Karjalassa juhlitaan suomalaisen fasistimiehityksen loppua

Voitaisiin perustaa Suomeen suruliputuspäivä kommunistiseen miehitykseen liittyen (joka jatkuu yhä).

Karjala juhlii suomalaismiehityksen loppua

http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=814945

ULKOMAAT 20.9.2009 TUULA KOPONEN, PENTTI VÄISTÖ


Karjalan tasavallassa Venäjällä on perustettu uusi juhlapäivä: Fasistisista miehittäjistä vapautumisen päivä. Karjalassa fasisteilla tarkoitetaan jatkosodan aikana Itä-Karjalaa miehittäneitä suomalaisia.
Juhlapäivää vietetään Karjalan parlamentin päätöksellä tästä syksystä lähtien aina 30. syyskuuta. Päivää ei ole määritelty yleiseksi vapaapäiväksi. Sotilaalliset juhlallisuudet keskittyvät upseeritalolle ja sankarimuistomerkeille Petroskoissa.
Fasisteiksi nimittäminen ei sodassa olleista eikä sodan jälkeisestä sukupolvesta tunnu hyvältä. Moni joutuu kysymään itseltään: Oliko isäni fasisti astuessaan yli vanhan rajan?
Vieraat yhä fasisteja
"Suomalaisten ei kannata hermostua. On vain kestettävä fasistiksi nimittely, sillä Venäjällä sotahistoriaa ei kerta kaikkiaan voida edelleenkään kirjoittaa muulla tavalla", sanoo vanhempi tutkija, dosentti Antti Laine Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksesta.
"Tosiasia on, että Suomi oli miehittäjä Karjalassa. Neuvostoliiton aluetta miehittäneitä vieraita joukkoja kutsutaan Venäjällä yhä fasisteiksi. Historiaa kirjoitetaan lain perusteella", Laine sanoo.
Suomalaistutkija arvelee, että juhlapäivän päätarkoitus on vahvistaa Karjalan tasavallan identiteettiä. Samaa mieltä on myös hänen venäläinen tutkijakollegansa.
"Juhlan nimi voi herättää pahaa mieltä Suomessa. Olisi ollut parempi nimetä se Karjalan suomalais-saksalaiselta miehitykseltä vapauttamisen päiväksi. Luulen, että päivä on tarpeen suuren isänmaallisen sodan muiston vaalimiseksi", sanoo Petroskoin historian laitoksen dekaani Sergei Verigin.
Miehitystä ei tunneta
Uusi juhlapäivä on lähestymisestään huolimatta varsin tuntematon Karjalan tasavallassa asuville.
Sotahistoriaa tutkiva historioitsija Einar Laidinen Petroskoin yliopistosta sanoo, etteivät kaikki Karjalassa asuvat edes tiedä, että Suomi miehitti sodassa myös Petroskoin.
"Monille nykynuorille se on sensaatiomainen tieto. Vanhemmat ihmiset puolestaan tietävät, mutta suhtautuvat tyynesti. Suomalaisten leireille joutuneet ajattelevat tietenkin toisin", sanoo Laidinen.
Sergei Verigin arvelee, että myöskään monet päättäjät, opettajat ja tutkijat eivät tiedä uudesta juhlapäivästä. "Se säädettiin kesällä kun ihmiset olivat lomillaan ja datshoillaan", Verigin sanoo.
Outo ajankohta
Antti Laine ihmettelee hieman juhlapäivän ajankohtaa.
"En oikein ymmärrä päivän viettämisen perusteita enkä itse päivämäärääkään. Viimeiset miehittäjän edustajat jättivät Repolan Lusman kylän 28. syyskuuta (1944) kello 16.45 yhteisen katselmuksen jälkeen", täsmentää Laine sanoo.
Juhlapäivän ohjelmasta tiedetään sen verran, että silloin pidetään sotahistoriallinen konferenssi, lasketaan kukkia ikuisella tulella ja palkitaan vapaaehtoisia jotka ovat olleet etsimässä sodassa kuolleiden jäännöksiä Karjalan metsissä.
Iso joukko evakkoon
Dosentti Antti Laine sanoo, että fasisteiksi nimittäminen on ymmärrettävää sitä taustaa vasten, että muun muassa Baltian maissa oli fasistien ylläpitämiä keskitysleirejä.
"Karjalassa asuu näissä leireissä olleita. Karjalan leirit olivat kuitenkin suomalaisten isännöimiä, ja vaikka niissä kuoli tuhansia siviilejä, niin fasisteja suomalaiset eivät olleet", Laine sanoo.
Saksalaisten keskitysleireissä olleille on maksettu korvauksia ja niitä ovat vaatineet myös suomalaisten leireissä olleet.
Jatkosota oli Laineen mukaan ensimmäinen puheenvuoro Karjala takaisin -keskusteluun. Samaa keskustelua käydään nyt kaasuputki-keskusteluna.
Itä-Karjalan alueelta evakuoitiin noin 500 000 ihmistä muualle Neuvostoliittoon suomalaisten miehittäjien alta. Suurin suomalaisten sotavelka Karjalalle syntyikin tutkijan mukaan evakkoon lähteneiden neuvostoasukkaiden kuolemista.
"Lähes jokaisesta perheestä joku perheenjäsen kuoli evakkomatkalla", Laine sanoo.




Karjalassa suomalaismiehittäjiä pidetään yhä fasisteina
julkaistu tänään 20.9.2009 klo 06:32, päivitetty tänään klo 15:14



Venäjän Karjalassa toisen maailmansodan aikaista suomalaismiehitystä pidetään edelleen fasistisena tekona. Karjalan parlamentin päätöksen mukaan 30. syyskuuta on fasistisista miehittäjistä vapautumisen juhlapäivä, kertoo Kaleva-lehti.

Lehden haastattelema Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen dosentti Antti Laine toteaa, että Neuvostoliiton aluetta vallanneet Suomen joukot olivat miehittäjiä. Venäjällä on vakiintunut tapa, että kaikkia Neuvostoliiton alueen miehittäjiä kutsutaan fasisteiksi.
Sen jälkeen, kun Neuvostoliitto oli vuosina 1939 - 40 vallannut osia Suomesta, suomalaiset tekivät vuodesta 1941 alkaen Jatkosodan nimellä tunnetun vastahyökkäyksen Natsi-Saksan joukkojen rinnalla. Hyökkäys ei pysähtynyt vanhalle rajalle, vaan suomalaisjoukot valtasivat laajan alueen Neuvostoliiton Itä-Karjalaa.
Vallatulta alueelta pakeni puoli miljoonaa asukasta. Seudulle jääneitä vangittiin suomalaisten ylläpitämiin keskitysleireihin, joiden asukit ovat vaatineet Suomelta korvauksia.
Fasistimiehittäjistä vapautumisen vuosipäivä jää monelta karjalaiselta huomaamatta, arvioivat Kaleva-lehden haastattelemat asiantuntijat. Toisen maailmansodan historia on useimmille nyky-karjalaisille tuntematon. Harva tietää edes, että Petroskoin kaupunki oli suomalaisten valtaamana.
Päivän juhlallisuudet keskittyvät Petroskoin upseeritalolle ja sankarimuistomerkeille. Tavallinen kansa tuskin osallistuu siihen kovinkaan innokkaasti.
Juhlapäivän suurin merkitys on Suuren isänmaallisen sodan muiston vaalimisessa, uskoo Petroskoin historian laitoksen dekaani Sergei Verigin Kaleva-lehdessä.

YLE Uutiset