RKP:n kauhukuva toteutuu

Tänään Helsingin Sanomissa oli uutinen "toisen kotimaisen kielen" eli käytännössä ruotsin kokeen syksyn ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaneista. Oikea suunta jatkuu edelleen. Pitkä ruotsin kirjoittaneiden määrä on pudonnut viime syksystä 10 % ja pudonnut jo alle tuhannen (995). Keskipitkän ruotsin kirjoittajia oli 9429 ja pudotusta viime syksystä 3,3 %.

Eipä ihme, että RKP, folkting ja Ruotsi kiljuvat pakkoruotsia takaisin ylioppilastutkintoon. Tulos kaiketi nähdään vuonna 2011, kun ensin on ensi vuonna arvioitu ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen vaikutuksia "toisen kotimaisen kielen" osalta. Nykyinen eduskunta ei ehtine puuttua asiaan ja seuraavan eduskunnan ja hallituksen koostumus ovat ovat vielä vaiheessa.

PS. Suomi24 ei näemmä kestänyt kirjallisuuteen ja tutkimuksiin perustuvaa esitystäni Ruotsin, Ahvenanmaan ja suomenruotsalaisuuden rotuopeista. Enkä edes vielä puhunut Upsalan rotuhygienian laitoksesta ja sen johtajasta professori Herman Lundborgista.
40709
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 40

Vanhimmat

Suunta on oikea ja tulevaisuus kielipoliittisesti mielenkiintoinen.

Suuret puolueet tietävät tasan tarkkaan kansan mielipiteen ja yltyvän kritiikin pakkoruotsitusta vastaan.

Olisiko heillä vielä kanttia LISÄTÄ pakkoruotsitusta? Vaatisi todella pokkaa ja totaalista nöyrtymistä svekorahan edessä.

Pakkoruotsi on kuulemma "poliittinen aine". Samanlainen oli entisessä Neuvostoliitossa, marxilaisuus oli pakollista kaikille yliopistoissa.

Onkohan maailmassa maamme pakkoruotsin jälkeen enää muita poliittisia aineita jäljellä?

Äänestä
  • Ja pakkoruotsi poistuu sitten kun tämä ikäluokka istuu eduskunnassa.

    Äänestä

  • päättäjiä. kirjoitti:

    Ja pakkoruotsi poistuu sitten kun tämä ikäluokka istuu eduskunnassa.

    ruotsinkieltä kohtaan. Odotamme ilolla kun hurri media aloittaa katkeran vuodatuksen, näistä uusimmista luvuista. Kuta enemmän hurrit rääkyy siitä,sen hauskempaa Talalla ja kumppaneilla on.

    Äänestä

3,3% pudotus ei ole mitään! Vaikuttaa siltä että B-ruotsin (n.s. pakkoruotsin) kirjoittajien määrä on vakiintumassa nykyiselle tasolle.

En kyllä tajua miksi Heikki iloitsee siitä että A-ruotsin kirjoittajien määrä on laskenut. A-ruotsi kun on täysin vapaaehtoinen.

Äänestä
  • Nuorten vähentäessä vapaaehtoisen ruotsin kirjoitusta on osoitus ruotsitustaktiikan epäonnistumisesta.

    Nuorisoa ei voi ostaa ja manipuloida, toisin kuin poliitikkoja.

    Äänestä

  • Vennamo kirjoitti:

    Nuorten vähentäessä vapaaehtoisen ruotsin kirjoitusta on osoitus ruotsitustaktiikan epäonnistumisesta.

    Nuorisoa ei voi ostaa ja manipuloida, toisin kuin poliitikkoja.

    Tähän syksyyn. Jos lasku on tästä syksystä ensi kevääseen asti sama, se on vuodessa 6.6 % eli sama kuin aiempinakin vuosina. Ei voi puhua mistään vakiintumisesta paikalleen, vaan lasku jatkuu yhtä jyrkkänä kuin ennenkin.

    Äänestä

  • jhgjj kirjoitti:

    Tähän syksyyn. Jos lasku on tästä syksystä ensi kevääseen asti sama, se on vuodessa 6.6 % eli sama kuin aiempinakin vuosina. Ei voi puhua mistään vakiintumisesta paikalleen, vaan lasku jatkuu yhtä jyrkkänä kuin ennenkin.

    Pudotus oli viime syksystä tähän syksyyn. Kevään ja syksyn kirjoittajamääriä ei kannata vertailla. Jos nettifennojen luku- ja laskutaito pysyy tuolla tasolla niin rkp:llä ei liene mitään hätää.

    Äänestä

  • Pudotus... kirjoitti:

    Pudotus oli viime syksystä tähän syksyyn. Kevään ja syksyn kirjoittajamääriä ei kannata vertailla. Jos nettifennojen luku- ja laskutaito pysyy tuolla tasolla niin rkp:llä ei liene mitään hätää.

