Lillin tarina.
http://freepathways.wordpress.com/2009/09/23/kadun/
http://freepathways.wordpress.com/2009/09/23/kadun/
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihan mielenkiintoinen tarina. Joskus harmittaa tämä vaihtoehdottomuus vl:ien keskuudessa: joko olet vl tai täysin uskonnoton. "Lilli" olisi voinut viedä lapsiaan esim. luterilaisen kirkon päiväkerhoon, jumalanpalveluksiin, muihin tapahtumiin. Näin lapset olisivat saaneet ainakin jonkinlaisen kosketuksen uskoon ja uskontoon.
Toivoaan ei kannata kuitenkaan menettää. Ehkäpä lapset tulevat uskoon myöhemmin.
Mielestäni lapsilta itseltään kannattaisi kysyä haluavatko he rauhanyhdistyksen tai seurakunnan tai ylipäänsä minnekään uskonnolliseen. partiosta eivä tkaikki pidä , toiset saattavat tykätä. Eikö lapsen omalla kiinnostuksellakin olisi arvoa?
Päästäisitkö lapsesi SRK:n leirille ja opistoon jos hän itse haluaa?
Itsesääli on harvojen herkkua.
Kirjoitusta kannattaa lukea psykologian valossa. Naisen neljänkympin ikä on monella sellainen elämänvaihe, jolloin aletaan haaveilla siitä menneestä, nuoruuden ensirakkaudesta. Avioliitto ja perhe-elämän arki ei olekaan aina auvoista, ja eletään ehkä vaihetta jossa pitäisi tehdä todella töitä oman parisuhteen hvyäksi. Ollaan ehkä etäännytty kun on keskitytty huolehtimaan lapsista ja pyrittämään arkea... Elämässä on jäänyt läheisydyen vaaliminen kesken... Se vaatisi kummankin panostusta. Sitä ehkä nainen ei sitten jaksaisi, vaan uppoutuu haaveisiin. Lapsuudesta tulee idealisoitu onnen vaihe. Moni jopa ottaa silloin yhteyttä kouluaikaiseen ihastukseensa. Mitä jos tämäkin nainen katsoisi millaisista asioista on itse avioliitossaan vastuussa...
Jos nainen saa lapsia koko ajan, eli ei ehkäise kuten kirjotiuksen nainen, sillon hänelle ei jää aikaa alkaa vatvomaan menneisyyden asioissa. uusi elämä antaa ain auutta näkymää ja nainen pysyy nuorena. Myös miehensä silmissä! :-) Suuri perhe turvaa avio-onnenkin, ja silloin parisuhteen hoito ei vaadi mitään erityistä. Elämä on luonnollista tältäkin osin.