Tyhjät tynnyrit kolisee

Kansan varsin epäsisvistynyttä ja itsekeskeistä. Kansalla ei tarkoiteta Suomen kansalaisia, joihin itsekkin kuulun vaan rahvasta. Tätä nimenomaan halventavassa ja alentavassa mielessä. Aktiikin roomassa tätä kansanosaa vastasivat plebeijit. Plebeijillä tosin ei ollut poliittista merkitystä, koska heillä ei ollut äänioikeutta. Plebeijit valitsivat kansantribuuneja joilla oli mahdolisuus säätää lakeja jos olivat yksimielisiä. Tälläistä yksimielisyyttä ei ollut koskaan, kun senaattista joku aina sai jonkun tribuunin puolelleen. Muistaakseni senaattori Cato sanoi, että kansa on yksi mölyävä turpa. Antiikin roomassa legioonat aika ajoin hakkasivat kansankokoukset maahan ja se siitä. Sitten järjestettiin Circus Maximus Colosseumille ja sinne oli vapaa pääsy. Esityksiä saattoi olla 200 vuodessa, joten tapettavasta materiaalista oli huutava pula.

Alaluokkaiselle rahvaalle on tyypillistä kulttuuriharrastusten vähäisyys. Ei harrasteta tieteitä, eikä taiteita. Kyseiset aktiviteetit ilmeisesti aktivoivat otsalohkoa, joka on ihmisellä esim. apinaan verrattuna kehittynyt pisimmälle. Kyseisen lohkon käyttö edeauttaa ajttelun kehitystä. Toisaalta myös ruumiillinen työ ja urheiluharrastus aktivoivat samaa lohkoa.

"Mölyävä turpa" eli kansa sen negatiivisessä mielessä käytäytyy korkeasaaren paviaanit, kun sinne heittää nipun banaaneja. En nyt ala pohtimaan kansanromanttisia kirjailijoitamme kuten A. Kiveä ja hänen kansanromanttista hekumointiaan. Luulisin, että A. Kiven aikana kansa oli varsin rauhallista johtuen raskaasta ruumillisestä työstä, joka aktivoi otsalohkoa ja mahdollistaa ajatelun.

Kansankiihotajia on aina ollut. En usko, että nykyinen absurdi teatraalimainen myrsky vesilasissa on minkään tahon rationaalisesti järjestämää. Medialla on tapana toimia, niin että heitellään kapuloita ja joskus sitä onnistutaan. Sitten kysytään, mitä mieltä olet. Mielipiteillä ei mitään merkitystä. Mikään ei ole niin kyllästyttävää kuin tyhmän joutavan ihmisen jonninjoutava porina. Porukassa se tyhmyys tuppaa tiivistymään. Näkisinkin, että kulttuuri ja taideaineiden opetuksen lisäämisellä olisi kansalle tervehdyttävää vaikutusta. Toki matematiikkaakin pitä osata. Antiikissa monet filosofit ratkoivat trigonometrisiä yhtälöitä ja kirjoittelivat runoja. Niitä sitten kokoonnuttiin kuulemaan.