Aion ottaa asuntolainaa, mutta haluan maksaa sen pois ihan tappovauhtia. Tällainen ajatus kypsyi päässä. Toimeentulotukeahan pidetään eräänlaisena minimitulona, minkä yhteiskunnassa eläminen vaatii. Jos käytän käytännössä kaikki rahani lainaan ja vastikkeisiin, ja jätän itselleni vain sen verran mitä saisin toimeentulotukea sossusta, eikö se ole noin 350 euroa kuussa. Nykyisillä tuloilla homma olisi ohi ehkä kolmessa ja puolessa, enintään neljässä vuodessa. Irtaimisto, elektroniikka tietokonetta myöten on sellaiset ettei ne vanhene käyttökelvottomiksi sinä aikana.
Mitä sanotte, ja onko kenelläkään kokemuksia tällaisesta asiasta? Vielä parempi olisi jos saisin yhteiskunnan mukaan talkoisiin niin voisin käyttää omista tuloista tasan 100 prosenttia velan maksuun.
Mitä sanotte, ja onko kenelläkään kokemuksia tällaisesta asiasta? Vielä parempi olisi jos saisin yhteiskunnan mukaan talkoisiin niin voisin käyttää omista tuloista tasan 100 prosenttia velan maksuun.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Voihan sen noinkin tehdä, mutta älä tee asiasta sopimusta tai sitoumusta etukäteen. Ota pankista ihan normaalin pituinen laina ja kevyt lyhennysohjelma, jolloin pystyt kaikissa oloissa hoitamaan lainan ilman erillisiä neuvotteluja. Jos asiat menevät hyvin ja tulet tosiaan noin vähällä toimeen, voit tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä ihan haluamaasi tahtiin.
Periaatteessa 350 kyllä riittää elämiseen, mutta siinä ei kyllä ole paljonkaan pelinvaraa. Esimerkiksi auton pitäminen siihen ei mahdu, mutta jos asunto on sopivassa paikassa, autoa ei välttämättä tarvitsekaan.
Tietysti on eduksi päästä nopeasti lainoista eroon, sillä velattomalla on elämässä vähemmän pakollisia reunaehtoja. Minäkin maksoin aikoinaan 15 vuoden asuntolainan pois alle kuudessa vuodessa. Riskinhallinta on kuitenkin syytä muistaa maksuvaiheessa ja pitää jonkinlainen vararahasto yllätyksiä varten. Sen voi tietysti sijoittaa paremminkin kuin käyttötilille.
tappovauhdista lainanmaksuissa. Toki kyse oli isäni lainanmaksuista. Hän kuuluu siihen suureen ikäluokkaan joka syntyi sodan/jälkeen aikana jolloin lainojen saanti ei ollut yhtä helppoa kuin tänään. Äitini oli 70-luvulla kuten moni muukin kotiäitinä ja isäni maksoi asuntolanaa semmoista vauntia että eläämisen ei juuri jäännyt mitään. Kaikesta pihtailtiin ja kyllä siinä eläämisen laatu oli aika matalalla vaikka sitten omassa asuttiin. Kun yksi asunto oli maksettu pois niin seuraavan kanssa sama jatkui. Sitten mökki ja jne... Lomat kyllä vietettiin mutta semmoisella säästöliekillä että jopa hotelleissa syötiin aina omat eväät. Asuntovaunukin jätettiin usein leirintäalueen ulkopuolelle käyttäen kuitenkin leirintäalueen palveluita. Laivamatkat melkein aina ilman hyttiä. Pitihän ne asuntovelat maksaa mahdollisimman nopeasti pois vaikka pankkikaan ei olisi niin vaatinut.
