Kirkasvalolampusta kysymys

Kirkasvalo
Ostin vaimolle joululahjaksi kirkasvalolampun ( Philips ) paketissa oli kaikki tarvittavat myös se lamppu.
Käyttöohjeen luettuani kävi selväksi että jos sairastaa verenpainetautia laitetta ei tule käyttää, näinollen palautin laitteen.

Mielestäni ei voi vaatia että ostettua esim alla mainitun laitteen asiakas saa asuinpaikan liikkeestä laitteeseen sopivan lampun ( Valon värilämpötila: 4000 K ).
Ehdottomasti laite pitää olla käyttövalmis, ota yhteyttä myyjä liikkeeseen!

http://www.innojok.fi/tuotteet/kirkasv.php
INNOSOL Mesa Mega 160 DIM on erittäin tehokas kirkasvalohoitolaite vaativaan käyttöön. Se on rakenteeltaan Mesa 160 valaisinta vastaava, mutta siinä on himmennin ja valontuottotehoa parantavat heijastimet sekä enemmän valoa läpäisevä (78 %) häikäisysuoja.
Hoitoetäisyys: 115 cm (2.500 lx)
Valon värilämpötila: 4000 K (puhdas valkoinen)

Innojokin esitteen mukaan se tarkoittanee tavallista suurempaa valaistusvoimakkuutta. Innojok ei näytä pitävän halogeenivaloa hyvänä kirkasvalolampuissa. Minkä vuoksi, jää minulle epäselväksi. Joku toinen nettisivu määrittelee, että ”kirkasvalolamppu on normaalin loistelampun kaltainen, mutta paljon kirkkaampi lamppu”. Samalla saitilla määritellään kirkkaus myös suurena luksimääränä eli valaistusvoimakkuutena, mikä minun mielestäni kyllä riippuu ratkaisevasti myös valonlähteen etäisyydestä valaistavasta pinnasta.

Monesti kansan keskuudessa sinertävän valon sanotaan myös olevan kirkasta valoa riippumatta valovoimasta. Kirkas valo ei kait siis riipu lampputyypistä. Tietysti asiakkaan kannalta olisi ollut yksinkertaisempaa, jos lamppu olisi ollut mukana ”kirkasvalovehkeessä” mukana. Osta siis joku sopiva ”kirkas” lamppu siihen.

Jos asiaa yritetään ajatella maalaisjärjellä ja halutaan auringonvalon hyvät vaikutukset myös talvella, eikö järkevintä olisi olla mahdollisimman paljon auringon valossa myös talvella tai tuoda sitä jollakin tavalla sisälle. Jos auringon valoa halutaan tuottaa keinotekoisesti, mikä valonlähde sen korvaisi? Ei mikään yksittäinen valonlähde täydellisesti, vaan pitäisi olla monen valonlähteen yhdistelmä, joka muuttuisi vuorokauden aikojen mukaan. Minun mielestä ei sovi unohtaa auringon säteilyn lyhyiden aallonpituuksien siis, UV-säteilyn, hyviä vaikutuksia, mutta niissäkin pitää pysyä kohtuudessa. Korkeammilla aallonpituuksilla on myös omat tehtävänsä. Melatoniinin tuoton lisääntyminen tai vähentyminen ei sekään ole ihan simppeli juttu. Itse karsastan näkökentässä olevia suuria pintaluminansseja. Mutta jos niistä on jollekin apua Pohjolan talven sykkyyteen, niin silloin kannattaa sellainen hankkia.