Kaikki yksityisen sektorin velat suhteessa kansantalouden vuotuiseen kokoon:
Iceland: 255.31 %
United States: 194.78 %
Japan: 186.91 %
Canada: 181.42 %
Netherlands: 173.41 %
Denmark: 171.09 %
Switzerland: 166.8 %
United Kingdom: 165.53 %
Ireland: 160.65 %
Portugal: 147.28 %
Hong Kong: 146.24 %
Spain: 146.08 %
New Zealand: 133.79 %
Luxembourg: 133.24 %
Cyprus: 120.22 %
Austria: 112.92 %
Sweden: 111.75 %
Germany: 111.44 %
Australia: 104.62 %
Korea, South: 102.05 %
Singapore: 101.68 %
Israel: 97.51 %
France: 93.1 %
Italy: 90.19 %
Greece: 84.84 %
Finland: 76.07 %
Belgium: 75.06 %
Kuwait: 63.1 %
United Arab Emirates: 60.95 %
Estonia: 60 %
Saudi Arabia: 53.89 %
Lähde: http://www.nationmaster.com/graph/ec...ate-sector-gdp
Länsieurooppalaisista vain belgialaisilla on vähemmän yksityisen sektorin velkaa kuin Suomella. Mutta silti suomalaisten ostovoima on kohtalaisen hyvä suhteessa muihin länsimaihin niin kuin seuraava tilasto osoittaa.
Kotitalouksien asukaskohtaiset kulutusmenot:
# 1 Iceland: 32,061.247 $
# 2 Luxembourg: 31,702.421 $
# 3 Switzerland: 29,330.486 $
# 4 United States: 27,972.583 $
# 5 Norway: 26,714.382 $
# 6 United Kingdom: 23,829.444 $
# 7 Denmark: 23,149.928 $
# 8 Austria: 20,637.679 $
# 9 Japan: 20,612.126 $
# 10 Ireland: 20,166.511 $
# 11 Germany: 20,089.233 $
# 12 France: 19,940.515 $
# 13 Finland: 19,283.658 $
# 14 Australia: 19,126.279 $
# 15 Sweden: 19,023.73 $
# 16 Belgium: 18,834.325 $
# 17 Netherlands: 18,594.368 $
# 18 Italy: 17,698.86 $
# 19 Canada: 16,901.901 $
# 20 Spain: 14,964.214 $
# 21 Hong Kong: 14,901.262 $
# 22 New Zealand: 14,285 $
# 23 Greece: 13,612.617 $
# 24 United Arab Emirates: 13,226.594 $
# 25 New Caledonia: 11,637.839 $
# 26 Portugal: 11,379.92 $
Lähde: http://www.nationmaster.com/graph/ec...-us-per-capita
Voidaanko siis väittää, että suomalaisilla on todellista vaurautta muita enemmän, koska velkataakka on huomattavan pieni? Valtionvelka on Suomessa myös länsimaiden pienimpiin kuuluva asukasta kohti laskettuna.
Julkisen sektorin (valtio ja kunnat) velat suhteessa kansantalouden kokoon:
Japan: 170 % of GDP
Italy: 104 % of GDP
Greece: 89.5 % of GDP
Belgium: 84.6 % of GDP
Norway: 83.1 % of GDP
Israel: 80.6 % of GDP
Germany: 64.9 % of GDP
France: 63.9 % of GDP
Portugal: 63.6 % of GDP
United States: 60.8 % of GDP
Austria: 59.1 % of GDP
Netherlands: 45.5 % of GDP
Switzerland: 44.2 % of GDP
United Kingdom: 43.6 % of GDP
Sweden: 41.7 % of GDP
Spain: 36.2 % of GDP
Finland: 35.9 % of GDP
Denmark: 26 % of GDP
Ireland: 24.9 % of GDP
New Zealand: 20.7 % of GDP
Lähde: http://www.nationmaster.com/graph/ec...my-public-debt
Tässä vielä kansantalouden koko asukasta kohti, eli bruttokansantuote (kaikkien tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvo) asukasta kohti:
1 Luxembourg 111,182
2 Norway 94,359
3 Switzerland 64,011
4 Ireland 63,178
5 Denmark 62,327
6 Iceland 52,549
7 Netherlands 52,322
8 Sweden 52,057
9 Finland 51,060
10 Austria 49,902
11 Australia 47,498
12 United States 46,716
13 Belgium 46,486
14 France 45,982
15 Germany 44,471
16 United Kingdom 43,089
17 Canada 42,031
18 Japan 38,443
19 Italy 38,309
20 Singapore 37,600
21 Spain 35,204
22 Greece 31,749
23 New Zealand 30,614
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of...%29_per_capita
Minusta Suomella on aika hyvin pullat uunissa, ellei hallitus sitten tupeloi pahemman kerran talouden kanssa. Niin se on tehnyt ennenkin, koska meillä suomalaisilla on taipumusta taloudelliseen lahjattomuuteen. Sen takia varmasti meillä pelätään velan ottamista. Olemme niin hyväuskoisia, ettei velkaa ole varaa paljon ottaa.
