On se ihme, jos ei Hietakylän kävelyreitit, Tervasaari, Yrjösenpohja ja yleiset tiet riitä kävelyreiteiksi Haminaan. Yksityisillä ihmisillä ei saa olla omaa rantaa. Jos joskus olet ostanut omarantaisen tontin, ei maannousun takia ilo ole pitkä. Vesijättöä kaupunki ei yksityiselle myy vaan se sosialisoidaan niin, että kaikki pääsevät kävelemään omakotitalojen rannoille. Hamina on sosialisten virkamiesten johtama kylä. Ei luonnonarvoilla, kuten lintujen pesimisrauhalla, ole mitään merkitystä, kunhan muilla ei ole enemmän kuin minulla. Kaupungin verorahoja voidaan hyvin käyttää polkujen rakentamiseen. Kunhan vain saamme sosialistien oman ihanne kylän. Myymällä vesijättöä yksityiselle kaupunki saisi tuloja ja samalla voitaisiin antaa velvoite rantojen hoitamiseksi. Mutta ei se käy. Sosialismi ei salli sitä.
Rantapolku on sosialisointia
Stalinonpop
521460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Kaupunginarkkitehti tekee kyllä mielestäni oikein.Polku tuo Haminaan lisää turisteja, kun voi katsella lintuja ja seurata luonnon kehitystä ihan vierestä.Pitää vain ottaa saappaat mukaan lenkkipolulle:)
Ranta-asiassa kannattaa asiaa ajatella hiukan tarkemmin. Ensinnäkin kaupunki ei tietääkseni myy tai vuokraa tontteja rantaviivaan saakka, mikä ilmenee asemaakavkartoista kauppakirjoista jne. Entä sitten kuka sosialisoi? Eikohän tässä tapauksessa monet yksityiset rantatonteilla asuvat ole sosialisoineet keneltäkään kysymättä yhteistä aluetta, eikä päinvastoin. Jos jalankulkija rantapolulla häiritsee, niin mitä tekee tontin toisessa reunassa oleva katu ? Onko sekin haittatekijä, kun sillä on liikkujia ? Toissalta on todettava, että rantateillä lenkkeilijöitä on varsin vähän, joten täytyy olla kovin itsekäs jos se häiritsee kohtuuttomasti. Jos oikein kiukuttelee saattaa jopa joutua purkamaan laittoman laiturinsa, jonka on kyhännyt omimalleen ranta- ja vesialueelle. Kannattaisi siis pysyä hissun kissun, ettei enemmistö ryhdy vaatimaan ponekkaaammin tasaveroista kohtelua.
Vehkalahden aikana kunta kuulemma möi vesijättöä yksityisille, koska kunnalla ei ollut rahaa kunnostaa rehevöityneitä rantoja. Onneksi Haminasta löytyy rahaa rantojen heinikoiden leikkaamiseen, eikä yksityisten tarvitse ruveta sosialisoimaan rantoja omikseen tai yhteisessä käytössä ne kyllä yleensä ovat, kuten Pitskillä. Miten mahtaa myynti mennä muissa kaupungeissa?
Kaupungin rahoille voisi olla vaikka terveydenhuollossa tai sataman kehittämisessä parempaa käyttöä kuin polun rakentaminen rantaliejuun. Kymen Sanomat ei ole julkaissut (sossulehtenä) arkkitehdin tekemää reittiä, joka menee Läntisen Asemakadun omakotitalojen nurmikoiden sekä Pitäjänsaaren nurmikoiden läpi. Olkaa sossut hissun kissun vaan.
Miten rahaa ei löydy peruspalveluihin, mutta sitten tälläisiin rantapolkuihin kyllä. Tervasaaren ja muiden yleisten rantojen kehittäminen on kyllä suotavaa, mutta miksi tuoda väkisin näitä polkuja toisten takapihoille? Jos et pidä huolta rannastasi, niin siihen syntyy vesijättöä minkä kaupunki omii.
