Nyt siitä on aikaa jo 20v ja poika on fiksu, hyväkäytöksinen yliopisto-opiskelija.
Mulla on sympatiat aina nuorten äitien puolella...ja isienkin. Kyllä teinitkin osaavat lapsensa kasvattaa.
Mulla on sympatiat aina nuorten äitien puolella...ja isienkin. Kyllä teinitkin osaavat lapsensa kasvattaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
25 vuotta sitten sain minäkin ekani.
Ja puolitoista vuotta myöhemmin toisen... jne.
Hyvin on pärjätty, ammatit hankittu niin itselle kuin sittemmin nuokin aikuistuessaan itselelleen.
Lopulta se "osaaminen" on aina kiinni yksilöistä eikä tilastoista saatikka iästä.
Jotakin totuutta niissä tilastoissakin kuitenkin on. Jos teinivanhemmuudesta varsin usein seuraa ongelmia, ei sitä totuutta voi muuksi väittää, vaikka joukkoon onnistumisiakin tulee.
Missään päin maailmaa teinivanhemmuutta ei ihanteena pidetä. Hyvä, että joukkoon mahtuu heitäkin, jotka nnistuvat. Syyt niin onnistumiseen kuin epäonnistumiseenkin ovat moninaiset. Toisista vanhemmiksi on, toisista ei. Toiset saavat tukea, toiset eivät.
Kysymys on vaikea. Kaikki ihmiset eivät valitettavasti ole vielä 20-vuotiainakaan kykeneviä kantamaan vastuuta itsestäänkään, saati sitten muista. Edes lisääntynyt ikäkään ei sitä taitoa opeta.
Vanhempana ainakaan minä en halua opettaa tyttärelleni ajatusmallia siitä, että lapset hankitaan siinä vaiheessa kun itsekin lapsilisää saadaan. Jos joku teinivanhemmuutta hienona pitää, siitä vain.
Totuus ei kuitenkaan muuksi muutu. Lähes aina teinivanhemmuudesta koituu ongelmia. Jos näillä kirjoituksilla edes joku muuttaa mieltään ja siirtää lapsen hankkimisen siihen vaiheeseen, että elämässä on jonkinlainen kontrolli ja järjestys, hyvä niin.
Itse asiassa kaikki te omaa nuoruuttanne muistelevat aikuiset naiset, jotka kehutte omia kokemuksianne ja teiniäitiyden ihanuutta, teette melkoisen karhunpalveluksen täällä pyöriville teineille. Aika nimittäin kultaa muistot. Nykyteinit ovat lyhytjänteisyydessään aivan eri luokkaa kuin 60-70-luvuilla syntyneet.
tilastoihin olisi asiallista laittaa jotain linkkiä sellaiseen.. minä en ainakaan ole ikinä törmännyt tuollaisiin tutkimuksiin ;)
http://www.tohtori.fi/?page=6771267&id=1262904
Teiniraskaudet ovat Suomessa edelleen yleisempiä huonommista taloudellisista ja sosiaalisista oloista kotoisin olevilla tytöillä kuin ehjien perheiden ja koulutettujen vanhempien tyttärillä. Suomalaistutkimuksen mukaan esimerkiksi vähän koulutettujen isien tyttärillä on muihin verrattuna yli kaksinkertainen riski päätyä raskaaksi teinivuosina. Myös perheen rakenne vaikuttaa selvästi teiniraskauden riskiin. Riski on suurin varhain kotoa pois muuttaneilla ja pienin molempien vanhempiensa kanssa asustavilla. Yllättäen yhden vanhemman ja tämän puolison kanssa asuvilla tytöillä oli suurempi riski tulla raskaaksi kuin pelkästään yhden vanhemman kanssa asuvilla.
Sosioekonomisen aseman vaikutus teiniraskauden riskiin ei muuttunut tutkimusaikana vuosina 1987-1998. Tutkimusaikana teiniraskauksien väheneminen Suomessa hidastui, mutta ilmiö ei johtunut sosioekonomisista muutoksista. Eniten teiniraskauksia oli maamme pohjoisosassa ja pääkaupunkiseudulla, vähiten joillakin länsirannikon alueilla ja kaakkois-Suomessa. Alueelliset erot eivät kasvaneet tai pienentyneet tutkimusaikana.
http://lukio.kauhajoki.fi/kaluverkko/paanavaus/lapsiaiti.htm
Lapsina äideiksi?
On hyvin synkkä syyskuun ilta, tai ainakin synkkä nuorelle, joka huomaa olevansa raskaana, teininä! Hän soittaa neuvolaan, keskustelee vanhempiensa kanssa ja etsii vastausta tälle kummalliselle ilmiölle. Onko tämä edes tytön mielestä kummallinen ilmiö? Tai onko tämä tytön mielestä edes paha juttu?