Vielä 90-luvulla kun hän sitten omaisuutta jo kartuttaneena halusi ostaa 300,000 markan veneen hän esitti pankin johtajalle niin lyhyttä takaisinmaksu suunnitelmaa että pankinjohtajakin oli sanonut ettei kukaan semmoiseen pysty. No minä kyllä kokemuksella tiesin että isäni pystyisi. Hän sai sen lainan ehdoillaan sitten jostain pankista. Itse otin kyllä eri asenteen kuin isäni vaikka minäkään en pidä lainoista ja pitkistä maksuajoista. Ei elämän laatua kannata ihan pohjalle vetää vuosiksi lainanlyhennysten takia. Itse valitsin semmoiset lyhennykset jotka kuitenkin kohtuullisesti lyhentävät lainaa mutta jonkinlainen elämänlaatu silti säilyy. Tästä kyllä isä välillä toruu kun tietää että tuloni sallisi suuremmatkin lyhennykset kun 1000 euroa kuussa. En kuitenkaan halua että oma poikani kärsii ainaisesta nuukuudesta vaikka emme törsäilleen elää. Jos olet sinkku niin mikäs siinä. Menetät vain 3-4 vuotta elämästäsi. Jos sinulla pehettä niin mieti uudestaan asiaa.
oli oikeesti.....ennen oli ennen...
Lakki kourassa pyhävaatteet päällä pankinjohtajan puheille että saisko...?
Nykyään lompsitaan pankkiin ja sanotaan ett maksu-aika 60 vuotta, muuten meen muualle hakee ... =)
sentään ei 60 vuotta. Ja eivät ne 30 vuoden lainatkaan yleisiä ole vaikka niitäkin on otettu. Yleisimmät ovat tällä hetkellä 15-20 vuotta. Joillekin riittää 10 vuotta mikäli asuu edullisella paikkakunnalla. Joo, ennen oli ennenja isäni edusti sitä ääripäätä. Rahaa ja omaisuutta hänellä oli jo 80-luvulla huomattavasti enemmän kuin keskivertoperhe mutta sama ajattelutapa että säästetään säästämisen iloksi. Ns. pahan päivän varalle.
Itse kannatan kyllä lyhyttä lainaaikaa mutta kuitenkin niin ettei perhe kärsi liialliselta nuukuudelta.
Nyt mun taytyy nostaa hattua,jos loytyy joku vastaava,kuin meikalainen!
Spartalaiset elintavat ja silleen ...
Oon 35v nanen.10v sitten ajattelin ihan samoin kuin sina ja maksoin itselleni tappotahtia siivoustyolla tyyliin itselleni pienen omakotitalon hintaan 45 tuhatta markkaa.Jatkoin siita tappovauhtia eteenpain seuraavalla sijoitusyksiolla hintaan 60 tuhatta markkaa...Siita seuraavaan.Sijoitukset tuki toisiaan ja panttikirjoja haettiin.Ihmiset naureskeli meikalaiselle ja tarjos ilmaisia oluita baarissa ja katteli meikalaisen kuluneita kenkia.Euro vaihtui,pysyin niissa kymppitonnin sijoituksissa.
Nyt ei oo juomat enaan ilmaisia ja musta ei tykkaa enaan kukaan.
Omistan 11 sijoitusasuntoa.Muutaman vuoden paasta jaan elakkelle.
Pointti on,ettei spartalaiseen elintapaan soveltuvia ole montakaa.
Mutta jotka soveltuu,ne pistaa rahoiksi.
Onnea yrityksellesi!
Ps:Moinen sijoitus =5e paiva,sen yli en itsekkaan mene.
"Vielä parempi olisi jos saisin yhteiskunnan mukaan talkoisiin niin voisin käyttää omista tuloista tasan 100 prosenttia velan maksuun."
Toivottavasti ei onnistu. En halua, että minun maksamillani veroilla rahoitetaan sinun elämistäsi ja asuntoa.
Ota lainasi "normaalilla" lyhennysajalla ja tee sitten ylimääräisiä lainanlyhennyksiä. Vararahaa kannattaa pitää hiukan, odottamattomien menojen varalle. Ja kyllä sun pitää jotain budjetoida myös virkistykseen. Jaksat paremmin. Muutakin elämänsisltöä kuin lainanmaksu pitää olla.