Iceland: 255.31 %
United States: 194.78 %
Japan: 186.91 %
Canada: 181.42 %
Netherlands: 173.41 %
Denmark: 171.09 %
Switzerland: 166.8 %
United Kingdom: 165.53 %
Ireland: 160.65 %
Portugal: 147.28 %
Hong Kong: 146.24 %
Spain: 146.08 %
New Zealand: 133.79 %
Luxembourg: 133.24 %
Cyprus: 120.22 %
Austria: 112.92 %
Sweden: 111.75 %
Germany: 111.44 %
Australia: 104.62 %
Korea, South: 102.05 %
Singapore: 101.68 %
Israel: 97.51 %
France: 93.1 %
Italy: 90.19 %
Greece: 84.84 %
Finland: 76.07 %
Belgium: 75.06 %
Kuwait: 63.1 %
United Arab Emirates: 60.95 %
Estonia: 60 %
Saudi Arabia: 53.89 %
Lähde: http://www.nationmaster.com/graph/ec...ate-sector-gdp
Länsieurooppalaisista vain belgialaisilla on vähemmän yksityisen sektorin velkaa kuin Suomella. Mutta silti suomalaisten ostovoima on kohtalaisen hyvä suhteessa muihin länsimaihin niin kuin seuraava tilasto osoittaa.
Kotitalouksien asukaskohtaiset kulutusmenot:
# 1 Iceland: 32,061.247 $
# 2 Luxembourg: 31,702.421 $
# 3 Switzerland: 29,330.486 $
# 4 United States: 27,972.583 $
# 5 Norway: 26,714.382 $
# 6 United Kingdom: 23,829.444 $
# 7 Denmark: 23,149.928 $
# 8 Austria: 20,637.679 $
# 9 Japan: 20,612.126 $
# 10 Ireland: 20,166.511 $
# 11 Germany: 20,089.233 $
# 12 France: 19,940.515 $
# 13 Finland: 19,283.658 $
# 14 Australia: 19,126.279 $
# 15 Sweden: 19,023.73 $
# 16 Belgium: 18,834.325 $
# 17 Netherlands: 18,594.368 $
# 18 Italy: 17,698.86 $
# 19 Canada: 16,901.901 $
# 20 Spain: 14,964.214 $
# 21 Hong Kong: 14,901.262 $
# 22 New Zealand: 14,285 $
# 23 Greece: 13,612.617 $
# 24 United Arab Emirates: 13,226.594 $
# 25 New Caledonia: 11,637.839 $
# 26 Portugal: 11,379.92 $
Lähde: http://www.nationmaster.com/graph/ec...-us-per-capita
Voidaanko siis väittää, että suomalaisilla on todellista vaurautta muita enemmän, koska velkataakka on huomattavan pieni? Valtionvelka on Suomessa myös länsimaiden pienimpiin kuuluva asukasta kohti laskettuna.
