohta tarvitaan pakolaiskonsultti.
Määttänen voisi toimia myös pakolaiskonsulttina, onhan kyse koulutuksesta. PRAF tai mikä se olikaan tämä laatujärjestelmä. Sen mukaisesti myös ulkomaalaisille suunniteltu ja toteutettu koulutus arvioitaisiin, tulisi laatua kerta rysäyksellä!