1955 syntyneet

Näitä sodasta toipuneita miehiä seuraamassa. mie ko olen aina ollu herkkä korvillaa, kas mie kuunteli heit...

handek kirjoitti:

Näitä sodasta toipuneita miehiä seuraamassa. mie ko olen aina ollu herkkä korvillaa, kas mie kuunteli heit...

ei ollu ihan lähellä näitä miehiä, no, enoni oli ja ukki, mut hyö ei haastanu, ainakaa mein lasten kuullen mitään. Pappani oli jo edesmennyt. Lähellä olevat vanhemmat naiset, kuten rakkaat mummoni ja mamini (äidinäiti) ei kans puhunu meille lapsille mitään. Oma äitini oli silloin pieni, ja kerkesi kävästä Ruotsissa, muttei siitä sen enempää puhuttu, koska tuli kohta heti takaisin.

handek kirjoitti:

Näitä sodasta toipuneita miehiä seuraamassa. mie ko olen aina ollu herkkä korvillaa, kas mie kuunteli heit...

meidän isillä ja äideillä oikeastaan kamalan rankkaa. Ei ollut kriisiapuja ja eivät paljon puhuneet ainakaan meidän lasten kuulleen niistä sodan hirveyksistä. Sitten kun oli hieman isompi ja katseli niitä valokuva-albumeja he todenmukaisesti ja rauhalllisesti selostivat mitä siinä oli tapahtunut.
Mutta isä huusi joka ikinen yö, aina kuolemaansa saakka, painajaisia nähdessään. Olisipa hänenkin aikanaan ollut tällainen palsta jossa edes jonkun kanssa olisi saanut keskustella niitä ja näitä.

RIMMIR kirjoitti:

meidän isillä ja äideillä oikeastaan kamalan rankkaa. Ei ollut kriisiapuja ja eivät paljon puhuneet ainakaan meidän lasten kuulleen niistä sodan hirveyksistä. Sitten kun oli hieman isompi ja katseli niitä valokuva-albumeja he todenmukaisesti ja rauhalllisesti selostivat mitä siinä oli tapahtunut.
Mutta isä huusi joka ikinen yö, aina kuolemaansa saakka, painajaisia nähdessään. Olisipa hänenkin aikanaan ollut tällainen palsta jossa edes jonkun kanssa olisi saanut keskustella niitä ja näitä.

Lue lisää

ja kuulin...niin meille kyllä hienovaraisesti asiasta jotenkin kerrottiin..Talkkarilla kun oli kranaatin sirpaleita koteloitunut tai jäänyt päähän..Kummallisen vihainen oli..nooh..skidinä sitten pelättiin kaikki...ei ymmärretty tietysti oikein mistä johtui...Sen muistan että, jotenkin sitten selitettiin kyllä ihan asiallisesti...ettemme olisi osallistunut talkkarin kiusaamiseen...hän kun ajoi meitä luudalla huutaen takaa... jälkeenpäin aikuisena kun käyn toisinaan tuolla lapsuuden pihassa...niin tulevat näitäkin mietittyä. Itse talkkarilla kun oli ainakin 10 lasta ellei enemmän...ja asunnot olivat pieniä...Oli siinä vaimolla kestämistä..sen sitten muistan kuinka tätä perheen äitiä paheksuttiin...hän kun lähti...ja jätti kaiken... Taisi siellä perhehel..olla aika usein..jälkeen päin tulee ajatelleeksi..