    Kun yo-ruotsin lukioitten määrä putoaa vuosi vuodelta alaspäin.

    Äänestä

  • Jonsu. kirjoitti:

    Kun yo-ruotsin lukioitten määrä putoaa vuosi vuodelta alaspäin.

    up

    Äänestä

  • Pudotus... kirjoitti:

    Pudotus oli viime syksystä tähän syksyyn. Kevään ja syksyn kirjoittajamääriä ei kannata vertailla. Jos nettifennojen luku- ja laskutaito pysyy tuolla tasolla niin rkp:llä ei liene mitään hätää.

    Ruotsin kirjoittajien määrät ja osuudet ovat syksyltä 2008 ja 2009. Tänä syksynä pitkän ruotsin kirjoittajien osuus väheni 10 % viime vuoden syksyyn verrattuna ja keskipitkän ruotsin 3,3 %.
    Viime keväänä 68 % abeista kirjoitti ruotsin ja pojista enää 51 %.
    Aina siitä lähtien kun ylioppilastutkinnon rakennekokeilu alkoi 1994, ruotsin kirjoittajien määrä on vähentynyt. Minkäänlaista tasaantumista ei vielä ole näkynyt.
    Jopa ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja uskoi, että n. 90 % tulisi ruotsin kirjoittamaan, mutta hänkään ei tajunnut, miten inhottua ja vihattua pakkoruotsi on - ja miten tarpeettomaksi ruotsin kieli koetaan noin yleisestikin. Sådant är livet i Suomi.

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    Ruotsin kirjoittajien määrät ja osuudet ovat syksyltä 2008 ja 2009. Tänä syksynä pitkän ruotsin kirjoittajien osuus väheni 10 % viime vuoden syksyyn verrattuna ja keskipitkän ruotsin 3,3 %.
    Viime keväänä 68 % abeista kirjoitti ruotsin ja pojista enää 51 %.
    Aina siitä lähtien kun ylioppilastutkinnon rakennekokeilu alkoi 1994, ruotsin kirjoittajien määrä on vähentynyt. Minkäänlaista tasaantumista ei vielä ole näkynyt.
    Jopa ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja uskoi, että n. 90 % tulisi ruotsin kirjoittamaan, mutta hänkään ei tajunnut, miten inhottua ja vihattua pakkoruotsi on - ja miten tarpeettomaksi ruotsin kieli koetaan noin yleisestikin. Sådant är livet i Suomi.

    "Jopa ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja uskoi, että n. 90 % tulisi ruotsin kirjoittamaan, mutta hänkään ei tajunnut, miten inhottua ja vihattua pakkoruotsi on - ja miten tarpeettomaksi ruotsin kieli koetaan noin yleisestikin."

    Eli jos päätökset tehtiin virhearvioiden nojalla, niin silloinhan luonnollinen ratkaisu olisi tehdä uusi päätös kun faktat on kädessä.

    Jos Talalla olisi pelisilmää hän yrittäisi päinvastoin osoittaa että päättäjät olivat arviointeineen oikeassa siinä ettei valinnaisuus heikentäisi oppimistulokisa. Ja faktojen tai numeroiden peukaloiminenhan ei kolkuta hänen omatuntoaan. Mutta hehkuttaessaan oppimistulosten heikkentymistä hän kampanjoi itseään vastaan - taas.

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    "Jopa ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja uskoi, että n. 90 % tulisi ruotsin kirjoittamaan, mutta hänkään ei tajunnut, miten inhottua ja vihattua pakkoruotsi on - ja miten tarpeettomaksi ruotsin kieli koetaan noin yleisestikin."

    Eli jos päätökset tehtiin virhearvioiden nojalla, niin silloinhan luonnollinen ratkaisu olisi tehdä uusi päätös kun faktat on kädessä.

    Jos Talalla olisi pelisilmää hän yrittäisi päinvastoin osoittaa että päättäjät olivat arviointeineen oikeassa siinä ettei valinnaisuus heikentäisi oppimistulokisa. Ja faktojen tai numeroiden peukaloiminenhan ei kolkuta hänen omatuntoaan. Mutta hehkuttaessaan oppimistulosten heikkentymistä hän kampanjoi itseään vastaan - taas.

    Selityksiä, Talan tarkoituksille. Ei niitä tartte rautaakon arvailla ja selitellä, joksikin muuksi.

    yo-pakko ruotsi eli kielipainotteinen tutkinto, ei varmasti tule takaisin. Sen takiahan pakkoruotsi poistettiin siitä kun se haittasi luonnontieteitä ja matematiikkaa. Nyt ne on noussu kuten oli tarkoitus ja tässämielessä tutkinnon uudistus on onnistunut.

    Pakkoruotsin poisto voidaan nähdä myös kohteliaana ensiaskeleleena koko 2-kielisen järjestelmän purkamisens. Sillä siihenhän se selvästi johtaa. Tuskin eduskunta oli tästä tietämätön.

