Asevelvollisuus kokoaa uuden ikäluokan riveihin kerran vuodessa. Valinta mietityttää monia suomalaisnuoria. Siviilipalveluksen ssuosio on kasvanut voimakkaasti, mutta varusmiespalveluksen vastapainoksi on syntynyt kolmaskin "vaihtoehto", totaalikieltäytyminen. Suomi on kuitenkin saanut periaatteidensa ansiosta paljon kritiikkiä ja onkin Kreikan ohella ainoa Euroopan unionin jäsenmaa, jossa on mielipidevankeja
Vain nuoria miehiä koskeva asevelvollisuuslaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438) velvoittaa osallistumaan joko varusmies- tai siviilipalvelukseen. Tämän lain tavoitteena on turvata vapaus ja itsenäisyys Suomessa. Mielestäni tänä päivänä Suomen armeija on lähinnä kaavamainen ja turha perinne, joka ei enää edesauta päämäärien toteutumista. Euroopan unionin myötä ei Suomen rajoja käytännössä ole olemassakaan. Nykyään on vain rajoituksia erilaisten liittojen sekä mannerten välillä. Monet sanovat kuitenkin suomalaisuuden kadonneen markan ja EU-jäsenyyden myötä. Kehitys on aina vienyt kohti yhtenäistymistä. Uskon, että tuleva, vanhat arvet unohtanut sukupolvi on valmis viemään asian uudelle asteelle. Naapuri ei enää ole uhka, vaan Suomea koettelevat uudet, globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja yhteinen hyvinvointi. On aika puhaltaa yhteen hiileen ja unohtaa vanhat kaunat.
Omavaraisuus on ollut Suuomen valtti. Se juontaa juurensa sota-aikaan, jolloin ei voinut olla muista riippuvainen. Omavaraisuus kuitenkin maksaa pitkän pennin, eikä siitä ole hyötyä, jos sodan riski on pieni. Suomalaisten pitäisi keskittyä siihen, minkä parhaiten taitaa. Jos tänä päivänä kaksi teollisuusmaata ajautuisi sotaan, mukaan liittyisi niin monia maita ydinaseineen ja sotilasliittoineen, että seuraukset olisivat ihmiskunnalle kohtalokkaat. Kukaan ei ole valmis ottamaan sellaista riskiä. Mitäpä pieni Suomi muutenkaan mahtaisi ydinaseille.
Tässä valossa armeijan pyörittäminen vaikuttaa resurssien haaskaukselta (yli 1% BKT:sta, http://www.stat.fi/til/jmete/2007/jmete_2007_2009-02-04_tie_001_fi.html). Näin ajattelevat myös monet pasifistit, joiden näkökulma on toki ymmärrettävä. Eihän olisi sotia ilman sotilaita. Asevelvollisuus onkin monelle vaikea tilanne. Aseista kieltäytyminen onkin yleistä, mutta heillekin tarjotaan ratkaisuja. Aseeton- tai siviilipalvelus sopii monille, mutta jos periaatteesta on kyse, päätyy moni kaltereiden taakse. Totaalikieltäytyjä nimittäin tuomitaan kuudeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen, vaikka tällä ei olisi mitään Suomea vastaan. Kaikki eivät myöskään ole valmiita pistämään henkeään pantiksi itsenäisyyden puolesta. EU ja Amnesty International ovat kritisoineet Suomen menettelytapaa, sillä mielipidevankeuden takia kaikki suomalaisten ihmisoikeudet eivät toteudu (http://archive.amnesty.org/report2007/eng/Regions/Europe-and-Central-Asia/Finland/default.htm).
On kuitenkin tapauksia, joissa totaalikieltäytyminen ei johda seurauksiin. Yleinen asevelvollisuus ei nimittäin koske naisia, eikä Jehovantodistajia. Tässä suhteessa joutuvat alhaisempaan, tasa-arvosta poikkeavaan asemaan. Naiset kyllä saivat täydet poliittiset oikeudet yli sata vuotta sitten, mutta tähän tasa-arvon häpeäpilkkuun ei ole puututtu. Mikä ero sukupuolten välillä luo velvollisuuden asepalvelukseen? Sukupuolten välinen tasa-arvo on muutenkin ollut vilkkaasti suomalaisten huulilla. Naisiille halutaan yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuus yletä korkeaankin asemaan yhtä helposti kuin miestenkin. Myös naisten taloudellista asemaa halutaan parantaa. Nyt kun Suomella on nainen presidenttinä ja yritetään aktiivisesti puuttua tasa-arvon epäkohtiin, vosi huomiota kiinnittää myös asevelvollisuuden oikeutukseen.