Sinun isälläsi ei ollut myöskään helppoa. Otan osaa..Oma faijani kun sen verran nuori että, hänet lähettiin täältä Stadista sotaa pakoon landelle..Sukulaisilla kun oli maatila Forssassa..mutta, eipä noista sodan ajoista minunkaan vanhempani juuri kertoilleet jälkeenpäin...Kait heillekin arvet jonkinlainset jäi sotalapsina..

t.Pimu

PimuF. kirjoitti:

ja kuulin...niin meille kyllä hienovaraisesti asiasta jotenkin kerrottiin..Talkkarilla kun oli kranaatin sirpaleita koteloitunut tai jäänyt päähän..Kummallisen vihainen oli..nooh..skidinä sitten pelättiin kaikki...ei ymmärretty tietysti oikein mistä johtui...Sen muistan että, jotenkin sitten selitettiin kyllä ihan asiallisesti...ettemme olisi osallistunut talkkarin kiusaamiseen...hän kun ajoi meitä luudalla huutaen takaa... jälkeenpäin aikuisena kun käyn toisinaan tuolla lapsuuden pihassa...niin tulevat näitäkin mietittyä. Itse talkkarilla kun oli ainakin 10 lasta ellei enemmän...ja asunnot olivat pieniä...Oli siinä vaimolla kestämistä..sen sitten muistan kuinka tätä perheen äitiä paheksuttiin...hän kun lähti...ja jätti kaiken... Taisi siellä perhehel..olla aika usein..jälkeen päin tulee ajatelleeksi..

Sinun isälläsi ei ollut myöskään helppoa. Otan osaa..Oma faijani kun sen verran nuori että, hänet lähettiin täältä Stadista sotaa pakoon landelle..Sukulaisilla kun oli maatila Forssassa..mutta, eipä noista sodan ajoista minunkaan vanhempani juuri kertoilleet jälkeenpäin...Kait heillekin arvet jonkinlainset jäi sotalapsina..

t.Pimu

Lue lisää

niille venäläisille sotavangeille, jotka olivat Suomessa sodan aikana, tapahtui sodan päätyttyä? Pääsivätkö he koteihinsa ?

RIMMIR kirjoitti:

niille venäläisille sotavangeille, jotka olivat Suomessa sodan aikana, tapahtui sodan päätyttyä? Pääsivätkö he koteihinsa ?

he pääsääntöisesti päässeet, niinkuin Suomalaisiakin sotavankena Venäjältä.

RIMMIR kirjoitti:

niille venäläisille sotavangeille, jotka olivat Suomessa sodan aikana, tapahtui sodan päätyttyä? Pääsivätkö he koteihinsa ?

Onnekkainmmat pääsivät Siperiaan, saivat 15v.

handek kirjoitti:

Onnekkainmmat pääsivät Siperiaan, saivat 15v.

Siis heidän omansako apuivat? Vai suomalaiset? Ja miksi?

handek kirjoitti:

Onnekkainmmat pääsivät Siperiaan, saivat 15v.

varmasti ei kaikkia ammuttu, eikä pakoon päässeitä oteta lukuun.

RIMMIR kirjoitti:

Siis heidän omansako apuivat? Vai suomalaiset? Ja miksi?

Eli Neuvostovaltion vihollisina.
Monet sotavangit elivät lähes 3v suomessa,aivan kuin perheessä, lapsia suomeen on laskettu syntyneen n.300

handek kirjoitti:

Eli Neuvostovaltion vihollisina.
Monet sotavangit elivät lähes 3v suomessa,aivan kuin perheessä, lapsia suomeen on laskettu syntyneen n.300

tässä kohtaa Inkeriläisiä?

handek kirjoitti:

Eli Neuvostovaltion vihollisina.
Monet sotavangit elivät lähes 3v suomessa,aivan kuin perheessä, lapsia suomeen on laskettu syntyneen n.300

silloin kuin nytkin. Mutta nyt köllähdän uinumaan. Hyvää yötä kaikille.

sasus kirjoitti:

varmasti ei kaikkia ammuttu, eikä pakoon päässeitä oteta lukuun.

Etkö sinä lue Kirjoja. Hehän olivat kansanvihollisia. Ainoa suunta oli Sipirja, karkoitus!

handek kirjoitti:

Etkö sinä lue Kirjoja. Hehän olivat kansanvihollisia. Ainoa suunta oli Sipirja, karkoitus!

