Voisiko ankdam tai joku muu ruotsinmielinen kertoa, miksi täysin suomenkielisen kaupungin suomenkielisen yliopiston virkaan, jossa ei tarvitse osata sanaakaan ruotsia, vaaditaan ruotsin kielen vähintään tyydyttävä taito?
Ja älä nyt lainaa tänne mitään lakipykäliä, vaan kerro ihan omin sanoin, mitä järkeä tässä on.
Ja älä nyt lainaa tänne mitään lakipykäliä, vaan kerro ihan omin sanoin, mitä järkeä tässä on.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jotta keskinkertaisella kaksikielisellä suruehdokkaallakin olisi mahdollisuus tulla valituksi virkaan.
Mitä menoista ja oikeudenmukaisuudesta, kunhan suruetuoikeudet pysyvät...
Jaa, enpä tiedä nyt mitä kaupunkia tarkoitat enkä mitä aineita siellä opetetaan, mutta kun minä joskus 90-luvulla sosiologiaa ja antropologiaa opiskelin niin noin 20 prosenttia materiaalista oli norjankielellä (etenkin antropologian jutut) Olihan siitä ruotsinkielestä hyötyä, pakko tunnustaa. Sama ne muutamat opintoviikot arkeologiaa. Sosiologiaakin luettiin jonkin verran ruotsinkielellä vaikka Suomi on Ruotsia piirun verran edellä kyseisen aineen tutkimuksissa. Suomalainen Westermarck (kyllä oli suomenruotsalainen) haki tietonsa Saksasta jo 1800-luvulla.
Herra isä, miten muut eurooppalaiset maat hoitavat sosiologian opetuksen, jos oppimateriaali on vain ruotsiksi tai norjaksi! Pitääkö siellä opiskelijoiden opiskella ensin ruotsia tai norjaa, jotta pääsisivät sitten sosiologian opintoihin?
Voi, yksinkertaisuutta!
Jaa, enpä tiedä ella4.
Ehkäpä ranskaksi, englanniksi ja serbokroatiaksi on käännetty kyseiset opukset.
Kuitenkin niitä meidän yliopistoissa luetaan norjaksi ja jonkin verran ruotsiksikin, ja siitähän nyt oli kyse eikö..eli että mitä sillä ruotsinkielentaidolla tekeekään korkeakouluissa.
Vai väitätkö että sekin on jokin maamme vähemmistökielenpuhujien salaliitto että niitä kirjoja ei ole suomennettu?
jos suomenkielisen sosiologiaa opiskelevan tarvitsi lukea norjankielisiä kirjoja. Noin oli ehkä sata vuotta sitten Suomessa, mutta ei enää.
Kai minä sitten luin tenttiin sata vuotta sitten.
Silloin mm. luin (pikku tuskalla) TH Eriksenin : Små steder, store spörsmål-opuksen.
Sori, "kaikkea sitä kuulee" tietysti suomensi tämänkin kirjan.
Siis mitä enemmän niitä nykyään löytyy suomennettuna niin sitä parempihan se on.
Kyse oli varsinaisesti siitä, että miksi suomenkielisen yliopiston virkaan vaaditaan ruotsin kielen taito, vaikka kyseisessä virassa ei tarvitse osata sanaakaan ruotsia.
Toki jonkin aineen opinnoissa voi tarvita ruotsia tai norjaa, mutta taitaapa olla aika harvinaista kuitenkin. Kielten opiskelijat pois lukien tuskinpa nykypäivänä voitaisiin vaatia ketään opiskelemaan ruotsin kielisiä oppikirjoja. Kyllä ne on suomeksi tai englanniksi. Vaihtoehtoisena kirjana olen kyllä joskus törmännyt ruotsinkieliseenkin, mutta siis vain vaihtoehtona englanninkieliselle.
Yksittäisellä erimerkillä ei voi perustella kaikkia opiskelijoita koskevia pakkoja. Esim. jos olen opinnoissa tarvinnut Java-kielen taitoa, niin pitäisikö sen opetus määrätä kaikille opiskelijoille pakolliseksi?