Moni rantatontin omistaja ei edes tiedä, että rantaan on piirretty puistokaistale. Mitä näihin laitureihin tulee, niin merenrantakaupungissa ne kuuluvat kaupunkikuvaan- oli ne sitten omalla, tai
vieraalla maalla. Rantapolun kulkiessa ihmisten pihapiirissä ei siellä kyllä mitään lintuja pällistellä. Kyllä siellä varmasti enemmän kiinnostaa talot ja ihmisten elämä. Vielä kun tehdään poluista mopoilla ajettavia ja lisätään sinne nuorisolle kaljoittelu-paikkoja, niin ollaan päästy sosialisoinnissa hyvän matkan päähän.
Kaislikko on päässyt valtaamaan isoja aloja, ja jotkut paikat ovat kasvamassa umpeen. Savilahti olisi pahasti rehevöitynyt, ilman rannalla asuvien omalla kustannuksella 70-luvulla tekemää väyläruoppausta. Ei kaupungilla tule koskaan olemaan varoja ruoppuksiin rehevöitymisen estämiseksi. Kateus on Haminassa niin suurta, että mielummin annetaan rantojen kasvaa umpeen, kuin annetaan yksityisten hoitaa ruoppaukset. Kaiken kukkuraksi rahaa käytetään polkujen tekemiseen, eikä ruoppaukseen. Peruspalveluissakin olisi rahoille muuta käyttöä.
Kymen Sanomat ei vieläkään ole julkaissut mitään maanantaina julkaistusta suunnitelmasta. Menkää tarkistamaan tilanne (http://www.hamina.fi/?pid=562&cg=562&grp=ajankohtaista&lang=fin) ja valittakaa asiasta. Äitinne ei ole välttämättä töissä tuolla. Tuolla on esitetty koko Kaupungin suunnitelma, eikä vain Haminan tiedottamat alueet.
Aika erikoista, että täällä joku kaupungin virkamies kehottaa olemaan hys hys rantojen tilasta.Haminan tulee korostaa merellistä puolta,mutta ravinnekuorimuksen takia tapahtuvasta rehevöitymisestä ei tarvitse välittaa.Lasikuutioita suunnittelevat vain.
Rannat kuuluvat kaikille.Ehkä polkujen rakentamiselle saataisiin vaikka EU-tukea?
Tuo vaikuttaisi hyvältä,että kaislikkoa myytäisiin tonttien omistajille jos vain hoitavat kaislikon pois.Veronmaksajien rahat on tarkoitettu muuhun käyttöön,kuin toisten rantojen siistimiseen.En ymmärrä, miksi näin ei ole jo toimittu?
http://www.hamina.fi/files/Tiedostot/Kaupunkirantojen yleissuunnitelmaselostus luonnos 21092009.pdf
Ehdotuksessa on Pitäjänsaaren kohdalta ilmoitettu, että kaikista saaren laitureista tulee laatia asianmukaiset sopimukset. Koko saaren rannat ovat kaupungin omistuksessa kaavan mukaan. Käytännössä se tarkoittaa vuokrasopimusta, johon kuuluu rannan hoitovelvollisuus ja tietysti itse vuokra. Näin saadaan polun kustannukset peitettyä.
Eikö kaupungin tekninen toimi enää muita rahareikiä keksi?
Kaupunki pitää asiasta mahdollisimman matalaa linjaa. Lehdessäkään ei ole mitään ollut, vaikka suunnitelma julkaistiin 21.9. Näin sitä voidaan runnoa asioita läpi sosialistisessa Haminassa.
Ei tuo ole ihan reilua kaupungilta, että yksityiset ruoppaavat väylät ja estävät rehevöitymista, mutta samalla kaupunki haluaa rahaa laitureista, joita on tehty rannoille aina.
http://mts.fgi.fi/maanmittaus/numerot/2007/2007_2_peltola_hiironen.pdf
Hakekaa maanomistjat korvauksia, jos kaupunki tunkee tonttinne ja meren väliin.