Suomessa ei kuiteskaa teloitettu kaikkia vankeja. Joutuihan Ukko-Pekkaki siperiaan ja palasi takaisin:))

Varjoksi on jäänyt valtava kunnioitus sotaveteraaneja kohtaan.
Se ei lähde koskaan pois ja oman osansa siitä ovat saanut myös omat lapseni.

Molemmat vanhempani ja myös appivanhempani olivat sodan käyneitä veteraaneja. isäni oli haavoitettu invalidi ja kertoili hyvin harvakseltaan sota-asioita ja en esimerkiksi tiedä ampuiko hän sodassa vastapuolen miehiä tai kuinka usein kuolema kulki vieressä. Yleensä kuuntelin korvat hörössä sivusta kun he juttelivat sotakavereidensa kanssa asioista.
Rintamalla yhdessä koetuista tapahtumista kertominen oli silloin tarpeellista vertaistukea, että edes jotenkin selvisivät normaaliin arkielämään. Ei niistä meille lapsille mitään mörköjä jäänyt, eikä ne mitään hyshys juttuja olleet. Ryssiä venäläiset olivat isälleni lopunikää.
Kauan sodan jälkeenhän asioista puhuttiin vielä hyvin hiljaisella äänellä ja vaiettiin monista asioista.
Appiukkoni taas oli hyvin innokas kertomaan ja niiden juttujen kuunteliminen jopa omille lapsilleni oli suurta seikkailua, hänellä oli lisäksi kertomisen lahja ja hyvä muisti.

Vasta toissa talvena meilläkin romahti vanha lato jonka seinälaudoissa oli terveisiä venäläisiltä sotavangeilta.
Olivat olleet heinätöissä ja raapustaneet päivämäärän ja tekstin Älä unohda ja alla oli nimikirjoitus.

RosaLiiin kirjoitti:

Varjoksi on jäänyt valtava kunnioitus sotaveteraaneja kohtaan.
Se ei lähde koskaan pois ja oman osansa siitä ovat saanut myös omat lapseni.

Molemmat vanhempani ja myös appivanhempani olivat sodan käyneitä veteraaneja. isäni oli haavoitettu invalidi ja kertoili hyvin harvakseltaan sota-asioita ja en esimerkiksi tiedä ampuiko hän sodassa vastapuolen miehiä tai kuinka usein kuolema kulki vieressä. Yleensä kuuntelin korvat hörössä sivusta kun he juttelivat sotakavereidensa kanssa asioista.
Rintamalla yhdessä koetuista tapahtumista kertominen oli silloin tarpeellista vertaistukea, että edes jotenkin selvisivät normaaliin arkielämään. Ei niistä meille lapsille mitään mörköjä jäänyt, eikä ne mitään hyshys juttuja olleet. Ryssiä venäläiset olivat isälleni lopunikää.
Kauan sodan jälkeenhän asioista puhuttiin vielä hyvin hiljaisella äänellä ja vaiettiin monista asioista.
Appiukkoni taas oli hyvin innokas kertomaan ja niiden juttujen kuunteliminen jopa omille lapsilleni oli suurta seikkailua, hänellä oli lisäksi kertomisen lahja ja hyvä muisti.

Vasta toissa talvena meilläkin romahti vanha lato jonka seinälaudoissa oli terveisiä venäläisiltä sotavangeilta.
Olivat olleet heinätöissä ja raapustaneet päivämäärän ja tekstin Älä unohda ja alla oli nimikirjoitus.