Tarpeettoman sotakoulutuksen sijasta voisi arvokkaat resurssit hyödyntää johonkin parempaan. Suomalaisuutta voidaan puolustaa toisinkin. Valtio voisii esimerkiksi perustaa järjestön, joka tarjoaisi ilmaista suomalaisuutta korostavaa koulutusta ja kursseja. Jos tällainen ottaisi tulta alleen ja tavoittaisi suurimman osan nuorista, olisi vaikutukset positiivisia ja kauas kantavia. Perehtyminen suomalaisuuteen ja sen merkitykseen sekä Suomeen ainutlaatuisena elinympäristönä voisi tehdä terää kaupunkeihin erakoituneille nuorille. Tämä olisi myös paikallaan vanhemmille sukupolville. Näin synnyinmaamme tulevaisuus voitaisiin turvata sivistyneesti ja tyylikkäästi.
Nykyään en voisi sanoa Suomea sivistyneeksi tasa-arvon ja vapauden maaksi, edes hyvällä tahdolla. Siihen on vielä matkaa, mutta toivon sen olevan pian mahdollista.
Kysykää ja kommentoikaa vapaasti!
Vain nuoria miehiä koskeva asevelvollisuuslaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438) velvoittaa osallistumaan joko varusmies- tai siviilipalvelukseen. Tämän lain tavoitteena on turvata vapaus ja itsenäisyys Suomessa. Mielestäni tänä päivänä Suomen armeija on lähinnä kaavamainen ja turha perinne, joka ei enää edesauta päämäärien toteutumista. Euroopan unionin myötä ei Suomen rajoja käytännössä ole olemassakaan. Nykyään on vain rajoituksia erilaisten liittojen sekä mannerten välillä. Monet sanovat kuitenkin suomalaisuuden kadonneen markan ja EU-jäsenyyden myötä. Kehitys on aina vienyt kohti yhtenäistymistä. Uskon, että tuleva, vanhat arvet unohtanut sukupolvi on valmis viemään asian uudelle asteelle. Naapuri ei enää ole uhka, vaan Suomea koettelevat uudet, globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja yhteinen hyvinvointi. On aika puhaltaa yhteen hiileen ja unohtaa vanhat kaunat.
Omavaraisuus on ollut Suuomen valtti. Se juontaa juurensa sota-aikaan, jolloin ei voinut olla muista riippuvainen. Omavaraisuus kuitenkin maksaa pitkän pennin, eikä siitä ole hyötyä, jos sodan riski on pieni. Suomalaisten pitäisi keskittyä siihen, minkä parhaiten taitaa. Jos tänä päivänä kaksi teollisuusmaata ajautuisi sotaan, mukaan liittyisi niin monia maita ydinaseineen ja sotilasliittoineen, että seuraukset olisivat ihmiskunnalle kohtalokkaat. Kukaan ei ole valmis ottamaan sellaista riskiä. Mitäpä pieni Suomi muutenkaan mahtaisi ydinaseille.
Tässä valossa armeijan pyörittäminen vaikuttaa resurssien haaskaukselta (yli 1% BKT:sta, http://www.stat.fi/til/jmete/2007/jmete_2007_2009-02-04_tie_001_fi.html). Näin ajattelevat myös monet pasifistit, joiden näkökulma on toki ymmärrettävä. Eihän olisi sotia ilman sotilaita. Asevelvollisuus onkin monelle vaikea tilanne. Aseista kieltäytyminen onkin yleistä, mutta heillekin tarjotaan ratkaisuja. Aseeton- tai siviilipalvelus sopii monille, mutta jos periaatteesta on kyse, päätyy moni kaltereiden taakse. Totaalikieltäytyjä nimittäin tuomitaan kuudeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen, vaikka tällä ei olisi mitään Suomea vastaan. Kaikki eivät myöskään ole valmiita pistämään henkeään pantiksi itsenäisyyden puolesta. EU ja Amnesty International ovat kritisoineet Suomen menettelytapaa, sillä mielipidevankeuden takia kaikki suomalaisten ihmisoikeudet eivät toteudu (http://archive.amnesty.org/report2007/eng/Regions/Europe-and-Central-Asia/Finland/default.htm).