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    "Jopa ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja uskoi, että n. 90 % tulisi ruotsin kirjoittamaan, mutta hänkään ei tajunnut, miten inhottua ja vihattua pakkoruotsi on - ja miten tarpeettomaksi ruotsin kieli koetaan noin yleisestikin."

    Eli jos päätökset tehtiin virhearvioiden nojalla, niin silloinhan luonnollinen ratkaisu olisi tehdä uusi päätös kun faktat on kädessä.

    Jos Talalla olisi pelisilmää hän yrittäisi päinvastoin osoittaa että päättäjät olivat arviointeineen oikeassa siinä ettei valinnaisuus heikentäisi oppimistulokisa. Ja faktojen tai numeroiden peukaloiminenhan ei kolkuta hänen omatuntoaan. Mutta hehkuttaessaan oppimistulosten heikkentymistä hän kampanjoi itseään vastaan - taas.

    Ylioppilastutkinnon rakenneuudistus oli välttämätön liian kielipainotteisuuden korjaamiseksi. Siinä se on onnistunut ja kielipainotteisuuden purku kohdistui luonnollisesti ja luontevasti tarpeettomaksi koettuun ruotsin kieleen. Vaikka lainmuutos puhui "toisen kotimaisen kielen" kokeesta, niin muutos näkyy vain ruotsin kielessä - ruotsinkieliset kirjoittavat edelleen varsin yleisesti suomen eli heille "toisen kotimaisen kielen".

    Pakkoruotsittajien on pakko turvautua valehteluun. Niin teki Magman tiedotusvastaava TV1:n aamu-tv:ssä väittäessään, ettei pakkoruotsia muka enää olisi. Sehän on poistettu vasta ylioppilastutkinnosta, ja sinnekin Rkp, folkting ja Ruotsin valtio yrittävät sitä hampaat irvessä takaisin. Jos "rautaako" pystyy osoittamaan tämän lukusarjan - 100-68-51-24 - vääräksi ja minun manipuloimaksi, niin olisi aika esittää näyttö.
    Nyt vielä tänä syksynä pitkän ruotsin kirjoittaneiden osuus putosi 10 % ja on jo alle tuhat abia. Keskipitkänkin ruotsin kirjoittajien osuus putosi viime syksystä 3,3 %.

    Äänestä

Oikeusministeri Urho Kekkonen kutsuttiin Torniin joulukuun alussa -44. Tällöin vaadittiin mm. vankiloissa istuvien kaiksesta palveluksesta kieltäytyneiden rintamakarkurien vapauttamista sillä perusteella, että he olivat toimineet YK:n hyväksi tai myötätunnosta niiden asiaa kohtaan.

Kiireisen tutkimuksen jälkeen 1225 vangista vain 544 ilmoitti toimineensa myötätunnosta YK:n hyväksi. Heidät UKK käski heti vapauttaa. Muihin hän sovelsi armahdusmenettelyä. Tammikuun puoliväliin mnneenssä oli vankiloista vapautettu 1324 Suomen ja 195 NL:n kansalaista. Turvasäilöstä vapautettiin 320 henkilöä. Näin taattiin punaiselle Valpolle ja toimintaansa viritteleville SKP:lle ja SKDL.lle vahva rekryyttipohja pätevistä ihmisistä.

Kekkonen sai ripeästä toiminnasta ansaitut kiitokset valvontakomissiolta.

Palvelusta jatkamaan suostuneiden karkurien rangaistus päättyi sodan päättyessä ja heidät kotiutettiin muiden mukana.


UUMAJAN LOHKON MIEHET SAIVAT KORVAUKSENSA siinä missä muutkin!

Eläkkeet myönnettiin sitten myöhemmin. Oliko tässä Suomen uudet "Kalterijääkärit"?

Eduskunnan napinpainajat eli MUSTA MUISTIVIHKO. osa I 1982

Lohjan Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy, Lahti-Saloranta
ISBN 951-9272-78-X Alea-Kirja

Oikea tietolähde Veteraaneille ja äänestäjille siitä mitä päätettiin ja ketkä päätti, puolesta tai vastaan VETERAANIASIOISSA sodan jälkeen!

s. 29 Puheenvuoro K.S 11.3.81 (Kotkan Sanomat?)

1.7.1981 lähtien aletaan maksaa rintamalisää kaikille seuraavan lausuman mukaisesti:

"Eduskunta edellyttää, että selvitetään myös vuoden 1939-1945 sotien aikana vakaumuksensa vuoksi keskitysleireihin ja vankiloihin suljettujen saattaminen korvausten piiriin" Suomeksi sanottuna tämä merkitsee sitä, että kaikille silloisten vihollistemme kanssa yhteistoiminnassa olleille kuten vakoojille, sabötööreille, RINTAMAKARKUREILLE ja muille maanpettureille, ryhdytään maksamaan samansuuruista "rintamalisää" kuin niille suomalaisille, jotka henkensä uhalla ja terveytensä menettäen täyttivät velvollisuutensa maataan kohtaan.