Lue lisää

handekille mie tän juttuni tarkoitin, vaan haitannekko tuo
kuhan sinnepäin on

Kyllä hndek saa täällä kirjoittaa, kuten kaikki muutkin, niin paljon kuin haluaa.

pistä paremmaksi,

miks ihmeessä valitella jos joku tekee aloituksia
näitten aloitusten tekeminen voisi olla kuin aivoriihi,
jokainen suoltaisi niitä niin paljon kun sielu vain sietäisi,
kyllä sieltä sitten jokaiselle ne helmet valikoituisivat
vastaajalla on kuitenkin valta vastata kenelle haluaa

muuten,
missäköhän sinun järjenvalolla valaistut aloituksesi oikein luuraavat
kenpä tietäisi sen

Joskus olen ajatellut kuitenkin näin päin. Vanhempani olivat hyvin onnellisia, koska he näkivät koko ajan toimeentulonsa ja elinolonsa kohentuvan. Nykyisin työttömyys, ja usein myös työstä huolimatta, elinolot pysyy samana tai vain huononee.

miljoona kirjoitti:

Joskus olen ajatellut kuitenkin näin päin. Vanhempani olivat hyvin onnellisia, koska he näkivät koko ajan toimeentulonsa ja elinolonsa kohentuvan. Nykyisin työttömyys, ja usein myös työstä huolimatta, elinolot pysyy samana tai vain huononee.

Lue lisää

Niinpä. Miun iskiltä jäi kenkälaatikollinen monenmuotoisia ansiomitalleja monenkirjavine nauhineen sota-ajalta ja ne puhuvat omaa armotonta veristä kieltään. Onnellisia ne, jotka säilyivät elossa sodista ja sodanjälkeisistä tapahtumista ja pystyivät nauttimaan työnsä hedelmistä. Isäni suvun miehet, jos eivät kaatuneet rintamalle tai kuolleet lapsena, elivät ja elävät nykyäänkin yli yhdeksänkymppisiksi. Isä kuoli 45-vuotiaana: ylivoimainen stressi aikaansai koronarisuonien ahtautumisen ja päästi miehen piinasta elämänsä puolivälissä.

kivellä.istuja kirjoitti:

Niinpä. Miun iskiltä jäi kenkälaatikollinen monenmuotoisia ansiomitalleja monenkirjavine nauhineen sota-ajalta ja ne puhuvat omaa armotonta veristä kieltään. Onnellisia ne, jotka säilyivät elossa sodista ja sodanjälkeisistä tapahtumista ja pystyivät nauttimaan työnsä hedelmistä. Isäni suvun miehet, jos eivät kaatuneet rintamalle tai kuolleet lapsena, elivät ja elävät nykyäänkin yli yhdeksänkymppisiksi. Isä kuoli 45-vuotiaana: ylivoimainen stressi aikaansai koronarisuonien ahtautumisen ja päästi miehen piinasta elämänsä puolivälissä.

Lue lisää

isältä olisi jos ei olisi alannut juovuspäissään riehumaan valkesaaren valloituksen jälkeen.
Oli uhannut ampua ylennyksen, ja mittalien tuojan. jokun vänskän, hevosen selästä, kun oli alkanut vittuilemaan kun häntä ei oltu tervehditty.
Nooh ui sittemin vuoksen yli koppanianpäällikönä, kun lähes kaikki komppaniasta oli kuollut tai haavoittunut.
Kuoli sitten kuusikymppisenä, viinaan ja sydävikaan.

henri| kirjoitti:

isältä olisi jos ei olisi alannut juovuspäissään riehumaan valkesaaren valloituksen jälkeen.
Oli uhannut ampua ylennyksen, ja mittalien tuojan. jokun vänskän, hevosen selästä, kun oli alkanut vittuilemaan kun häntä ei oltu tervehditty.
Nooh ui sittemin vuoksen yli koppanianpäällikönä, kun lähes kaikki komppaniasta oli kuollut tai haavoittunut.
Kuoli sitten kuusikymppisenä, viinaan ja sydävikaan.

Lue lisää

Sydämen vajaatoiminnasta isänikin kärsi. Alle viiskymppisenä tuli infarktit, ei edes ohitusleikkausta voitu tehdä. Ja vaikka sotaveteraani oli, mitään avustusta hän ei koskaan saanut lääke ja sairaalalaskuihin. Käteen oli haavoittunut sodassa, mutta sydäntautia ei luokitella sodasta johtuneeksi. Yliopistollisessa sairaalassa hoidettiin kuukausikaupalla usein, vuosia yhteensä, ja kaikki maksut hoidettiin itse. Euroakaan en anna sotaveteraanikeräykseen.