Yks vaihtoehto on, jos saat lisätyötä, niin sitä voi tehdä aina välillä ja käyttää ne rahat lainanlyhennykseen.
Mulla on asuntolainassa normaali lyhennystahti. Rahaa jää palkasta yleensä aina säästöön. Osan siitä käytän extralyhennyksiin, on kiva katsella kun lainan viimeinen maksuerä siirtyy aina kuukausi kerrallaan nykyhetkeen päin. Silti en tunne luopuvani mistään. Sitä paitsi, lainan lisälyhennys on aika kätevä ja 100 % riskitön tapa saada rahoilleen hyvää tuottoa.
talkoisiin? Toimeentulotukea et kyllä saa Mutta auttaahan yhteiskunta sillä tavalla että saat verovähennystä lainoistasi. Ja jos saat palkkasi osaksi päivärahoina ja kilometrikorvauksina niin apua tulee vielä lisää. Käytä kunnallista terkkaria niin saat taas pienen lisäavun yhteiskunnalta.
jättää toimeentulotukea vastaava summa kuukaudessa käyttöön...
Noin minäkin ajattelin aluksi kun otin uutta asuntolainaa. Jostain syystä tuli sellainen pakkomielle saada laina mahdollisimman nopeasti maksettua. Tein laskelmia päässäni kuinka paljon voisin kuukaudessa pankille maksaa. Vihasin työtäni ja silloista työpaikkaani ja jollain tasolla tajusin, että hommasta ei tule mitään. Onneksi tein ihan normaalin lyhennysohjelman pankin kanssa. Luulen, että eivät olisi edes suostuneet liian tiukkaan ohjelmaan, vaan kyllä jonkinlainen pelivara pitää olla. Ylimääräisiä lyhenyksiä voi aina tehdä.
No, nyt tilanne on se, että olen selän takia työkyvytön, ja elelen sairauspäivärahalla, mutta tällä hetkellä vielä makselen lainaa alkuperaisen suunnitelman mukaan. Jossain vaiheessa täytyy varmaan sopia pankin kanssa pienemmästä erästä. Ei elämän tarkoitus ei voi olla lainan takaisin maksaminen, vaan eläminen. Se laina hoituu ajallaan siinä sivussa. Eli elä tätä päivää ja tee asoita jotka ovat sinulle mieluisia, huomisesta ei kukaan tiedä.
Otin ihan normaali lainan, 15v., mutta maksan joka kuukausi 2 x lyhennyksen -> 7,5v. tarkoitus olla velassa.
Itse olen miettinyt samaa, mutta ajattelin toteuttaa sitä vähän toisinpäin. Nykyinen vuokra-asuntoni kun maksaa kuukaudessa suunnilleen saman verran kuin monen asunnon yhtiövastike/ylläpitokulut, niin tässä vaiheessa kannattaa säästää kaikki minkä pystyy. Kun otetaan huomioon vielä lainan korot, niin käytännössä jokainen euro on helposti kotiinpäin mitä vain säästöön saa.
Pikkuisen on jo pohjakassaa, mutta sillä ei vielä juhlita. Olen kuitenkin laskenut, että jos saan erään työpaikan johon nyt on kohtuullisen hyvä mahdollisuus, pystyisin säästämään lähes 17 000-20 000€ vuodessa jos kiristäisin vyötä hieman entisestään. Kovin montaa vuotta ei tarvitsisi raataa, niin asunnon hinnasta olisi jo vähintäänkin niin suuri summa kasassa, että kovin suurta lainaa ei enää tarvittaisi. Parasta olisi tietysti saada ostettua asunto täysin ilman lainaa, mutta tärkeintä olisi että reilusti yli puolet saa kasaan ennen lainan ottamista. Mielellään ainakin 2/3 osaa hinnasta. Sitten voisi hieman keventää tahtia, vaikka pientä lainaakaan olisi turha jäädä suotta kovin pitkäksi aikaa makselemaan.
Tämä strategia sopii minulle paremmin, koska tykkään pelata rahan kanssa varman päälle, poislukien muutama erittäin korkean riskin sijoitus.
