Mikähän tämän ihmisen pointti on, joka kirjoittelee näitä " kaikki on niin ihanaa ja meillä on miljoonia"?
Kukaan ei enää onneksi viitsi oikein edes vastata niihin, muuta kuin provosoimalla. Josko nyt kaikki kirjoittaisivat, että huomattu on, niin olisiko se huomion haku tyydytetty ja noilta säästyttäisiin jatkossa.
Ymmärtäisin, jos kirjoittaisi ihan todellisen tuntuisesti onnestaan, mutta kirjoitusvirheet, ylilyöminen ja naivius tekevät teksteistä kaikkea muuta kuin todellisen.
Kukaan ei enää onneksi viitsi oikein edes vastata niihin, muuta kuin provosoimalla. Josko nyt kaikki kirjoittaisivat, että huomattu on, niin olisiko se huomion haku tyydytetty ja noilta säästyttäisiin jatkossa.
Ymmärtäisin, jos kirjoittaisi ihan todellisen tuntuisesti onnestaan, mutta kirjoitusvirheet, ylilyöminen ja naivius tekevät teksteistä kaikkea muuta kuin todellisen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suodaan se hänelle. On senkin ajan poissa muusta pahanteosta.
ja tulkitsen ne kirjoittajan kateellisuuden osoitukseksi.
Hän listaa fantasioinaan milloin mitäkin asiaa minkä kokee kadehtimisen arvoiseksi.
Useimmiten ne saavat vähän surulliseksi hänen puolestaan.
Tuntee säälin tai myötätunnon häivähdykseen... mutta joskus ne hymyilyttävätkin.
Voi olla hilpeää huomata kuinka joku omassa elämässä oleva asia, jota itse ei ole huomannut mitää mitenkään "erityisenä" onkin toiselle kateuden aihe. Silloin tämä ihmispolo tavallaan teke hyvääkin työtä: Hän muistuttaa meitä siitä, että pitäisi muistaa arvostaa niitä asioita, jotka omassa elämässä ovat hyvin.
ja sekös naurattaa vielä enemmän.
Miten ihmiset jaksavat?
Hauskaa läppäähän tuo heittää. Ja ihan vitsiksi on tarkoittanut. Ja toiset keräävät lämpöä pienissä sieluissaan...
Teinit pelleilee ja ovat olevinaan nasevia. Mikäs siinä.
Minun lapsuudessani soiteltiin pilapuheluita. Kai tämä on vähän sama juttu.
Kiitos, ehkä tämä tosiaan on nykyajan pilapuhelu.
Teineiksi olen itsekin usein arvellut. Tai lähinnä yhdeksi teiniksi. Ja sitten varmaan moni heittäytyy yhtä lapseksi vastailemaan.
oli kakaroina kiva joskus soittaa keksittyyn numeroon, ja jos vastattiin jostain hulabaloosaarilta niin aina paremmin nauratti. Huvit sallittakoon, täällä ne ei maksa mittään.
Jotkut pakenee ankeaa todellisuutta kyseisellä tavalla. Aikaisempi naapurini aiheutti hämmmennystä kertomalla tuollaisia hurjia tarinoita hiekkalaatikolla. Kyseinen ihminen oli ns. heikkolahjainen monen lapsen äiti (ja valitettavasti monen panomiehen höynäyttämä, lapsi/mies) ja uskoo että muut uskovat noihin juttuihin, vaikka muut vain naureskelevat niiden hölmöydelle. Esim. bussissa näkyy kertoilevan edelleen näitä mielikuvitusjuttuja suureen ääneen ihka oudoille ja vaivaantuneille ihmisille. Nämä jutut täällä kuulostaa siksi oudon tutulle, ehkä täällä sopivaa yleisöä. Joillakin unelmat ja todellisuus vaan sekoittuu.