Täällä suurin osa viestien kirjoittajista "potee" jonkinlaista tilapäistä lähinnä nuoren aikuisen yksinäisyyttä. Siis kun esim. on jäänyt tavallaan joksikin aikaa vastakkaisen sukupuolen seurustelusuhteen ulkopuolelle tai muuta vastaavaa.
Entä jos yksinäisyys onkin elämässä pysyvä olotila? Silloin siihen tavallaan "kroonistuu", ei ole juuri ystäviä. Siihen sisältyy myös se, että alkaa valikoida seuraansa. Tottuu yksinoloon, mutta kuitenkin välillä kaipaa läheisiä ihmissuhteita. Ei halua esim. pitää yhteyttä sukulaisiin (tosin hehän eivät ole oikeastaan ystäviä) .
On tiedossa, että monet tavallaan syrjäytyvät pysyvästi ihmissuhteista. Tiedossa on esim. että homoseksuaalin on vaikea löytää ystäviä yms. myös pääkaupunkiseudulla. Jos löytää jonkin, niin se ei välttämättä sitten olekaan se "oikea." Tietysti sosiaalinen ihminen löytää ystäviä em. suuntauksesta riippumattakin.
Yksinäisyydessäkin on hyvät puolensa, mutta välillä se voi olla piinaavaa.
Nykyisin tuntuu olevan vaikea löytää tosiystäviä. Ihmiset elävät omien aikataulujensa mukaan. Yhteiskunta on muuttunut niin "ääri-yksilöllisyyttä" puolustavaksi, että monet jäävät siinä yksin pysyvästikin.
Entä jos yksinäisyys onkin elämässä pysyvä olotila? Silloin siihen tavallaan "kroonistuu", ei ole juuri ystäviä. Siihen sisältyy myös se, että alkaa valikoida seuraansa. Tottuu yksinoloon, mutta kuitenkin välillä kaipaa läheisiä ihmissuhteita. Ei halua esim. pitää yhteyttä sukulaisiin (tosin hehän eivät ole oikeastaan ystäviä) .
On tiedossa, että monet tavallaan syrjäytyvät pysyvästi ihmissuhteista. Tiedossa on esim. että homoseksuaalin on vaikea löytää ystäviä yms. myös pääkaupunkiseudulla. Jos löytää jonkin, niin se ei välttämättä sitten olekaan se "oikea." Tietysti sosiaalinen ihminen löytää ystäviä em. suuntauksesta riippumattakin.
Yksinäisyydessäkin on hyvät puolensa, mutta välillä se voi olla piinaavaa.
Nykyisin tuntuu olevan vaikea löytää tosiystäviä. Ihmiset elävät omien aikataulujensa mukaan. Yhteiskunta on muuttunut niin "ääri-yksilöllisyyttä" puolustavaksi, että monet jäävät siinä yksin pysyvästikin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinulla on hieno hypoteesi, että yksinäisyys on olotila, jossa lopulta alkaa viihtyä yhä paremmin yksin ja tulee yhä valikoivammaksi ihmisten suhteen. Niin se taitaa olla.
Lopulta kelpaisi vain läheinen ihmissuhde, mutta niitä kun ei kasva joka oksalla, onkin yksin. Miksi puhuisin säästä ja inflaatiosta, kun haluaisin puhua sinusta ja minusta?
tuo sana homoseksuaali kiinnitti heti huomioni. Minä olen homo ja asun Helsingissä. Olen yksinäinen. Ei ole ollenkaan sanottua, että EDES tässä kaupungissa saisi kavereita. Homokulttuuri on niin pinnallista ja armotonta että päätä ahdistaa. Baareista nyt viimeiseksi niitä kavereita saa. Mikä avuksi? Setan toiminta on mitä on.
Jokaiselle meistä löytyisi se paras ystävä, ellei jopa satojatuhansia moisia, jos kävisimme läpi koko maapallon väestön.