Niin kauan kuin käytössäsi on noin halpa vuokra-asunto, en näe kovin paljon järkeä oman ostamisessa. Rahalla voi tehdä muutakin kuin sitoa sen seiniin. Säästöohjelma on tietysti aiheellinen, koska vuokra-asunnosta voi tulla lähtö, mutta miksipä kannattaisi muuttaa omaan jos se tulee kalliimmaksi.
- saaat siitä verokevennystä ja ei tarvitse maksaa niin paljoo veroja
- asunto on joskus oma ja silloin menot ovat niin niin paljon pienemmät kuin tällähetkellä ja ne on niin monta vuotta pienet, että varmasti jokainen tienaa ne "menettämänsä" rahat
- asunto voi olla sijoitus, parin vuoden päästä asunnon hinta voi olla vaikka 10% enemmän ja silloin kun myyt = asuit ilmattteeksi kaksi vuotta ja sait rahaa sen päälle
vuoralaisen kannattaisi miettiä näitä. Ton on niin monet kerrat kuullu vain vuokralaisten suusta....
Vuokralaisen nimenomaan kannattaa miettiä. Tämä M26 ei kuitenkaan ole ihan tavallinen vuokralainen vaan hänen tilanteensa on rajusti tavallista parempi: "Nykyinen vuokra-asuntoni kun maksaa kuukaudessa suunnilleen saman verran kuin monen asunnon yhtiövastike/ylläpitokulut..." Mitä järkeä on ostaa asunto ja sitoa siihen pääomaa, jos ostamalla ei säästä mitään?
Verovähennystä saa 28 euroa, kun maksaa satasen verran korkoja. Yhteensä miinusta 72 euroa.
Asunto voi olla sijoitus, mutta sitä on vaikea realisoida, kun myynnin jälkeen oikeastaan on pakko ostaa uusi. Jos tarkoitus on tehdä asuntopääomalla keinotteluvoittoja, siihen löytyy paljon parempia ja joustavampia kohteita.
Minä muuten en ole vuokralainen, mutta pidän silti asumista enemmän kuluna kuin tulona. Asuisin mieluusti vuokrallakin, jos se olisi halvempaa kuin omistusasuminen. Joissakin tapauksissa se voi olla.
koskaan laskenut paljon nettohyöty siitä korkovähennysoikeudesta on. Se on loppujen lopuksi aika pieni vaikka mediat puhuvat merkittävästä. Tämä on luonnut enemmän kateutta kuin olisi aihetta. Ja siksi halutaan poistaa tämä vähennysoikeus.
Riippuu tietysti koron määrästä, tämän hetken koroilla se ei kovin paljoa ole.
Mutta jos pystyt vähentämään pääomatuloista niin se on 100%, muuten 30%, eli ei mitään pikkusummia kun korot ovat muutaman vuoden päästä taas vähän korkeammalla.
on katto. Jos laina on kahden nimissä niin etu parempi. Ja muista se se korkohyvitysmäärä ei ole se nettohyötysi. Ainoastaan pieni osa siitä on. Laskeskelin aikonan vaimoni työmatkavähennykset kyn hän sai täydet 4700 eur/vuosi. Omavastuupois ja verojen osuudeksi jäi 1080 eur/vuosi nettona se etu. Hänen työmatkakustannuksensa sinä vuonna oli 9000 euroa. Eli tosiaan ei se vähennys veroista niinmerkittävä ollut.
Korot vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista. Verotettava tulo pienenee 100 % korkomäärästä, mutta vero vähenee vain veroprosentin verran eli 28 % korkomäärästä. 72 % jää ihan itse maksettavaksi. Jos pääomatuloja ei ole riittävästi, voi vähentää 28 % koroista alijäämähyvityksenä ansiotulojen verosta. Lopputulos on sama.
Sitä paitsi 30 prosentin vähennys koskee vain ensiasunnon hankkijaa. Meillä muilla se on 28.