Alkoholia ja tupakkaa minun isäni ei käyttänyt lainkaan ja ainoa vika luonteessa oli, että pakkasi vaatimaan paljon, niin muilta kuin myös itseltään.

Aika jännä, että hyvin harvat enää muistavat sodan jälkeisiä sokeita ja raajansa menettäneitä kerjäläisiä. Itse muistan kuin eilisen päivän miten ne kerjäläiset syöksyivät Helsingin rautatieaseman kahvilassa syömään ruokani tähteitä. Viineri oli niin iso, että en jaksanut syödä kaikkea ja ennenkuin kerkesin kääntyä lähtemään, nappasi vammainen kerjäläinen sen lautaseltani.

kertoi että viikon jälkeen ei enää oksettanut palojen keräily.
Linna on osuvasti kertonut tavallisen rivimiehen siviliin tulon,ei sillä ollut aikaa pohtia kuka oli oikeassa ja oliko jotkut teot oikeutettuja.
Heillä oli kiire rakentaa maa ja elättää perheensä,ainut mitä isä kertoi oli se että ellei olisi tappanut olisi itse joutunut tapetuksi,revi siitä sitten oikee valinta.
Henkilökohtaisesti en ymmärrä kaikkialle ryntääviä kriisiryhmiä,jotkut asiat on hoidettava omalla järkeilyllä

k/k kirjoitti:

kertoi että viikon jälkeen ei enää oksettanut palojen keräily.
Linna on osuvasti kertonut tavallisen rivimiehen siviliin tulon,ei sillä ollut aikaa pohtia kuka oli oikeassa ja oliko jotkut teot oikeutettuja.
Heillä oli kiire rakentaa maa ja elättää perheensä,ainut mitä isä kertoi oli se että ellei olisi tappanut olisi itse joutunut tapetuksi,revi siitä sitten oikee valinta.
Henkilökohtaisesti en ymmärrä kaikkialle ryntääviä kriisiryhmiä,jotkut asiat on hoidettava omalla järkeilyllä

Lue lisää

Kriisiryhmät ja muu naurettava on luotu viimeaikoina.
Naiset valloittavat korkeakoulut ja heitä valmistuu yhä enemmän.
Hallituksissa miehet antavat heille nuo pashahommat, opetus- tai sosiaalipuolen.
Ja siellä neitoset käyttäytyvät kuin miehet, antavat ja luovat työtehtäviä luusereille.
Siellä ne "Diakonit" ja muut hössöttäjät sitten pyörittelevät "kriisejään".
Tunkevat sitten joka "kriisiin".
Ja lehdet toitottavat hedän tärkeyttään.
Minusta se on säälittävää ja kertoo naisen aivoista paljon.

k/k kirjoitti:

kertoi että viikon jälkeen ei enää oksettanut palojen keräily.
Linna on osuvasti kertonut tavallisen rivimiehen siviliin tulon,ei sillä ollut aikaa pohtia kuka oli oikeassa ja oliko jotkut teot oikeutettuja.
Heillä oli kiire rakentaa maa ja elättää perheensä,ainut mitä isä kertoi oli se että ellei olisi tappanut olisi itse joutunut tapetuksi,revi siitä sitten oikee valinta.
Henkilökohtaisesti en ymmärrä kaikkialle ryntääviä kriisiryhmiä,jotkut asiat on hoidettava omalla järkeilyllä

Lue lisää

Noin minunkin isäni sanoi, omat oisi tappaneet jos alkoi jänistää. Joitain juttuja muistan. Yhden oman puolen mustalaisen hän pelasti kerran ensin hirrestä roikkumasta ja sitten pieksi sen.