Jos haitallisia muutoksia tapahtuu, maanomistajalla ei ole aina velvollisuutta sietää niitä ilman korvausta. Käytännössä mekanismit korvauksen saamiseen usein puuttuvat. Tämä on johtanut
siihen, että tontinomistajien aktiivinen vastarinta on, varsinkin kaupunkialueilla,
usein estänyt kokonaan haitallisiksi mielletyt maankäytön muutokset.
Taitaa olla kaupungin virkamiehillä lakiopit kadoksissa??
Suomessa vielä ihmetellään kuinka jossain Italiassa tai Venäjällä menetellään. Suomessa virkamiehet saavat tehdä ihan mitä mieleen tulee, eikä kukaan edes rupea vastustamaan, vaikka laillisuus on kyseenalaista. Lienee peruja tsaarin ajoilta, joilloin tuli lähtö Siperiaan, jos rupesi ryttyilemään. Täytyy vain ihmetellä, miten ko. hanke on edes edennyt tähän pisteeseen.
Kertokaa hyvästä juristista, joka lopettaisi kaupungin kaavailut. Rantopolun uhrit voisivat yhdessä ruveta tappelemaan kaupungin tyranniaa vastaan.
Varmaan ihan Haminan oma toimintatapa, että kaupungin keskustasta kaupunki ottaa yleiseen käyttöön pari metriä rantakaistaletta. Ei onnistuisi muuten ruotsinkielisissä kaupungeissa.
Ehkä Haminassa on niin persaukista väkeä, ettei omia etuja osata ajaa. Jos tarkemmin katselette polun kulkemista niin huomaatte, että raha ratkaiseen. Kartano kierretään kaukaa. Ökyporvareitten rannoille ei sentään ole uskallettu mennä.
Jos nk. rantatonttien omistajat joutuisivat (sekin mahdollista) rakentamaan aidan omistamansa tai vuokraamansa alueen ympärille rajapyykkien mukaan, huomattaisiin, että rantakaistaleelle mahtuu hyvin lenkkeilypolku. Rantojen asukkeja koskee sama sääntö, että naapurin tontille ei saa rakentaa ! Jos on sosialisoinut yhteistä aluetta on tietysti ikävää jos sen omistaja ( kaikki asukkaat) ottaa sen käyttöönsä. Harmin paikka, kun pitää romut ja grillit siirtää omalle pihalle ja hankkia luvallinen laituri tai venepaikka muualta.
Alue on Haminan kaupungin.Tuskinpa naapuritonttien omistajatkaan ovat hyvillään jos laajennatte reviirejänne ja kannatte romujanne heidän tonteilleen.
Vesijättömaahan ei päde samat säännöt kuin tavalliseeen tonttimaahan:
http://mts.fgi.fi/maanmittaus/numerot/2007/2007_2_peltola_hiironen.pdf
Vain kateellisten ihmisten Haminassa kaupunki voi veronmaksajien rahalla rakentaa polkuja toisten rannoille. Onneksi vesijättömaata koskee korvausvelvollisuus. Jos oleellista haittaa tulee tontinomistajille, voidaan hakea korvauksia. Myös ilmaston lämpeneminen tulee tekemään vesijättöongelmasta selvää.
Miksi rahaa ei voisi käyttää ruovikoiden leikkaamiseen?Umpeenkasvaminen estettäisiin ja vesi virtaisi tehokkaammin.Kaupunki möi muistaakseni Summasta yli 1ha:n maa-alueen yksityiselle laituriyhtiötä varten hintaan 30000€.Kaupungilla on varaa myydä maata pilkkahinnalla ja samalla ajaa soraa rantaan polkuja varten.Miksi luontoihmisetkin ovat hiljaa?Satamassakin olisi ollut kivoja rantoja, mutta siellä kalliot räjäytettiin ja täytemaata työnnetään jokaiselle rannalle.