"Mikäli nyt oikein muistan, on jo aikanaan turvasäilössä ja vankiloissa olleille suoritettukin korvaukset menetyksistään ja henkisistä sekä fyysisistä kärsimyksistään."

s. 28 Ja että kaikki tulisi täysin todistetuksi, seuraa ohessa vielä ote Eduskunnan pöytäkirjasta vuodelta 1945 (kopio sivulla), jolloin ensimmäiset miljoonat jaettiin jo noille linnassa istujille ja KÄPYKAARTILAISILLE. Toden totta KÄPYKAARTI on saanut monin kerroin enemmän kuin Suomen kaarti!
Taisivat silloin RINTAMAKARKURIT tovereineen saada lompakot täyteen-summa oli ollut 92 miljoonaa!

UUMAJAN LOHKON MIEHET SAIVAT KORVAUKSENSA siinä missä muutkin!

"Veteraanin kannalta katsottuna RKP on VASEMMISTOPUOLUE.
ÄÄNESTYSLISTAT NÄYTTÄVÄT, ETTÄ POIKKEUKSETTA SE ÄÄNESTÄÄ RINNAN SOSIALISTIEN JA KOMMUNISTIEN KANSSA."

"Ihmetystä herättää erikoisesti kansanedustaja Jutta Zilliacus, joka näyttää aina olevan sosialismia vielä vähän vasemmalla. Hän on aina tämän maan turvaajia vastaan. Sehän se ihmetyttää, kun suku sentään on Virosta-luulisi tietävän, mitä on sosialismi käytännössä."

Mukana on toki s.179 juttu Kolarin Metsäkaartilaisuuden 40-vuotisjuhlista Kolarissa!

Kirjan lopussa on liitteenä äänestyslistat koskien sotaveteraanien asioista tehtyjä äänestyksiä kuten Rintamasotilaseläkelaki äänestykset, joita on useita.

Äänestä
  • Onkohan nämä korvaukset samanlaista persujen suosiontalastelua kuin niin monet muutkin jutut palstalle ovat osoittautuneet olevan.

    Edellä olevasta vuodatuksesta ei ainakaan käynyt ilmi että kenellekään käpykaartilaiselle olisi sodan jälkeen mitään maksettu.

    Wikipedian mukaan "Vain kuolemaan tuomituille mutta ei teloittamaan ehdityille sekä joillekin teloitettujen omaisille maksettiin hyvin pieni, lähinnä ansiotulon menetystä vastaava rahallinen korvaus Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1945; tämänkin korvauksen inflaatio ja setelinvaihto vuonna 1946 kutistivat käytännössä täysin nimelliseksi." (Jukka Lindstedt: Kuolemaan tuomitut : kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana)

    Äänestä

  • maksettiinko vai ei kirjoitti:

    Onkohan nämä korvaukset samanlaista persujen suosiontalastelua kuin niin monet muutkin jutut palstalle ovat osoittautuneet olevan.

    Edellä olevasta vuodatuksesta ei ainakaan käynyt ilmi että kenellekään käpykaartilaiselle olisi sodan jälkeen mitään maksettu.

    Wikipedian mukaan "Vain kuolemaan tuomituille mutta ei teloittamaan ehdityille sekä joillekin teloitettujen omaisille maksettiin hyvin pieni, lähinnä ansiotulon menetystä vastaava rahallinen korvaus Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1945; tämänkin korvauksen inflaatio ja setelinvaihto vuonna 1946 kutistivat käytännössä täysin nimelliseksi." (Jukka Lindstedt: Kuolemaan tuomitut : kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana)

    "Edellä olevasta vuodatuksesta ei ainakaan käynyt ilmi että kenellekään käpykaartilaiselle olisi sodan jälkeen mitään maksettu."

    Käpykaartilaisia ja Uumajan lohkon puolustajia neuvottiin sanomaan "toimimme Liittoutuneiden hyväksi" ja näin he säästyivät kaikilta rangaistuksilta myöntäessään MAANPETOKSEN sotilaskarkuruuden lisäksi.

    Hävettäisi olla suomenruotsalainen luopio!

    Äänestä

  • SuRullista. kirjoitti:

    "Edellä olevasta vuodatuksesta ei ainakaan käynyt ilmi että kenellekään käpykaartilaiselle olisi sodan jälkeen mitään maksettu."

    Käpykaartilaisia ja Uumajan lohkon puolustajia neuvottiin sanomaan "toimimme Liittoutuneiden hyväksi" ja näin he säästyivät kaikilta rangaistuksilta myöntäessään MAANPETOKSEN sotilaskarkuruuden lisäksi.