HTZA kirjoitti:

Kriisiryhmät ja muu naurettava on luotu viimeaikoina.
Naiset valloittavat korkeakoulut ja heitä valmistuu yhä enemmän.
Hallituksissa miehet antavat heille nuo pashahommat, opetus- tai sosiaalipuolen.
Ja siellä neitoset käyttäytyvät kuin miehet, antavat ja luovat työtehtäviä luusereille.
Siellä ne "Diakonit" ja muut hössöttäjät sitten pyörittelevät "kriisejään".
Tunkevat sitten joka "kriisiin".
Ja lehdet toitottavat hedän tärkeyttään.
Minusta se on säälittävää ja kertoo naisen aivoista paljon.

Lue lisää

Kyllä niitä tyhjäntoimittajia, siis tyhjästä palkkaansa nostavia löytyy miehistäkin. Ja noista terapioista, itsekin ihan ammattilaisena, olen sitä mieltä, että laaduntarkastajia tarvitaan noille terapeuteille. Ja outona pidän itsekin sitä, että terapeutit saavat valita asiakkaansa.

HTZA kirjoitti:

Kriisiryhmät ja muu naurettava on luotu viimeaikoina.
Naiset valloittavat korkeakoulut ja heitä valmistuu yhä enemmän.
Hallituksissa miehet antavat heille nuo pashahommat, opetus- tai sosiaalipuolen.
Ja siellä neitoset käyttäytyvät kuin miehet, antavat ja luovat työtehtäviä luusereille.
Siellä ne "Diakonit" ja muut hössöttäjät sitten pyörittelevät "kriisejään".
Tunkevat sitten joka "kriisiin".
Ja lehdet toitottavat hedän tärkeyttään.
Minusta se on säälittävää ja kertoo naisen aivoista paljon.

Lue lisää

Jos olisin puskuri pässi niin olisit juuri sopivasti linjalla ;-)

HTZA kirjoitti:

Kriisiryhmät ja muu naurettava on luotu viimeaikoina.
Naiset valloittavat korkeakoulut ja heitä valmistuu yhä enemmän.
Hallituksissa miehet antavat heille nuo pashahommat, opetus- tai sosiaalipuolen.
Ja siellä neitoset käyttäytyvät kuin miehet, antavat ja luovat työtehtäviä luusereille.
Siellä ne "Diakonit" ja muut hössöttäjät sitten pyörittelevät "kriisejään".
Tunkevat sitten joka "kriisiin".
Ja lehdet toitottavat hedän tärkeyttään.
Minusta se on säälittävää ja kertoo naisen aivoista paljon.

Lue lisää

machoilua taasen sinulta Hatza. Kyllä niitä kriisiryhmiä tarvitaan. Nykyisin kun ymmärretään niiden merkitys ja tarkoitus.
Sinähän et sitä ymmärrä etkä halua tuossa "miehisyydessäsi" sitä ymmärtääkään.

Olet kyllä epämiellyttävä ihminen. Muuta en voi sanoa, luettuani sinun juttujasi ja kommenttejasi.

mietiskelijä minäkin kirjoitti:

machoilua taasen sinulta Hatza. Kyllä niitä kriisiryhmiä tarvitaan. Nykyisin kun ymmärretään niiden merkitys ja tarkoitus.
Sinähän et sitä ymmärrä etkä halua tuossa "miehisyydessäsi" sitä ymmärtääkään.

Olet kyllä epämiellyttävä ihminen. Muuta en voi sanoa, luettuani sinun juttujasi ja kommenttejasi.

Lue lisää

Kyllä ne ovat tarpeen oikeissa kriiseissä, mutta kun se menee ihan naurettavuuksiin. Kyllä naureskelin kun luin täkäläisestä lehdestä, miten oli koululaisia kuljettava linja-auto syksyn ekaliukkailla suistunut ojaan ja jäänyt siihen kallelleen.