On kuitenkin tapauksia, joissa totaalikieltäytyminen ei johda seurauksiin. Yleinen asevelvollisuus ei nimittäin koske naisia, eikä Jehovantodistajia. Tässä suhteessa joutuvat alhaisempaan, tasa-arvosta poikkeavaan asemaan. Naiset kyllä saivat täydet poliittiset oikeudet yli sata vuotta sitten, mutta tähän tasa-arvon häpeäpilkkuun ei ole puututtu. Mikä ero sukupuolten välillä luo velvollisuuden asepalvelukseen? Sukupuolten välinen tasa-arvo on muutenkin ollut vilkkaasti suomalaisten huulilla. Naisiille halutaan yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuus yletä korkeaankin asemaan yhtä helposti kuin miestenkin. Myös naisten taloudellista asemaa halutaan parantaa. Nyt kun Suomella on nainen presidenttinä ja yritetään aktiivisesti puuttua tasa-arvon epäkohtiin, vosi huomiota kiinnittää myös asevelvollisuuden oikeutukseen.
Tarpeettoman sotakoulutuksen sijasta voisi arvokkaat resurssit hyödyntää johonkin parempaan. Suomalaisuutta voidaan puolustaa toisinkin. Valtio voisii esimerkiksi perustaa järjestön, joka tarjoaisi ilmaista suomalaisuutta korostavaa koulutusta ja kursseja. Jos tällainen ottaisi tulta alleen ja tavoittaisi suurimman osan nuorista, olisi vaikutukset positiivisia ja kauas kantavia. Perehtyminen suomalaisuuteen ja sen merkitykseen sekä Suomeen ainutlaatuisena elinympäristönä voisi tehdä terää kaupunkeihin erakoituneille nuorille. Tämä olisi myös paikallaan vanhemmille sukupolville. Näin synnyinmaamme tulevaisuus voitaisiin turvata sivistyneesti ja tyylikkäästi.
Nykyään en voisi sanoa Suomea sivistyneeksi tasa-arvon ja vapauden maaksi, edes hyvällä tahdolla. Siihen on vielä matkaa, mutta toivon sen olevan pian mahdollista.
Kysykää ja kommentoikaa vapaasti!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Asevelvollisuuskysymykset on poistettu tasa-arvolaista, joka on naisten tekemä laki. Sivari tai asepalvelus, vuosi menee harakoille ihan ilmaiseksi. Paras hakea vapautus, sehän lienee helppo juttu, kun katsoo, ketkä ovat sen saaneet.
Jos miehet ja naiset jäävät yhtä aikaa eläkkeelle (lienee tavoiteltavaa tasa-arvomielessä), niin miehen työura jää vuotta lyhyemmäksi kuin naisen ja eläke-etuus noin 1,5 % pienemmäksi.
Ajatelkaa, kannattaako kouluttautua tapettavaksi. Armeijamme ylin johto on epätoivoinen, kun rahat tuhlataan suuren reserviarmeijan saamiseksi, jolle ei sitten ole antaa kuin karvalakki ja rynkky. Nykysota tosin on ohitse, kun reservin miehet vasta seisovat siinä karvalakkijonossa. Ja asevelvolliset ovat joutuneet ottamaan vastaan vihollisen erikoisjoukot, arvaahan sen kuinka siinä käy. Jos et lukenut lehdistä Georgian sodan opetuksia, kertaa tärkeimmät asiat netistä. Kyllä meille olisi käynyt ihan samoin kuin georgialaisille, joilla sentään on ammattiarmeija.
Revi siitä.
On miehiä varten ja siellä saa peruskoulutuksen myös sahan, kirveen, nuotion ja myrskylyhdyn käyttöön....
Mikä on enempi kuin moni osaa armeijaan tullessa.
Sen lisäksi se joukkuehenki joka luodaan armeijassa on pysyvä (poislukien ne jotkut sopeutumattomat).
Mutta intti on Suomalaista varten Suomalaisille tehty.
PaGa na:lle:
Miten perustelet väitettäsi "Armeija on miehiä varten?" Olet oikeassa, että armeijassa varmasti oppii ainakin näennäisesti hyödyllisiä taitoja. Vaikka olen samaa mieltä kanssasi erätaitojen suhteen, mikä niiden funktio on tavalliselle kaupunkilaiselle? Esimerkiksi partio on järjestö, jossa nuo samat taidot (ja paljon muutakin) opitaan, mutta myös ylläpidetään. Onko mielestäsi oikein, että armeija on yksilöstä riippumaton velvollisuus suomalaisille miehille? Onko metsässä tappamisen taito välttämätön suomaiselle?