Yksityiset, rannoilla asuneet, ovat myös ruopanneet väyliä, jotta kulku onnistuisi. Kaupugin teknisellä toimella on rakentava tapa kiittää kaislikoitumisen estämisestä. Mitenköhän olisi Kirkkojärvelle käynyt, jos kaupunki ei olisi omistanut ko. vesialuetta??
Annetaan rehevöityä vaan. Pääasia on, että saadan lenkkipolku rannalle.
Suunnitelmassa todetaan:
"Aikoinaan satamatoimintojen siirtyminen
pois kaupungin keskustan läheisiltä ranta-alueilta kauemmas Hilloon
on jättänyt rannat vajaakäytölle, ns. odottavaan tilaan. Myös lähivesialueet
ovat ravinteikkaita ja ruovikoituvat nopeasti. Tilannetta voidaan
parantaa niin sanotusti tuomalla merta lähemmäs ihmisiä ja
kaupunkia. Tämä tapahtuu mm. ohjaamalla ihmisiä ja toimintoja rannoille,
avaamalla rantamaisemaa ja näkymiä ja järjestämällä kulkua
rannalla."
Huomaa kyllä, ettei kaavoitusarkkitehdillä ole käytönnön kokemusta. Miten mahtaa käydä, jos liejuun ajetaan hiekkaa, joka työntää altaan mutaa merelle? Kaupungin tulee ainakin varata rahaa polun ympäristön niittämiseen joka kesä. Se niistä pesivistä linnuista ja luonnonarvoista.
Suunnitelmasta on puhuttu jo yli 20 vuotta. Projektista on muodostunut kaupunginarkkitehdille pakkomielle, joka viedään läpi, maksoi, mitä maksoi.
Juu, suunnitelmassa puhutaan ruovikoiden leikkaamisesta, soranajosta ja autoparkkien rakentamisesta. Onkohan missään nähtävillä kustannusarviota, eli mitä tuo kaikki maksaa meille Haminalaisille???
Kaikilla kaupunkilaisilla tulee olla samanlainen oikeus kaikille rannoille! Ihmettelen vain, miksi Tervasaari on jätetty ulkopuolelle? Siellä ei kyllä tosin ole omakotitaloja, joiden pihoja voisi pällistellä.
Miksi rantojen asukkaita kohdellaan eri tavoin? Muuan kelloseppä Pitäjänsaarelta on saanut vuokrata oman vesijättömaansa, mutta muut eivät saa vesijättöä vuokrata! Eikö kaikilla pitäisi olla samanlaiset oikeudet vai pitääkö olla joku tietty summaa rahaa tilillä? Olemmeko jossain Venäjällä vai????
Olet ihan oikeassa Reitti ei pitskillä mene rantaan leikkikentältä vaan jatkaa tietä pitkin Menee rantaan Marimekon perijän rannasta eli ei näköjään suuri määrä hilloa ole ratkaiseva tekijä Mitä muuta mahtaa olla taustalla?Paljonko pitää maksaa ettei polku tule minun rantaan?
Onhan se kiva, että kaupunkia yritetään kehittää, mutta mitä lisäarvoa tuo mahtaa meille tuoda? Jos merellisyyttä halutaan lisätä, niin eikö esim. Pursiseuran kehittäminen tai Tervasaareen panostaminen olisi parempi. Nyt siellä Tervasaaressa on vain kaljapaikkoja, mutta ei mitään lapsiperheille. Tavallinen kahvila ja jäätelöpaikka olisivat mukavia.
Tervasaari kaukana keskustasta.Jos itse tulisin Haminaan turistina, olis kiva jättää auto keskustan tuntumaan ja kävellä vaikka Hietakylään,jossa ei ole kyllä mitään palveluita. Luulis muuten niille lautakaupoille ja venekaupoille olevan muitakin tontteja?Miten tuota polkua ylläpidetään talvella?Ihmisethän kävelevät auratuilla teillä tai jäällä.