    Hävettäisi olla suomenruotsalainen luopio!

    Mutta korvausten maksaminen on kuin onkin nettifennojen legendaa.

    Tala valehtelee aina?

    Äänestä

  • maksettiinko vai ei kirjoitti:

    Mutta korvausten maksaminen on kuin onkin nettifennojen legendaa.

    Tala valehtelee aina?

    >maksettiinko vai ei<

    Eduskunnan napinpainajat eli MUSTA MUISTIVIHKO. osa I 1982

    Lohjan Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy, Lahti-Saloranta
    ISBN 951-9272-78-X Alea-Kirja


    Kirjan mukaan maksettiin.

    Äänestä

  • Lahti-Saloranta kirjoitti:

    >maksettiinko vai ei<

    Eduskunnan napinpainajat eli MUSTA MUISTIVIHKO. osa I 1982

    Lohjan Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy, Lahti-Saloranta
    ISBN 951-9272-78-X Alea-Kirja


    Kirjan mukaan maksettiin.

    Lainauksessasi ei sanottu, että olisi maksettu.

    Wikipedian mukaan "Vain kuolemaan tuomituille mutta ei teloittamaan ehdityille sekä joillekin teloitettujen omaisille maksettiin hyvin pieni, lähinnä ansiotulon menetystä vastaava rahallinen korvaus Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1945; tämänkin korvauksen inflaatio ja setelinvaihto vuonna 1946 kutistivat käytännössä täysin nimelliseksi." (Jukka Lindstedt: Kuolemaan tuomitut : kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana)

    Äänestä

  • maksettiinko vai ei kirjoitti:

    Lainauksessasi ei sanottu, että olisi maksettu.

    Wikipedian mukaan "Vain kuolemaan tuomituille mutta ei teloittamaan ehdityille sekä joillekin teloitettujen omaisille maksettiin hyvin pieni, lähinnä ansiotulon menetystä vastaava rahallinen korvaus Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1945; tämänkin korvauksen inflaatio ja setelinvaihto vuonna 1946 kutistivat käytännössä täysin nimelliseksi." (Jukka Lindstedt: Kuolemaan tuomitut : kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana)

    >Lainauksessasi ei sanottu, että olisi maksettu. <

    En viitsi kaikkea kirjoittaa nettiin! Painu kirjastoon lukemaan. Kyllä niille maksettiin päivärahat ja kaikkikorvaukset.

    Äänestä

  • just joo kirjoitti:

    >Lainauksessasi ei sanottu, että olisi maksettu. <

    En viitsi kaikkea kirjoittaa nettiin! Painu kirjastoon lukemaan. Kyllä niille maksettiin päivärahat ja kaikkikorvaukset.

    En viitsi kaikkea kirjoittaa nettiin!
    ----------

    Päinvastoin näyttääkin siltä että viitsitkin kirjoitella kaikenlaista nettiin.

    Äänestä

  • maksettiinko vai ei kirjoitti:

    Onkohan nämä korvaukset samanlaista persujen suosiontalastelua kuin niin monet muutkin jutut palstalle ovat osoittautuneet olevan.

    Edellä olevasta vuodatuksesta ei ainakaan käynyt ilmi että kenellekään käpykaartilaiselle olisi sodan jälkeen mitään maksettu.

    Wikipedian mukaan "Vain kuolemaan tuomituille mutta ei teloittamaan ehdityille sekä joillekin teloitettujen omaisille maksettiin hyvin pieni, lähinnä ansiotulon menetystä vastaava rahallinen korvaus Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1945; tämänkin korvauksen inflaatio ja setelinvaihto vuonna 1946 kutistivat käytännössä täysin nimelliseksi." (Jukka Lindstedt: Kuolemaan tuomitut : kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana)

    "Wikipedian mukaan"

    Sinulla typeryksellä on Wikipedia lähteenäsi... :=)

    Kyllä ne vastaukset löytyvät ihan jostain muualta kuin wikistä.

    Äänestä

  • Hehee... kirjoitti:

    "Wikipedian mukaan"

    Sinulla typeryksellä on Wikipedia lähteenäsi... :=)

    Kyllä ne vastaukset löytyvät ihan jostain muualta kuin wikistä.

    up

    Äänestä

  • Hehee... kirjoitti:

    "Wikipedian mukaan"

    Sinulla typeryksellä on Wikipedia lähteenäsi... :=)

    Kyllä ne vastaukset löytyvät ihan jostain muualta kuin wikistä.

    "Kyllä ne vastaukset löytyvät ihan jostain muualta kuin wikistä. "

    Epäilemättä näin. Tosin tuolla näköjään oli annettu myös wikissä käytetty kirjallinen lähde. Tosin ne on syytä tarkistaa kuten 'Freudenthalin teesit'-väärennös on osoittanut.