Koululaiset kömpivät autosta eikä heille käynyt kuinkaan, Mutta koululle päästyä oli hälytetty paikalle kriisiryhmä, joka näiden lasten kanssa käsitteli heidän "hirvittävää kokemustaan".
Ja pennut senkun naureskeli, heistä se oli vain jännä koulupäivän piristys.

Omien kokemuksieni mukaan sosiaali- ja koulutoimessa on naisväkeä, joilta puuttuu terves maalaisjärki.

Minämaalta kirjoitti:

Kyllä ne ovat tarpeen oikeissa kriiseissä, mutta kun se menee ihan naurettavuuksiin. Kyllä naureskelin kun luin täkäläisestä lehdestä, miten oli koululaisia kuljettava linja-auto syksyn ekaliukkailla suistunut ojaan ja jäänyt siihen kallelleen.

Koululaiset kömpivät autosta eikä heille käynyt kuinkaan, Mutta koululle päästyä oli hälytetty paikalle kriisiryhmä, joka näiden lasten kanssa käsitteli heidän "hirvittävää kokemustaan".
Ja pennut senkun naureskeli, heistä se oli vain jännä koulupäivän piristys.

Omien kokemuksieni mukaan sosiaali- ja koulutoimessa on naisväkeä, joilta puuttuu terves maalaisjärki.

Lue lisää

Kyllä ne kunnan työntekijät ovat olleet yleinen vitsi jo vuosikausia, niin miehet kuin naisetkin.

Ihan omakohtaista kokemusta vuosikaupalla löytyy kyllä koulumaailmasta.

miljoona kirjoitti:

Ihan omakohtaista kokemusta vuosikaupalla löytyy kyllä koulumaailmasta.

koulumaailmaan mahtuu monia ammatteja. Kaikkeen mahtuu kaikenlaista. Ei ole koskaan yhtä totuutta.

.

HTZA kirjoitti:

Kriisiryhmät ja muu naurettava on luotu viimeaikoina.
Naiset valloittavat korkeakoulut ja heitä valmistuu yhä enemmän.
Hallituksissa miehet antavat heille nuo pashahommat, opetus- tai sosiaalipuolen.
Ja siellä neitoset käyttäytyvät kuin miehet, antavat ja luovat työtehtäviä luusereille.
Siellä ne "Diakonit" ja muut hössöttäjät sitten pyörittelevät "kriisejään".
Tunkevat sitten joka "kriisiin".
Ja lehdet toitottavat hedän tärkeyttään.
Minusta se on säälittävää ja kertoo naisen aivoista paljon.

Lue lisää

Miksi naiset sitten eivät ole tuolla talouspoliitikan puolla...nooh...tätä keskustelua meilläkin käyty.Talouspoliittikka on "laaja-alaisempaa" ja kiintoisempaa sinne hakeutuvat miehet jotka haluavat luoda hyvin menestykkään uran. Ekonomit nyt kyllä jo naisiakin...ovat pääsäntöisesti aina olleet miehiä..samoinkuin toimitusjohtajat..jotka eivät välttämättä tee kuin sitten päätökset sen mukaan mitä ekonomit ovat laskeneet... Toinen syy; vaikka nyt jo paljon Suomalainen yhteiskunta on muuttunut siitä, missä vielä meidän nuoruudessa oltiin...Niin aina nuo paremmat paikat kuten puheenjohtajankin hommat annettiin miehille, naiset saisavat tyytyä sihteerin hommiin. Tiedän tämän kun 13 vuotta järjestöelämässä itse mukana;)) Sain itse toimia pj.nä mutta, siitä ei minulle tullut mitään taloudellista hyötyä..) ei siis ammattia. Tai kahvinkeittäjän hommat annettiin naisille...nooh...minusta kuiten tuo Suomalainen sosiaalinen lainsäädäntö on paljon kehittynyt ja muuttunut myös parempaan suuntaan ja EU:n liittymisen myötä tullut myös vaikeammaksi sopimukset ovat monitahoisempia......Mutta edelleen Suomesta puuttu naispääministeri...miksi? Miehet eivät luovu näistä mandaateistaan noin vaan..Ja vuorineuvokset sun muut pääomapiirin harmaat emunenssit kyllä edelleen mielellään palkkaavat miehiä tekemään tämän "julkisen roolin". Mitä muuta politiikot ovat kuin eturyhmä-intressiensä edustajia...Puolueesta huolimatta. Eli perinteisesti tuo sosiaalipoliitikkasektori jää sitten naisille...Vaikka minusta kyllä tätä päivänä sinne nimenomaan myös kaivattaisiin jo miehiäkin, koska sosiaalipolitiikka on kaikkea muutakuin pehmeää arvopolitiikkaa...käytännössä. Mutta jos juttelet jonkin (itse jutellut myös livenä) näistä asioista miesjohtajien (poliitiikan puolella) kanssa, ( nimiä en mainitse) he jotenkin näkevät tämän sektrorin sellaisena "pehmeänä" sektorina joka edelleen kuuluu yksin naisille pelkästään...ei siis kiinnosta. Monia päteviä naisia taas ei päästä sotkeutumaan tuolle talouspuolelle...vaikka tuota osaamista on yhtälailla...miehet eivät itse päästä. Syy hyvät edut.