Teiniraskaudet ovat yleistymässä Suomessa ja myös koko maailmassa. Nuorena raskaaksi tuleminen on ollut ennen harvinaisempaa kuin nykyään. Vuonna 1994, jolloin pakollinen seksuaalikasvatus poistui koulujen opetussuunnitelmasta, teiniraskaudet ovat yleistyneet huomattavasti. Britannia johtaa Euroopan tilastoja teiniraskauksien määrässä. Koulussa seksuaalikasvatus on heikkoa, ja teiniäidit saavat kaupungilta halpoja vuokra-asuntoja. Kaksitoistavuotias teiniäiti ei ole harvinaisuus. Egyptissä lapsia syntyy vain avioliitoissa. Etenkin maaseudulla morsiamet ovat nuoria, jopa 13-vuotiaita, joten aviossa olevat teiniäidit ovat yleisiä.
Saksalaisten raskaudet ovat kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistuneet huolestuttavasti. Toissa vuonna raskaaksi tuli yli kolmetoistatuhatta teinityttöä, myös Kreikassa teiniraskaudet ovat yleistymään päin. Yhdysvalloissa on yhä teollisuusmaiden korkeimmat teiniraskausluvut. Yli kolmannes alle 20-vuotiaista naisista tulee raskaaksi tahtomattaan. Tästä huomaa, miten yleistä teiniraskaus on koko maailmassa. Myös näistä voi päätellä, kuinka paljon yleisempää se on kehitysmaissa.
Nuoret tytöt, jotka eivät edes tiedä vielä, minne itse kuuluisivat, saavat lapsia. Yhä nuoremmat ja nuoremmat ryhtyvät äidiksi, vaikka itse tarvitsisivat vielä täydellisesti oman äidin täyspäiväistä hoivaa. Onko tämä ”muoti-ilmiö” ottamassa nuorilta nuoruuden pois? Onko nuorena äidiksi hankkiutuminen keino päästä ylemmäs muita vai haluavatko teiniäidit todella kokea äitiyden ihanuuden jo pienenä.
Mielestäni on hullua katsella esimerkiksi 16-vuotiaita äitejä työntelemässä lastenvaunuja kadulla ja puhuvan ”äiti juttuja”. Koko kokonaisuus on täysin mahdoton. Myös nuoren henkinen ikä vaikuttaa asiaan paljon. Voisivat 18vuotiaat olla hyviäkin äitejä, mutta useimmiten heillä ei ole aavistustakaan äidin vastuusta. He menevät ja rellestävät juuri niin kuin ennenkin, polttavat tupakkaa raskauden ajan ja juovat alkoholia raskauden jälkeen ajattelematta lapsen terveyttä.
Miksi tämä kaikki tapahtuu? Onko raskaus todellakin ”nuorten kovisten” juttu? Myös nuorilla olisi mahdollisuus keskeyttää raskaus ja jatkaa elämällä elämäänsä normaalisti, mutta tätä keinoa ei hyödynnetä oikeissa tilanteissa tarpeeksi usein. Lähteekö nuorena äidiksi haluavien halu vanhemmista vai heistä itsestään? Jos vanhemmilla olisi vaikutusta ja valtaa tähän asiaan, tilanne voisi olla toinen.
Kuinka moni nuori tyttö on onnellinen, kun huomaa saavansa lapsen jo 15-vuotiaana? Minusta nuoret tytöt eivät pysty huolehtimaan lapsesta vielä ollessaan yläasteella tai hieman vanhempanakaan. Tietysti ei saa kärjistää heitä, jotka todella huolehtivat asiansa, koulun ja lapsen, mutta yli 50 prosenttia tapauksista ovat liian huolettomia. Koulu jää viidennelle sijalle, ystävistä voi puolet jäädä pois eikä lapsikaan voi hyvin.
Asiaa pitäisi ajatella nykyään hieman syvällisemmin ja seksuaalikasvatusta täytyisi lisätä Suomen kouluissa ja tietysti koko maailmassa. Varmasti on olemassa keino, miten näitä hurjia teiniraskauslukuja saataisiin laskemaan. Onko yhdelläkään suomalaisella tai ulkomaalaisella lopuksi edes kiinnostusta moiseen asiaan? Voi olla, ettei heillä ole aikaa eikä motiivia perehtyä asiaan. Heille on ehkä sittenkin täysin sama, saavatko nuoret lapsia nuorina vai aikuisina.
Pulu
Helposti tilastoja ei löydy. Missään päin sivistynyttä maailmaa ei kuitenkaan pidetä hienona asiana sitä, että teinit alkavat lapsia hankkia.
Äitini sai isoveljeni 19-vuotiaana ja hyvin meni! Isoveljeni opiskelee insinööriksi ammattikorkeassa! Oma asunto hankittu,elämä hymyilee! Teiniäiteijä ei saa yleistää. Jotkut haluaa lapset nuorena ja jaksaa paremmin. Tärkeintä on,että pitää lapsesta huolta!!