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    "Kyllä ne vastaukset löytyvät ihan jostain muualta kuin wikistä. "

    Epäilemättä näin. Tosin tuolla näköjään oli annettu myös wikissä käytetty kirjallinen lähde. Tosin ne on syytä tarkistaa kuten 'Freudenthalin teesit'-väärennös on osoittanut.

    rautaluopio

    Äänestä

Vieläkö jaksat jauhaa samaa utopiaasi?
Kerrohan nyt lopultakin, miten se nuorten
halu opiskella ruotsia, sinun elämääsi häiritsee???

Äänestä
  • Että jos nuoret haluaa opetella ruotsia, niin senkun vaan. Sehän on heidän oma asia. Mutta se tässä vituttaa, muitakin kuin Talaa, että kaikki nuoret, ja niitä on enemmistö jotka ei halua, pakotetaan siihen vastoin heidän tahtoaan.

    Äänestä

  • sää olet yksinkertainen

    Äänestä

  • visakoivuun kirjoitti:

    sää olet yksinkertainen

    Mutta huomaako sen ?

    Äänestä

  • Isoäiteellä taas lääkitys sekaisin. Otahan Hilma vaan niitä puna-valkoisia pillereitä ne saabin näköset pillerit tungetaan vallan eri reikään.

    Äänestä

Vähitellen ollaan lähestymässä normaalitilannetta. Kun pakkoruotsinkirjoittajia on noin 10% tai vähän sen alla kirjoittajista, niin ollaan aika normaalissa tilanteessa. Ja pakkoruotsi tietysti pitää muuttaa vapaaehtoiseksi, valinnaiseksi kieleksi.

Äänestä
  • Kuuluvaksi sellaista identiteettiä, jota kansa ei halua.

    ruotsalaisuus ei kuulu Suomalaisuuteen.

    Äänestä

  • SFP propagandAKONEISTO tuputtaa:

    Bryssel. Suomalaiset sijoittuvat jaetulle kakkossijalle EU-maiden kielitaitovertailussa.

    EU:n tilastolaitoksen Eurostatin keräämien tietojen mukaan 68 prosenttia 25–64-vuotiaista suomalaisista sanoo osaavansa äidinkielensä lisäksi kahta tai useampaa toista kieltä. Korkeampaan lukuun yltävät vain slovenialaiset, joista 72 prosenttia katsoo yltävänsä samaan.

    Suomen kanssa samalla tasolla vieraiden kielten osaamisessa ovat slovakialaiset.

    Keskimäärin EU-kansalaisista vain 28 prosenttia ilmoittaa osaavansa kahta tai useampaa vierasta kieltä. 36 prosenttia EU-kansalaisista osaa pelkästään omaa äidinkieltään.

    Heikointa vieraiden kielten osaaminen on Eurostatin mukaan Unkarissa, missä peräti 75 prosenttia kansalaisista puhuu pelkkää äidinkieltään. Seuraavaksi heikoimmin vieraita kieliä puhutaan Portugalissa ja Espanjassa.

    Suomalaisista 16 prosenttia ilmoittaa puhuvansa vain yhtä kieltä.

    EU:ssa vietetään lauantaina Euroopan kielten päivää, jonka avulla unioni haluaa kannustaa kansalaisia aktiivisempaan kieltenopiskeluun

    Äänestä

  • eilipposfan kirjoitti:

    SFP propagandAKONEISTO tuputtaa:

    Bryssel. Suomalaiset sijoittuvat jaetulle kakkossijalle EU-maiden kielitaitovertailussa.

    EU:n tilastolaitoksen Eurostatin keräämien tietojen mukaan 68 prosenttia 25–64-vuotiaista suomalaisista sanoo osaavansa äidinkielensä lisäksi kahta tai useampaa toista kieltä. Korkeampaan lukuun yltävät vain slovenialaiset, joista 72 prosenttia katsoo yltävänsä samaan.

    Suomen kanssa samalla tasolla vieraiden kielten osaamisessa ovat slovakialaiset.

    Keskimäärin EU-kansalaisista vain 28 prosenttia ilmoittaa osaavansa kahta tai useampaa vierasta kieltä. 36 prosenttia EU-kansalaisista osaa pelkästään omaa äidinkieltään.

    Heikointa vieraiden kielten osaaminen on Eurostatin mukaan Unkarissa, missä peräti 75 prosenttia kansalaisista puhuu pelkkää äidinkieltään. Seuraavaksi heikoimmin vieraita kieliä puhutaan Portugalissa ja Espanjassa.

    Suomalaisista 16 prosenttia ilmoittaa puhuvansa vain yhtä kieltä.

    EU:ssa vietetään lauantaina Euroopan kielten päivää, jonka avulla unioni haluaa kannustaa kansalaisia aktiivisempaan kieltenopiskeluun

    Vapaa Kielivalinta ry on tänään 26.9. antanut Euroopan kielten päivänä seuraavan julkilausuman:

    Eurooppalaisten kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Eurooppa on kieliltään tavattoman rikas manner. Pelkästään EU:ssa on 23 virallista kieltä, joista omat pohjoismaiset kielemme ovat kirjavan joukon pienempiä, mutta eivät suinkaan vähäisempiä.