Tämä on MINUSTAKIN oikeesti ongelma....osien tulisi vaihtua...naiset päättämään talouspoliitikasta ja miehet sosiaalipuolelle...;)) Suomi nousuun...

Sitä itse ihmettelen että, miksi nyt ei oikeesti suomalaiset politiikot keskity tähän talouspolitiikkan...mistä ne tulevaisuuden työpaikat tänne saataisiin. Siinä sitten keskitytään vaan milloin siihen että, joku on puristellut eduskunnassa jonkun pyllyä...tai niinkuin nyt siihen mitä etua kukin on saanut tässä Novagroupin skandaalissa. Eivät ymmärrä edes erota? Ja kansalaiset hyväksyvät tämänkin. Minä en. Kannatan demokratiaa;)) olen lapsellinen...ryvettyneiden politiikkojen pitäisi älytä erota? Mutta, ei. Tavalliselta kansalaiselta vaaditaan kyllä kansalaisrehellisyyttä...mutta, ei herroilta. Luotetaan siihen vaan hommaan että, poliittinen muisti on ihmisillä lyhyt....

t.Pimu

kokemuksella, kirjoitti:

koulumaailmaan mahtuu monia ammatteja. Kaikkeen mahtuu kaikenlaista. Ei ole koskaan yhtä totuutta.

.

Ja se älähtää mihin kolahtaa.

miljoona kirjoitti:

Ja se älähtää mihin kolahtaa.

luulemaan, että itsestäni haastan. Kai tämä on keskustelupalsta, jossa saa kukin sanoa sanottavansa?
.

erehdy .. kirjoitti:

luulemaan, että itsestäni haastan. Kai tämä on keskustelupalsta, jossa saa kukin sanoa sanottavansa?
.

Onpas sinulla heikko itsetunto, kun kysyt minulta lupaa kirjoittamiseen. No, jos se sinua helpottaa, niin ole hyvä vaan. Saat koko palstan, kun lähden tästä nyt nukkumaan. Hyvää yötä.

miljoona kirjoitti:

Onpas sinulla heikko itsetunto, kun kysyt minulta lupaa kirjoittamiseen. No, jos se sinua helpottaa, niin ole hyvä vaan. Saat koko palstan, kun lähden tästä nyt nukkumaan. Hyvää yötä.

Lue lisää

ollaan, molemmat, niin uskon. En huoli palstaa, kovin kumuaa tyhjänä ja pelottavana.
Kiitos kun puhuit kanssani, puskiksen.
.

Oikeassa .. kirjoitti:

ollaan, molemmat, niin uskon. En huoli palstaa, kovin kumuaa tyhjänä ja pelottavana.
Kiitos kun puhuit kanssani, puskiksen.
.

Ollaan vaan kavereita.