Julkisen sektorin (valtio ja kunnat) velat suhteessa kansantalouden kokoon:
Japan: 170 % of GDP
Italy: 104 % of GDP
Greece: 89.5 % of GDP
Belgium: 84.6 % of GDP
Norway: 83.1 % of GDP
Israel: 80.6 % of GDP
Germany: 64.9 % of GDP
France: 63.9 % of GDP
Portugal: 63.6 % of GDP
United States: 60.8 % of GDP
Austria: 59.1 % of GDP
Netherlands: 45.5 % of GDP
Switzerland: 44.2 % of GDP
United Kingdom: 43.6 % of GDP
Sweden: 41.7 % of GDP
Spain: 36.2 % of GDP
Finland: 35.9 % of GDP
Denmark: 26 % of GDP
Ireland: 24.9 % of GDP
New Zealand: 20.7 % of GDP
Lähde: http://www.nationmaster.com/graph/ec...my-public-debt
Tässä vielä kansantalouden koko asukasta kohti, eli bruttokansantuote (kaikkien tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvo) asukasta kohti:
1 Luxembourg 111,182
2 Norway 94,359
3 Switzerland 64,011
4 Ireland 63,178
5 Denmark 62,327
6 Iceland 52,549
7 Netherlands 52,322
8 Sweden 52,057
9 Finland 51,060
10 Austria 49,902
11 Australia 47,498
12 United States 46,716
13 Belgium 46,486
14 France 45,982
15 Germany 44,471
16 United Kingdom 43,089
17 Canada 42,031
18 Japan 38,443
19 Italy 38,309
20 Singapore 37,600
21 Spain 35,204
22 Greece 31,749
23 New Zealand 30,614
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of...%29_per_capita
Minusta Suomella on aika hyvin pullat uunissa, ellei hallitus sitten tupeloi pahemman kerran talouden kanssa. Niin se on tehnyt ennenkin, koska meillä suomalaisilla on taipumusta taloudelliseen lahjattomuuteen. Sen takia varmasti meillä pelätään velan ottamista. Olemme niin hyväuskoisia, ettei velkaa ole varaa paljon ottaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Velan määrä on suhteelista. Mutta kotitalouksien varallisuudesta kun vähennetään kotitalouksien velat,
niin tuslos on noin -0 Se siitä varallisuudesta. Siis olemme keskimäärin persaukista porukkaa. Rikkauden harha on vain jukisivu joka on todellisuudessa velkaa, josta pitää maksaa korkoa.
Velkaa kannatta karttaa niin yksityisen kuin kunta ja valtiosektorinkin. Nimittäin näitten kaikkien korollisten velkojen maksajia on vain yksi ja sama, eli veronmaksaja.
pidä paikkaansa. Suomalaisilla on nimittäin kansallisvarallisuutta asukasta kohti noin 80.000 euron edestä ja siitä summasta on vähennetty velat.
julkisen sektorin velkasi väitetään 35,9% BKT:sta. Jokin on nyt pahasti pielessä näissä tilastoissa. Sen tiedän ainakin olevnan merkittävästi enemmän täällä
tuossa julkisen sektorin tilastossa nyt on: Norjalla ei ole valtionvelkaa lainkaan, mutta kuitenkin tuon listan mukaan velka olisi peräti 83,1 % BKT:stä ja viides tila listalla...
Tiesin, että joku tarttuu aiheeseen. Kyse on Norjan kohdalla siitä, että Norjan kunnat ovat erittäin velkaisia, vaikka Norjan valtio onkin velaton.
pari vuotta vanhoja. Nyt luku lähentelee jo viittä kymmentä prosenttia rajun velanoton vuoksi. Mutta edelleen meillä on muita vähemmän velkaa.
Ylivelkaantumista seuraa pakkosäästäminen ja velanmaksu. Nyt tämä on edessä monella yli varojensa eläneellä suomalaisperheellä. Urakka on raskas, kestää kauan – ja voi järkyttää asuntomarkkinoita. Viime laman jälkeen kotitalouksien pakkosäästäminen painoi asuntojen hintoja monta vuotta.
Jan Hurri
17.9.2009 06:04
131
Viime laman jälkeen kotitaloudet kevensivät velkojaan ja kasvattivat säästöjään useita vuosia ennen kuin uusi velka ja rempseä kuluttaminen alkoivat taas maistua. Nousukauden velkoja maksettiin kauan.
Vielä samanlainen velanmaksu ja pakkosäästäminen eivät ole käynnistyneet, mutta velanmaksu on tämänkin kriisin jälkeen edessä. Näin uskovat useiden suurpankkien ja esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston ekonomistit.
Euroalueella velanmaksun ja pakkosäästämisen tarve on suurimmillaan niissä maissa, joissa kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi ennen kriisiä suurimmaksi ja säästämisaste painui pienimmäksi.
Suomi kuuluu tähän joukkoon.