    Monipuolinen kielitaito on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan. Kansainvälinen yhteistyö ja kauppa asettavat suuria vaatimuksia niin nuorten kuin vanhempienkin kansalaisten kielelliselle osaamiselle. Jokaisen on itsestään selvästi osattava englantia, mutta lisäksi monien olisi hyvä puhua myös vaikkapa ranskaa, saksaa tai venäjää.

    Suomalaisten kielitaitoa kuitenkin rasittaa eräs koulutuspolitiikkamme vanhentunut perinne; pakollinen ruotsin opiskelu. Vaikka suomalaisten kielitaito kaipaisi vahvistusta, opiskelemme pakollisen ruotsin takia jo nyt poikkeuksellisen paljon vieraita kieliä. Euroopan maiden yläkoululaisista opiskelee kolmea kieltä vain 3 prosenttia, mutta Suomessa peräti 21 prosenttia. Suomessa melkein 60 prosenttia lukion oppilaista opiskelee kolmea kieltä, kun keskimäärin Euroopassa vastaavalla kouluasteella kolmea kieltä opiskelevia on alle 9 prosenttia.

    Monille nuorille on vaikeaa oppia useampia kieliä samanaikaisesti, jolloin pakollisesta ruotsin opiskelusta aiheutuu paradoksaalisesti köyhtymistä suomalaisten kielitaidoille. Kielellisesti lahjakkaidenkin suomalaisnuorten suuri työmäärä valuu kansainvälisyyden kannalta paljolti hukkaan, koska ruotsi on suomen tapaan ns. pieni kieli. Ei ole järkevää koulussa pakollisesti opettaa kahta pientä kieltä, joita kukaan muu Euroopassa ei puhu.

    Pakollinen ruotsin opiskelu on jäänne ajalta, jonka olemme kauan sitten ohittaneet. Globalisoituneen maailman ja nuorten kansainvälisten urasuunnitelmien kannalta ehdoton sitoutumisemme yhden pienen kielen opiskeluun on huomattava ja tarpeeton rasite, joka vahingoittaa kilpailukykyämme.

    Tämä puute kielilainsäädännössämme olisi aika korjata. Luopumalla pakollisesta ruotsista parannamme samalla niin opiskelijoiden kuin opettajienkin motivaatiota, ja annamme entistäkin paremman mahdollisuuden ruotsin opiskeluun kaikille niille, jotka katsovat sen tarpeelliseksi omalle uralleen ja osaamiselleen.

    Allekirjoittajat:
    Ilmari Rostila, Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja, professori
    Riitta Mustonen, Vapaa kielivalinta ry:n varapuheenjohtaja
    Sampo Terho, hallituksen jäsen
    Marjatta Vehkaoja, hallituksen jäsen

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    Vapaa Kielivalinta ry on tänään 26.9. antanut Euroopan kielten päivänä seuraavan julkilausuman:

    Eurooppalaisten kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Eurooppa on kieliltään tavattoman rikas manner. Pelkästään EU:ssa on 23 virallista kieltä, joista omat pohjoismaiset kielemme ovat kirjavan joukon pienempiä, mutta eivät suinkaan vähäisempiä.

    Monipuolinen kielitaito on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan. Kansainvälinen yhteistyö ja kauppa asettavat suuria vaatimuksia niin nuorten kuin vanhempienkin kansalaisten kielelliselle osaamiselle. Jokaisen on itsestään selvästi osattava englantia, mutta lisäksi monien olisi hyvä puhua myös vaikkapa ranskaa, saksaa tai venäjää.

    Suomalaisten kielitaitoa kuitenkin rasittaa eräs koulutuspolitiikkamme vanhentunut perinne; pakollinen ruotsin opiskelu. Vaikka suomalaisten kielitaito kaipaisi vahvistusta, opiskelemme pakollisen ruotsin takia jo nyt poikkeuksellisen paljon vieraita kieliä. Euroopan maiden yläkoululaisista opiskelee kolmea kieltä vain 3 prosenttia, mutta Suomessa peräti 21 prosenttia. Suomessa melkein 60 prosenttia lukion oppilaista opiskelee kolmea kieltä, kun keskimäärin Euroopassa vastaavalla kouluasteella kolmea kieltä opiskelevia on alle 9 prosenttia.

    Monille nuorille on vaikeaa oppia useampia kieliä samanaikaisesti, jolloin pakollisesta ruotsin opiskelusta aiheutuu paradoksaalisesti köyhtymistä suomalaisten kielitaidoille. Kielellisesti lahjakkaidenkin suomalaisnuorten suuri työmäärä valuu kansainvälisyyden kannalta paljolti hukkaan, koska ruotsi on suomen tapaan ns. pieni kieli. Ei ole järkevää koulussa pakollisesti opettaa kahta pientä kieltä, joita kukaan muu Euroopassa ei puhu.