Ei siellä kaupungin johdossa ainakaan mitään yrittäjyydestä tiedetä. Kaupunki tarvitsee lisää tuloja ja työpaikkoja. Tuo Hietakylän asema oli hyvä idea. Alue olisi lähellä keskustaa ja sen uudelleenkaavoittaminen kerrostaloille ja palveluille olisi iso etu merelliselle kaupunkikuvalle. Ei ne polut mitään työpaikkoja tuo, mutta jos kerran arkkitehti on sen päähänsä saanut, saa virkamies tehdä ihan kuten tykkää.
Varmaan tuolla polulla tulee kulkemaan paljon koirankävelyttäjiä. Keväällä saavat sitten linnut kyytiä. Pitää tulla aika leveä polku, jotta siellä voisi vierekkäinkin kävellä?
Ei tuo ole mitään muuta kuin kiusantekoa rantojen asukkaille.
Eikö tuo ole luonnon kannalta huono, jos lisätään ihmisten määrää rannalla? Minä kun luulin, että vesilinnuilla pitäisi olla pesimisrauha?
Eikös tuossa pitäisi olla vähän tarkemmat suunnitelmat, eli polun leveys, korkeus merenpinnasta ja muuta? Tuo tulee siis vain kesäkäyttöön vai aurataanko se talvella? Paljonko lysti maksaa velkaeuroja meille?
Olisi hauska kuulla ihan lehdessä, mitä suunnitelmalla haetaan. Kymen Sanomat ei vain julkaise Haminan kaupungin rantasuunnitelmaa jostakin syystä?
Luulisi kaupungilla olevan muitakin rahareikiä!
Lama näkyy kaupungissa aina niin, että puistot ovat hyvässä kunnossa. Puistoihmisiä riittää ja niin tulee olemaan Haminassa näköjään jatkossakin. Keskustassa olevat vallit ja niiden ympäristö kaipaisivat kyllä rahaa myös. Nyt siellä on vain puliukkoja ja riehuvia nuoria, eivätkä ne tarjoa turisteille mitään.
Aika erikoista että kaupungilla on rahaa puistoihin vaikka kouluissa samaan aikaan säästetään. Ehkä joku viisaampi voisi kertoa mitä kaupungin johdon päässä liikkuu.
Olisit lukenut sitä "haminan lukion matikan opetus" -ketjua, joka jostain syystä poistettiin. Jos meno on kuvatunkaltaista, niin en ihmettele asiaa.
Kuka noita päätöksiä oikein valvoo? Onko tuo polku vain arkkitehdin päätös rahankäytöstä?
Minusta polun rakentaminen aivan veden äärelle on hyvä juttu. Keväällä pääsee seuraamaan lintujen pesimistä ihan vierestä ja voi katsella samalla ihmisten pihoja. Ylläpitoon kyllä varmasti löytyy kaupungin kassasta rahaa.
Kaupunki voisi sijoittaa rantapolkujen varrelle muutaman yleisen vessan.
Minusta kaupunki voisi rakentaa kaikille sossun luukulta rahansa hakeville asunnot. Minusta on niin kiva maksaa veroja kun tietää, että niillä tehdään hyviä ja kauniita tekoja.
Nyt siellä pitsillä joku rakentaa venevajaa kaupungin rantaan. Kenen munaa pitää imeä kaupungin johdossa, että sais tehä vajan?
Puistot ovat järkeviä sijoituksia. Tuossa rantarakentamisessa olisi hyvä noudattaa samaa linjaa kaikilla. Pitskillä muuan rikas rakantaa venevajaa, vaikka kaavassa sanotaan alueen olevan rantaniittyä. Kenelle pitää maksaa lahjuksia?
Riittää, että saa alennuksia kello-ostoksista tai saa sukulaiset hotelliin majoitettua edullisesti.
Paljonkos se merenpinta nouseekaan seuraavan 50 vuoden aikana? Eikö mene vähän veronmaksajien rahat hukkaan?