Se viimeöinen sade...

se oli kuin kristallin helähdyksiä
vesipisarat yöllä
silloin kun taivas aukaisi itsensä
ja vyöryi hitaasti ikkunaruutuun

sitä kesti ja kesti
kunnes molemmat nukahdimme
se oli tuutulaulua

tip ...

tip...

tip ...

aamulla se oli poissa
ja näin vain lehdillä kimaltavan kullan

Näköisesi, oloisesi ja niin uskomattoman ihana runo.
Kiitos Mys lukunautinnosta.

PS Niin sanoin pakko kai yrittää, koska olisit kuitenkin sanonut
pitäväsi vastarunoista, jos olisin jättänyt sen tekemättä =)

Ihastuttava runo, taikasade ja koivunlehtien kulta. Ainoa asia mikä runossasi toi miinuspointseja on tuo Tip... Tip... Tip..., mikä saa tunnelman lässähtämään.

Sade runosi viestii tunnelmaltaan miellyttävän
kaltaisia hetkiä kun tunne saavuttaa tietoisuuden
että esim.niin sade kuin syksy voi värittää
kullan hohtoisia muistoja tässäkin ajassa...

...tip tip...ja mielessä soi jo enteellisesti tulevat
ajat - tip tap - ...annetaan mielikuville valtaa.

Hyvää syksyä Sinulle värien maailmoilla.

...vähän samoilla linjoilla tuon Trollsländanin kanssa siinä, että tuo Tip, Tip, Tip vähän vie runolta pohjaa, tai itseasiassa nousee hienon runon yli. Ja kuten joku muu myös totesi että tulee mieleen `tip, tap, tip, tap`-joulurallattelu... niinpä tekee.

Muuten tuo ajatus; tuulen kaukaa merien yltä mukanaan tuomasta taikasateesta peltikatolla, tuntuu ihanalta, samoin kuin runosi lopun kulta koivunlehdillä. :)

Tahtoo nähdä taikasateen!!
Mie olen nähnyt täällä tulevan vaan vettä,
viimeyönäkin tuli rännien täydeltä ja mie heräsin kamalaan
kolinaan ja paukkeeseen ja uni karkasi sen metelin mukana=)))

Hieno runo!

Ja vielä kaukomailta kaukaa.
Niin et raikaa.
No joo.
Anti tulla vaan.
Mä kun olin uimassa.
Oli mahtavat mainingit ja hiivarit.
Ajattelin runoasi.
Kas kun aamusella jo lueskelin.
Vaan kone ei halunnut ottaa vastaan.
Ko arvostelin ja pinnoja latelin oikein roppa kaupalla.
On niin hyvä:)))) Kiitti kait nyt jo riitti minun höpötys.
Iskee simmua