Ystäväni menehtyi perjantaina keskipäivällä. Traagisella tavalla. Yksin. Emme kyenneet häntä estämään, vaikka aavistimme tämän päivän tulevan.
Ystäväni oli herkkä, herkistä herkin. Eli täysillä, suurella sydämellä. Tunteella. Hän oli hieno tytär, upea sisko ja paras ystävä, mitä kukaan saattaa toivoa itselleen. Hän olisi ollut maailman paras ja rakastavin äiti, jos hänelle olisi koskaan lapsia suotu.
Hän oli aina valmis auttamaan, aina valmis antamaan aikaansa, aina valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan. Hän huolehti perheestään, ystävistään, kodittomista eläimistä. Tunsi syvää myötätuntoa heikompiaan kohtaan. Ei pelännyt näyttää tunteitaan, nauroi ja itki, iloitsi ja suri, kosketti vilpittömyydellään meitä kaikkia.
Kaipa hän eli liiankin vahavasti, tunsi liiankin voimakkaasti. Rakastui tulisesti. Rakasti enemmän kuin kai mahdollistakaan. Antoi itsensä,jakoi unelmansa haaveensa, kipunsa. JA Haavoittui pahasti. Tuli kylmästi jätetyksi. Ja loukatuksi. Lopulta hänen "rakkaansa" nauroi hänelle ja kutsui häntä säälittäväksi. Hänen surunsa, hänen ikävänsä, hänen kaipuunsa olivat kaikki säälittäviä. Ystäväni oli kuulemma säälittävä.
Ystäväni nukkui pois. Hiljaa. Yksin. Surullisena. Epätoivoisena. Kaikkensa menettäneenä. Lyötynä. Luovuttaneena.
Minulla on niin ikävä sinua- Niin kova ikävä. Anteeksi, että en osannut auttaa.
Ystäväni oli herkkä, herkistä herkin. Eli täysillä, suurella sydämellä. Tunteella. Hän oli hieno tytär, upea sisko ja paras ystävä, mitä kukaan saattaa toivoa itselleen. Hän olisi ollut maailman paras ja rakastavin äiti, jos hänelle olisi koskaan lapsia suotu.
Hän oli aina valmis auttamaan, aina valmis antamaan aikaansa, aina valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan. Hän huolehti perheestään, ystävistään, kodittomista eläimistä. Tunsi syvää myötätuntoa heikompiaan kohtaan. Ei pelännyt näyttää tunteitaan, nauroi ja itki, iloitsi ja suri, kosketti vilpittömyydellään meitä kaikkia.
Kaipa hän eli liiankin vahavasti, tunsi liiankin voimakkaasti. Rakastui tulisesti. Rakasti enemmän kuin kai mahdollistakaan. Antoi itsensä,jakoi unelmansa haaveensa, kipunsa. JA Haavoittui pahasti. Tuli kylmästi jätetyksi. Ja loukatuksi. Lopulta hänen "rakkaansa" nauroi hänelle ja kutsui häntä säälittäväksi. Hänen surunsa, hänen ikävänsä, hänen kaipuunsa olivat kaikki säälittäviä. Ystäväni oli kuulemma säälittävä.
Ystäväni nukkui pois. Hiljaa. Yksin. Surullisena. Epätoivoisena. Kaikkensa menettäneenä. Lyötynä. Luovuttaneena.
Minulla on niin ikävä sinua- Niin kova ikävä. Anteeksi, että en osannut auttaa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tosi ikävä tarina. Voimia ja jaksamista sinulle.
Älä syytä itseäsi, et olisi voinut tehdä mitään estääksesi tapahtunutta. Ihan oikeasti.
koskettaa aina. Sen surun tietää vain sellainen joka on itse menettänyt jonkun itselle rakkaan ihmisen.. Voimia sinulle!
Tunsin tuon "tytön". Aina hymy huulilla ja pilke silmässä. Tervehti aina vastaantullessaan. Nauroi niin, että piha raikasi. Syvä osanotto kaikille läheisille.
Otan osaa surussasi. Kauheita tämänkaltaiset tarinat. Kuka voi nauraa toisen tunteille??????? KUKA???
juttuja, joita ei haluaisi joutua lukemaan. ymmärsin, että ystäväsi teki itsarin? Taasko meni nuori elämä hukkaan särkyneen sydämen takia? jokatapauksessa- suuri osanotto suruusi
Minäkin ymmärsin, että tässä oli jätetyn ja hylätyn tekemästä itsemurhasta kyse.
Todella ikävää, jos näin on tapahtunut.
Pettymys rakkaudessa voi olla valtava ja joku ei sitten näe että tulevaisuudessa on vielä paljon hyviä asioita koettavana.
Surullista.
Mullakin ystävätär lähtenyt samalla tavalla.Oli itse aurinko ja antoi itsestään niin paljon muille.Sai pelkkää paskaa niskaan eikä jaksanut enää enempää.Tiedän miltä susta tuntuu.Se on hänen päätöksensä ollut, älä vaan syytä itseäsi.Koita jaksaa.Voimahaleja.Niitä täälläkin tarvitaan ihan joka päivä.