    Pakollinen ruotsin opiskelu on jäänne ajalta, jonka olemme kauan sitten ohittaneet. Globalisoituneen maailman ja nuorten kansainvälisten urasuunnitelmien kannalta ehdoton sitoutumisemme yhden pienen kielen opiskeluun on huomattava ja tarpeeton rasite, joka vahingoittaa kilpailukykyämme.

    Tämä puute kielilainsäädännössämme olisi aika korjata. Luopumalla pakollisesta ruotsista parannamme samalla niin opiskelijoiden kuin opettajienkin motivaatiota, ja annamme entistäkin paremman mahdollisuuden ruotsin opiskeluun kaikille niille, jotka katsovat sen tarpeelliseksi omalle uralleen ja osaamiselleen.

    Allekirjoittajat:
    Ilmari Rostila, Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja, professori
    Riitta Mustonen, Vapaa kielivalinta ry:n varapuheenjohtaja
    Sampo Terho, hallituksen jäsen
    Marjatta Vehkaoja, hallituksen jäsen

    Toivottavasti se viesti menee perille pakkoruotsittajille

    Äänestä

  • shshhshhhs kirjoitti:

    Toivottavasti se viesti menee perille pakkoruotsittajille

    joka on täynnä vanhoja kliseitä porttiteorioineen kaikkineen. Palaute internetissä on ollut sen mukainen (Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Suomi24, http://www.simplesite.com/Tala, jne).

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    joka on täynnä vanhoja kliseitä porttiteorioineen kaikkineen. Palaute internetissä on ollut sen mukainen (Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Suomi24, http://www.simplesite.com/Tala, jne).

    joka on täynnä vanhoja kliseitä salaliittoteorioineen kaikkineen. Palaute on ollut sen mukainen. Jo vuosikausia. Päivittäin, paitsi silloin kun hän on ollut pannassa.

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    joka on täynnä vanhoja kliseitä salaliittoteorioineen kaikkineen. Palaute on ollut sen mukainen. Jo vuosikausia. Päivittäin, paitsi silloin kun hän on ollut pannassa.

    Freudenthal-mitalilla tai jollain muulla ruotsalaisen rahan tunnusmerkillä. Kaikki ne jotka ovat eniten suomalaisuutta näivettäneet ovat myöskin olleet rkp:n ja folktingetin suosiossa, Virolainen, Lipponen, Sasi ja tietenkin nyt Ahtisaari on nousemassa näitten urhoollisten joukkoon. Historia vasta paljastaa heidän arvostuksensa suomalaisten keskuudessa, hyvin harvoin sellainen joka tekee työtä omaa kansaansa vasten saa kansan kunnioituksen. Ei riitä, että tekee työtä pienen etuoikeutetun vähemmistön puolesta, enemmistö antaa ankaran tuomion tällaisille enemmistön halveksijoille.

    Äänestä

  • old_profile_24681 kirjoitti:

    joka on täynnä vanhoja kliseitä porttiteorioineen kaikkineen. Palaute internetissä on ollut sen mukainen (Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Suomi24, http://www.simplesite.com/Tala, jne).

    konehuoneestaan!!

    Äänestä

  • Talan omaa spämmäystä kirjoitti:

    konehuoneestaan!!

    Kaikki Fennot on yhtä ja samaa perhettä. Noin niinku symbolisesti.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


heikki_tala kirjoitti:

Tänään Helsingin Sanomissa oli uutinen "toisen kotimaisen kielen" eli käytännössä ruotsin kokeen syksyn ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaneista. Oikea suunta jatkuu edelleen. Pitkä ruotsin kirjoittaneiden määrä on pudonnut viime syksystä 10 % ja pudonnut jo alle tuhannen (995). Keskipitkän ruotsin kirjoittajia oli 9429 ja pudotusta viime syksystä 3,3 %.

Eipä ihme, että RKP, folkting ja Ruotsi kiljuvat pakkoruotsia takaisin ylioppilastutkintoon. Tulos kaiketi nähdään vuonna 2011, kun ensin on ensi vuonna arvioitu ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen vaikutuksia "toisen kotimaisen kielen" osalta. Nykyinen eduskunta ei ehtine puuttua asiaan ja seuraavan eduskunnan ja hallituksen koostumus ovat ovat vielä vaiheessa.

PS. Suomi24 ei näemmä kestänyt kirjallisuuteen ja tutkimuksiin perustuvaa esitystäni Ruotsin, Ahvenanmaan ja suomenruotsalaisuuden rotuopeista. Enkä edes vielä puhunut Upsalan rotuhygienian laitoksesta ja sen johtajasta professori Herman Lundborgista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu