Eduskunnan ja hallituksen voimasuhteilla eri hallituskausilla on ollut ratkaiseva merkitys köyhyyden poistamiseen tai rikkaiden rikastumiseen. Eriarvoistuminen on johtunut siitä, että rikkaiden edustajilla eli oikeistopuolueilla on ollut enemmistö Eduskunnassa ja eri hallituksissa - myös Lipposen. Kepu ja Kokoomus ovat vuoronperään neuvotelleet hallitsohjelman, jossa vasemmisto on ollut altavastaajana. Vasemmisto on kuitenkin katsonut, että voi paremmin hoitaa hyvinvointivaltion palveluita ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntapolitiikka hallituksessa kuin oppositiossa ja näin mennyt mukaan hallituksiin, joissa Kokoomus tai Kepu ovat häikäilemättömästi (yhteisen edun vastaisesti) hoitaneet omien intressiryhmiensä etuja, esim. jättimäisen suuret maataloustukiaiset, joista kansallinen osuus on 1,3 miljardia euroa sekä varallisuusveron poiston ja pääomatulojen matalan verotuksen.
Lipponen I hallitus vuosina 1995-1999:
---------------------------------------------
SDP 7 ministeriä, Kok. 5, RKP 2, Vas. 2, Ammattiministerinä maa- ja metsätalousministeri Hemilä, Vihr. 1 ministeri = vasemmistopuolueet 9 ministeriä, oikeistopuolueet 9 ministeri, yht. 18 ministeriä
Pääministeri Paavo Lipponen, valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) lukuunottamatta Iiro Viinasen (kok) ensimmäistä vaalikauden vuotta
Eduskunnan kokoonpano 1995 vaalien jälkeen eli Lipponen I hallituksen aikana
SDP 63 ja Vasemmistoliitto 22, vasemmistolla yhteensä 85 kansanedustajaa Eduskunnan 200 kansanedustajasta.
Lipposen I hallituksen aikana vasemmisto/oikeisto mittasuhteet olivat hallituksessa tasan. Valtiovarainministerinä Niinistö. Hemilä maa- ja metsätalousminiserinä.
Eduskunnassa vasemmistolla 85 kansanedustajaa ja oikeistolla loput kahdesta sadasta, eli 115 kansanedustajaa. Vasemmistolla vähemmistö Eduskunnassa, missä lait säädetään.
Lipponen II hallitus vuosina 1999-2003:
---------------------------------------------
KOK 6 ministeriä, SDP 6, RKP 2, Vas. 2, 1 amm.ministeri: Hemilä, Tammilehto ja kokoomuksen Koskinen Jari ja Vihr. 1
Vasemmistopuolueilla on yht. 8, oikeistopuolueilla on yhteensä 10 ministeriä,
Vaalikauden lopussa ministerijakauma oli Lipponen II:lla KOK 7, SDP 7, RKP 7 ja vasemmistoliitto 2 ministeri = oikeistolla 9 ministeriä ja vasemmistolla 9 ministeriä hallituksessa.
Koko Lipponen II hallituksen ajan valtiovarainministerinä toimi Sauli Niinistö, kok.
Eduskunnan kokoonpano Lipponen II hallituksen aikana, eli vaalien 1999 jälkeen:
SDP 51 kansanedustajaa ja vasemmistoliito 20 kansanedustajaa, vasemmistolla yhteensä 71 kansanedustajaa 200:sta. Oikeistolla siis 129 kansanedustajaa.
Mistähän se johtuneekaan - varmaan USA:n holtittomasta asuntolainoituksesta - että Suomessa köyhien lama alkaa aina kun porvarihallitus astuu ohjaksiin?
Miten lama vaikuttaa rikkaiden elintasoon? Tuloerot ovat kasvaneet järkyttävän suuriksi. Ei rikkailta puutu ostovoimaa lamankaan aikana.
Kun miljoonalta köyhältä suomalaiselta puuttuu ostovoimaa, kotimarkkinat eivät vedä - työttömyys kasvaa. Arvonlisäveron ja energiaveron nostaminen eivät miljoonan köyhän ostovoimaa lisää, sen sijaan ne lisäävät pienyrittäjien konkursseja entisestään.
Vuosina 1991-1995 Esko Ahon "lamahallituksen" kokoonpano oli seuraava:
Keskusta 8 ministeriä, Kokoomus 6 ministeriä, RKP 2 ministeriä ja SKL 1 ministeri, yhteensä 17
Oikeistohallitus = sinivihreä kuten nykyinen hallitus.
Eduskunnan voimasuhteet
1991 (Esko Ahon hallituksen aloittaessa)
- vasemmisto 67, oikeisto 133 edustajaa.
2007 (Jyrki Katainen - Matti Vanhanen)
- Vasemmisto 62, oikeisto 138 edustajaa.
voimasuhteet muistuttavat kovasti Ahon hallituksen voimasuhteita
Esko Ahon hallituksessa Kokoomuksella ja Keskustalla ei ollut yksinkertaista enemmistöä Eduskunnassa kuten nykyisellä hallituksella. Kokoomuksella ja keskustapuolueella oli kansanedustajia v. 1991-1995 yhteensä 40 55 eli 95 edustajaa.
Nykyisessä hallituksessa Kokoomuksella ja Keskustapuolueella on yksinkertainen enemmistö, eli 102 kansanedustajaa kahdesta sadasta. Hallituksen veropolitiikka on ollut suurituloisia voimakkaasti suosivaa, ovat tulokset sen näköisiä:
- konkurssit lisääntyneet 37 %
- kunnat vaikeuksissa (joka kolmas kunta nostaa kunnallisveroaan)
- Suomessa 700.000 köyhää
- leipäjonot lisääntyneet voimakkaasti
- vähimmäisturva ei yllä köyhyysrajaan - on vain noin kolmasosa siitä
- työttömyys jättilukemissa
Heti valtaan tultuaan sinivihreä hallitus korotti energiaveroa. Korotti alkoholiveroa. Korotti terveyskeskusmaksuja. Korotti päivähoitomaksuja. Pienensi kuntien työllistämistukea. Päätti poistaa yritysten omistajien ja maataloustuottajien perillisiltä (päähallituspuolueiden omat intressiryhmät) perintö- ja lahjaveroa 165 miljoonaa euroa. Siitä se lama läksi liikkeelle... samoin kuin voimakas eriarvoistuminen eli kansan kahtiajakautuminen.
Hallitus lisää kuluttamisen verotusta:
- kuluttajien energiavero nousee nousemistaan
- alkoholiveroja nostetaan jälleen kerran
- karkkivero otetaan uutena
- muun kuin ruuan arvonlisäveroa korotetaan (ruuan hinta on nostettu EU-maiden kolmanneksi kalleimmaksi)
- tiemaksut - mediamaksut ...
Rikkaiden 0-veroja ei poisteta. Pääomatuloja verotetaan lievästi tasaverona. Hallitus perii veroja - ei veronmaksukyvyn perusteella - vaan veroluokkaan kuuluvien lukumäärän perusteella. Näin pieni- ja keskituloisten verotus kiristyy ja köyhät maksavat veroja vaatimattomista sosiaalietuuksistaan...
Asuntokeinottelijat kiskovat ennätysmäisen suuria vuokria. Köyhät sinnittelevät vippifirmojen kurimuksessa, jotka perivät satojen eurojen vuotuisia korkoja... hallituksen hyväksyessä vuokrakiskonnan ja koronkiskonnan.
Lipponen I hallitus vuosina 1995-1999:
---------------------------------------------
SDP 7 ministeriä, Kok. 5, RKP 2, Vas. 2, Ammattiministerinä maa- ja metsätalousministeri Hemilä, Vihr. 1 ministeri = vasemmistopuolueet 9 ministeriä, oikeistopuolueet 9 ministeri, yht. 18 ministeriä
Pääministeri Paavo Lipponen, valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) lukuunottamatta Iiro Viinasen (kok) ensimmäistä vaalikauden vuotta
Eduskunnan kokoonpano 1995 vaalien jälkeen eli Lipponen I hallituksen aikana
SDP 63 ja Vasemmistoliitto 22, vasemmistolla yhteensä 85 kansanedustajaa Eduskunnan 200 kansanedustajasta.
Lipposen I hallituksen aikana vasemmisto/oikeisto mittasuhteet olivat hallituksessa tasan. Valtiovarainministerinä Niinistö. Hemilä maa- ja metsätalousminiserinä.
Eduskunnassa vasemmistolla 85 kansanedustajaa ja oikeistolla loput kahdesta sadasta, eli 115 kansanedustajaa. Vasemmistolla vähemmistö Eduskunnassa, missä lait säädetään.
Lipponen II hallitus vuosina 1999-2003:
---------------------------------------------
KOK 6 ministeriä, SDP 6, RKP 2, Vas. 2, 1 amm.ministeri: Hemilä, Tammilehto ja kokoomuksen Koskinen Jari ja Vihr. 1
Vasemmistopuolueilla on yht. 8, oikeistopuolueilla on yhteensä 10 ministeriä,
Vaalikauden lopussa ministerijakauma oli Lipponen II:lla KOK 7, SDP 7, RKP 7 ja vasemmistoliitto 2 ministeri = oikeistolla 9 ministeriä ja vasemmistolla 9 ministeriä hallituksessa.
Koko Lipponen II hallituksen ajan valtiovarainministerinä toimi Sauli Niinistö, kok.
Eduskunnan kokoonpano Lipponen II hallituksen aikana, eli vaalien 1999 jälkeen:
SDP 51 kansanedustajaa ja vasemmistoliito 20 kansanedustajaa, vasemmistolla yhteensä 71 kansanedustajaa 200:sta. Oikeistolla siis 129 kansanedustajaa.
Mistähän se johtuneekaan - varmaan USA:n holtittomasta asuntolainoituksesta - että Suomessa köyhien lama alkaa aina kun porvarihallitus astuu ohjaksiin?
Miten lama vaikuttaa rikkaiden elintasoon? Tuloerot ovat kasvaneet järkyttävän suuriksi. Ei rikkailta puutu ostovoimaa lamankaan aikana.
Kun miljoonalta köyhältä suomalaiselta puuttuu ostovoimaa, kotimarkkinat eivät vedä - työttömyys kasvaa. Arvonlisäveron ja energiaveron nostaminen eivät miljoonan köyhän ostovoimaa lisää, sen sijaan ne lisäävät pienyrittäjien konkursseja entisestään.
Vuosina 1991-1995 Esko Ahon "lamahallituksen" kokoonpano oli seuraava:
Keskusta 8 ministeriä, Kokoomus 6 ministeriä, RKP 2 ministeriä ja SKL 1 ministeri, yhteensä 17
Oikeistohallitus = sinivihreä kuten nykyinen hallitus.
Eduskunnan voimasuhteet
1991 (Esko Ahon hallituksen aloittaessa)
- vasemmisto 67, oikeisto 133 edustajaa.
2007 (Jyrki Katainen - Matti Vanhanen)
- Vasemmisto 62, oikeisto 138 edustajaa.
voimasuhteet muistuttavat kovasti Ahon hallituksen voimasuhteita
Esko Ahon hallituksessa Kokoomuksella ja Keskustalla ei ollut yksinkertaista enemmistöä Eduskunnassa kuten nykyisellä hallituksella. Kokoomuksella ja keskustapuolueella oli kansanedustajia v. 1991-1995 yhteensä 40 55 eli 95 edustajaa.
Nykyisessä hallituksessa Kokoomuksella ja Keskustapuolueella on yksinkertainen enemmistö, eli 102 kansanedustajaa kahdesta sadasta. Hallituksen veropolitiikka on ollut suurituloisia voimakkaasti suosivaa, ovat tulokset sen näköisiä:
- konkurssit lisääntyneet 37 %
- kunnat vaikeuksissa (joka kolmas kunta nostaa kunnallisveroaan)
- Suomessa 700.000 köyhää
- leipäjonot lisääntyneet voimakkaasti
- vähimmäisturva ei yllä köyhyysrajaan - on vain noin kolmasosa siitä
- työttömyys jättilukemissa
Heti valtaan tultuaan sinivihreä hallitus korotti energiaveroa. Korotti alkoholiveroa. Korotti terveyskeskusmaksuja. Korotti päivähoitomaksuja. Pienensi kuntien työllistämistukea. Päätti poistaa yritysten omistajien ja maataloustuottajien perillisiltä (päähallituspuolueiden omat intressiryhmät) perintö- ja lahjaveroa 165 miljoonaa euroa. Siitä se lama läksi liikkeelle... samoin kuin voimakas eriarvoistuminen eli kansan kahtiajakautuminen.
Hallitus lisää kuluttamisen verotusta:
- kuluttajien energiavero nousee nousemistaan
- alkoholiveroja nostetaan jälleen kerran
- karkkivero otetaan uutena
- muun kuin ruuan arvonlisäveroa korotetaan (ruuan hinta on nostettu EU-maiden kolmanneksi kalleimmaksi)
- tiemaksut - mediamaksut ...
Rikkaiden 0-veroja ei poisteta. Pääomatuloja verotetaan lievästi tasaverona. Hallitus perii veroja - ei veronmaksukyvyn perusteella - vaan veroluokkaan kuuluvien lukumäärän perusteella. Näin pieni- ja keskituloisten verotus kiristyy ja köyhät maksavat veroja vaatimattomista sosiaalietuuksistaan...
Asuntokeinottelijat kiskovat ennätysmäisen suuria vuokria. Köyhät sinnittelevät vippifirmojen kurimuksessa, jotka perivät satojen eurojen vuotuisia korkoja... hallituksen hyväksyessä vuokrakiskonnan ja koronkiskonnan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.