olemaan aina se kolmas pyörä. Jos olen kahdestaan jonkun toisen henkilön kanssa saan yleensä ihan hyvin juttua aikaan...mutta kun paikalle ilmaantuu kolmas henkilö, kukaan ei minua enää muistakaan. Siinä minä sitten yritän naureskella mukana toisten jutuille ja ottaa vähän osaakin keskusteluun, mutta ihan turhaan...kukaan ei vilkaisekaan minuun päin. Ilmeisesti juttuni ovat käsittämättömän tylsiä ja typeriä. Ei oikein pysty muutakaan kuin syyttämään itseään, kun ei koskaan löydä ystäviä. Olen kyllä pyytänyt muita kanssani esim. elokuviin ja ovat säälistä jopa suostuneet, mutta eipä ole välit siitä lähentyneet. Eikä sitä paitsi jaksaisi aina olla se pyytäjä. Ai niin, ja kaiken kukkuraksi olen kai myös niin ruma, ettei yksikään mies ole koskaan vilkaissut minuun päinkään. Kiitos elämä! Tekisi mieli satuttaa itseäni jotenkin, niin ehkä joku sitten huomaisi minut...enpähän vain taida uskaltaa tehdä sitäkään.
Olen niin väsynyt
kukkurukukuu
10556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Et ole ainoa, toveriseni, et todellakaan.
kolmaskin samanlainen tapaus, miinus se tosiasia etten minä pysty edes kaksin mitään kovin rakentavaa puhuttavaa saamaan aikaa ja jos saan niin silloinkin tuntuu että olen niin hemmetin tylsä tyyppi....
Minä myös!
Join the club!
sama täällä!
mitä jos perustetaan ulkopuolisten oma irc-kanava tai jotain.
itselä ainakin tulee oltua paljon koneella sosiaalisten tilanteiden puutteen vuoksi.
kukkurukukuu, et todellakaan ole yksin. Ihan samojen ongelmien kanssa tuskailen minäkin joka päivä. Ja meitä on paljon muitakin, ainakin sen perusteella, miten moni tämänkaltaisille nettipalstoille kirjoittaa.
On tosiaan turhauttavaa, kun toisilla se juttu vaan luistaa porukassa ja itse jää täysin unholaan. Olen todennut, että omalla kohdallani syy ei ole varsinaisesti puhelahjojen puutteessa, vaan siinä, ettei elämästäni ja menneisyydestäni kertakaikkiaan löydy niin paljoa hauskoja asioita, mistä puhua. Toisilla ihmisillä, jotka ovat olleet lapsesta lähtien sosiaalisia ja suosittuja, niin on ihan eri lähtökohdat heittää läppää porukassa, kuin tällaisella joka on lähes aina ollut yksin ja vähemmän suosittu.
Parisuhdekin tuntuu välillä täysin mahdottomalta ajatukselta sen vuoksi, kun juttu ei luista. En ole edes ruma tai mitään, vaan kuntosalilla käyvä 24-vuotias mies, jolla on kaikki muut asiat kunnossa, mutta tämä ikuinen, jo lapsesta saakka tuttu "ulkopuolisuus" pilaa kaiken. Kunpa joskus elämässäni tapaisin sinun kaltaisesi naisen, joka voisi ehkä jotenkin ymmärtää meikäläistä...
No Jake_, täällä olen, tuleppa hakemaan pois!
samoin samoin. ihan tutulta kuulostaa. paitsi että olet minua paljon rohkeampi, itse en uskaltaisi kysyä yhtään ketään yhtään minnekään. :)
Tällä palstalla on niin monta ihmistä jotka ovat samassa tilanteessa. Pitäisi perustaa joku yhteisö tai pitää miitti, jossa ihmiset saisivat tavata muita yksinäisiä ja löytää uusia ihmisiä!
noin minulle käy kun olen kolmas pyörä .olen kun ilmaa.
miitistäkin kokemus ulkopuolisuudesta:D
ai että teki hyvää.
sen siitä saa kun on hiljainen ja epävarma.
keksitäänpäs me jotain yhessä!:D tiiä vaikka joku jotain löytäisikin.
pk-seudulta saa mun puolesta olla.