Up ylös
Osaanotto.
Toivottavasti ystävälläsi on nyt hyvä olla. Maailma on oikeasti yllättävän julma paikka. En voi tietää miltä muista tuntuu mutta uskoisin tietäväni miltä ystävästäsi on tuntunut sillä se on kuin suoraan minun elämästäni. On vain niin vaikeaa ja raskasta kun on vielä suhteellisen nuori ja ei ole ketään kelle soittaa tai pyytää käymään. Vähä kerrassaan kaikki alkaa tuntumaan merkityksettömiltä ja elämä on tyhjää täynnä. Pitäkää huolta läheisistänne ja pelkkä tervehtiminen saa aikaan hyvän olon tunteen :)
Oliko tämä taas yksi ilonen nuori nainen, joka luki tätä palstaa? Ja ihastui, ilmeisesti varattu ja pidetty.... Onko pidetty lukua?
on vuodelta
21.9.2009 10:18
Miksihän tuot palstalaisten poljettavaksi tämänkin asian? Vai oliko keksitty tarina? Jos totta, antaisit ystäväsi olla rauhassa. Säälittävää yleensäkin palstalla toisten ihmisten asioiden ruotiminen.
Voimia ja jaksamista!
Valitettavasti emme voi elää toisen ihmisen elämää hänen puolestaan ja siksi emme voi lisätä toisen elinpäiviä hetkeäkään. Suru ja ikävä on sekin elettävä ja aikansa vie.
Tämä olis voinut olla munkin kohtaloni.
Onneksi tajusin ottaa hatkat, enkä varsinkaan tehnyt lapsia tuohon suhteeseen kärsimään!
Maailma ei ole julma, osa ihmisistä on.
Parempi narsisti kuin kasvaa horsmaa.
Miettikää ihmiset, mitä toisille teette.
Joka rakastaa paljon hän kärsii eniten. Ihmiset voi olla todella julmia, heillekin tulee aika kun he julmuutensa maksaa.
2009 tehty itsemurhako?
Kirjoittaja tuskin täällä enää, mutta jos on niin olisi kiva tietää onko jo päässyt asian yli?
Minulta kuoli kans läheinen ihminen itsemurhaan. Hän oli vain mies ja taustalla oli että hän oli rakastunut minuun mutta minä en suhdetta hänen kanssaan halunnut.
Yritin sen sanoa hellästi, mutta asiasta tuli loppujen lopuksi jopa riita, sillä hän ei ymmärtänyt kaikkea. Välimme huononivat (olimme ennen sitä kaveri/ystävyys väleissä oleet tiiviisti tekemisissä)
Tämä on tuoreempi kuin tuo 2009. 2014 tapahtunut itsemurha ja minulla on edelleen paha olla asiasta ajoittain. Kiinnostaa tietää unohtuuko suru seitsemässä vuodessa.
Vielä 1,5 vuodessa niin ei minulle ainakaan ole vielä käynyt. Vielä itken asiaa ajoittain sillä välimme olivat läheiset vaikka ei hänen toivomallaan tavalla.
Miehet useimmin itsemurhan tekee, vaikka naiset sitä useammin tilastojen mukaan yrittää. Miehet vain ovat radikaalimpia ja panikoivat vähemmän ja kun lähtevät yrittämään ottavat heti varman keinon käyttöön.
Hänkin oli sellainen riskinottaja luonne. Harrastuksetkin olivat sellaisia jännitys ja riskinotto hakuisia, kylmäpäisyyttä vaativia.
Hän piti paljon sisällään asioita ja siksi minulle ei ollut aavistustakaan että olin niin suuressa asemassa hänen unelmissaan että se aiheutti sen viimeisen niitin jolloin itsemurha suunnitelmat hänen päässään varmistui. Olihan hänelle muutakin siellä mutta minun torjuntani oli se viimeisin asia. Hän nojasi niin paljon toivoaan minun varaan. Minulla on pelko että olin hänen viimeinen oljenkorsi.
mihinkään katoa, ne vaan siirtyy taka-alalle. Välillä tulee kuin hyökkäämällä mieleen, kuitenkaan ei mitään suuria tiloja vieden, ne vaan on aikansa.
näinhän se on, haluan muistaa kaiken
ehkä vielä niin vähän aikaa kulunut että aamulla ensin mielessä, illalla viimeisenä
Ikiaikainen ja vanha tarina, tarina rakkaudesta, joka on ihmiselle niin vaikea asia, että se pitää tuhota. Myös Jeesuksen tarina. Rakkaudella ei ole ollut sijaa tässä maailmassa. Vaikka toivo elää, ainakin lauluissa ja ihmisten sydämissä, piilossa ja kovan kuoren alla. Miksikö? Siksi, että se, että on haavoittuvainen on vaarallista. Se voi johtaa tuhoutumiseen.
Niin surullista.