Pääuutiset
Kokkola sai valiokunnalta vahvan tuen Vaasan suunnalle
lauantai 26.09.2009
Ruotsinkielisten oikeus omaan kieleen kasvaa Keski-Pohjanmaan ratkaisun kulmakiveksi.
VAASA/HELSINKI Pirjo Rautio [email protected]
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=450810&image=2
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut aluehallinnon uudistamisesta lausunnon, joka ravisuttaa Keski-Pohjanmaan suunnasta tehtyjä päätöksiä.
Näkemys on isku lakiesitykselle ja kova pala niille, jotka ovat siirtämässä maakuntaa aluehallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun suuntaan.
Lausunto on perusteellinen, mutta sen ydin on lyhyt: kielelliset oikeudet on turvattava perustuslain mukaan. Mikään vähempi ei riitä.
Valiokunnan mielestä palvelut voivat vaarantua varsinkin silloin, jos kielivähemmistö jää hyvin pieneksi reuna-alueen ryhmäksi ja ainoaksi kaksikieliseksi kunnaksi viraston alueella.
Vaikka lausunnossa ei mainita Kokkolaa nimeltä, määritelmä osuu napakasti juuri siihen.
Työryhmälle haaste
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) huomauttaa, ettei valiokunta ota suoraa kantaa Keski-Pohjanmaan suuntaan, vaan arvioi prosessia. Asiayhteys on kuitenkin selvä.
Valiokunta vaatii valtioneuvostolta kielivaikutusten arviointia. Pitää perustaa kiireesti työryhmä, joka työn tekee.
Sasi sanoo, ettei kielioikeuksia voida turvata esimerkiksi siten, että pieni toimisto hoitaa kielivähemmistön asioita.
- Se ei yksinkertaisesti riitä. Oikeudet on turvattava kautta hallinnon.
Sasi selventää vielä, ettei riitä, että muutama ihminen puhuu virastossa kielivähemmistön kieltä.
- Kun soittaa virastoon, puhelimessa pitää voida puhua omaa kieltä.
Paljon rahaa kuluu
Sasi sanoo, että 6000 ruotsinkielisen kokkolalaisen oikeuksien turvaamisesta tulee "huomattavat kustannukset" Oululle, jos lakiesitys toteutuu.
- Kaikkeahan voidaan tehdä, jos on varaa tehdä, heittää Sasi.
Hän muistuttaa, että aluehallinnon rajojen vetäminen ei saa olla pelkkää politiikkaa. Siinä pitää olla mukana myös oikeutta, tässä tapauksessa perustuslaillista oikeutta omaan kieleen.
Perustuslakivaliokunta antoi siis perjantaina lausunnon hallituksen esityksestä, joka koskee aluehallinnon uudistamista ja siitä säädettävää lakia. Valiokunnan kannanotosta lähes puolet käsittelee kielellisiä oikeuksia eli käytännössä "tapaus Keski-Pohjanmaata".
Kieli on etusijalla
Kansanedustaja, juristi Anna-Maja Henriksson (r.) Pietarsaaresta riemuitsee lausunnosta.
- Erittäin hyvä ja riittävän yksiselitteinen. Kieli on asetettu etusijalle, ja paras vaihtoehto pitää valita. Tämä on kova läksy hallitukselle.
Henriksson iloitsee myös siitä, että valiokuntaa ohjasi laillisuusharkinta, eikä poliittinen tarkoituksenmukaisuus.
- Tämä tarkoittaa sitä, että oikeus asettui politiikan teon edelle.
Kansanedustaja Petri Salo (kok.) Alahärmästä arvioi, että kannanotto on niin vahva, että se saattaa muuttaa lakiesitystä.
- Pitää muistaa, että valiokunta oli yksimielinen. Myös keskustalaiset ovat lausunnon takana.
Pohjanmaan maakuntajohtaja Olav Jern uskoo, että perustuslakivaliokunnan näkemystä ei voida ohittaa.
Kokkola sai valiokunnalta vahvan tuen Vaasan suunnalle
lauantai 26.09.2009
Ruotsinkielisten oikeus omaan kieleen kasvaa Keski-Pohjanmaan ratkaisun kulmakiveksi.
VAASA/HELSINKI Pirjo Rautio [email protected]
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=450810&image=2
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut aluehallinnon uudistamisesta lausunnon, joka ravisuttaa Keski-Pohjanmaan suunnasta tehtyjä päätöksiä.
Näkemys on isku lakiesitykselle ja kova pala niille, jotka ovat siirtämässä maakuntaa aluehallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun suuntaan.
Lausunto on perusteellinen, mutta sen ydin on lyhyt: kielelliset oikeudet on turvattava perustuslain mukaan. Mikään vähempi ei riitä.
Valiokunnan mielestä palvelut voivat vaarantua varsinkin silloin, jos kielivähemmistö jää hyvin pieneksi reuna-alueen ryhmäksi ja ainoaksi kaksikieliseksi kunnaksi viraston alueella.
Vaikka lausunnossa ei mainita Kokkolaa nimeltä, määritelmä osuu napakasti juuri siihen.
Työryhmälle haaste
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) huomauttaa, ettei valiokunta ota suoraa kantaa Keski-Pohjanmaan suuntaan, vaan arvioi prosessia. Asiayhteys on kuitenkin selvä.
Valiokunta vaatii valtioneuvostolta kielivaikutusten arviointia. Pitää perustaa kiireesti työryhmä, joka työn tekee.
Sasi sanoo, ettei kielioikeuksia voida turvata esimerkiksi siten, että pieni toimisto hoitaa kielivähemmistön asioita.
- Se ei yksinkertaisesti riitä. Oikeudet on turvattava kautta hallinnon.
Sasi selventää vielä, ettei riitä, että muutama ihminen puhuu virastossa kielivähemmistön kieltä.
- Kun soittaa virastoon, puhelimessa pitää voida puhua omaa kieltä.
Paljon rahaa kuluu
Sasi sanoo, että 6000 ruotsinkielisen kokkolalaisen oikeuksien turvaamisesta tulee "huomattavat kustannukset" Oululle, jos lakiesitys toteutuu.
- Kaikkeahan voidaan tehdä, jos on varaa tehdä, heittää Sasi.
Hän muistuttaa, että aluehallinnon rajojen vetäminen ei saa olla pelkkää politiikkaa. Siinä pitää olla mukana myös oikeutta, tässä tapauksessa perustuslaillista oikeutta omaan kieleen.
Perustuslakivaliokunta antoi siis perjantaina lausunnon hallituksen esityksestä, joka koskee aluehallinnon uudistamista ja siitä säädettävää lakia. Valiokunnan kannanotosta lähes puolet käsittelee kielellisiä oikeuksia eli käytännössä "tapaus Keski-Pohjanmaata".
Kieli on etusijalla
Kansanedustaja, juristi Anna-Maja Henriksson (r.) Pietarsaaresta riemuitsee lausunnosta.
- Erittäin hyvä ja riittävän yksiselitteinen. Kieli on asetettu etusijalle, ja paras vaihtoehto pitää valita. Tämä on kova läksy hallitukselle.
Henriksson iloitsee myös siitä, että valiokuntaa ohjasi laillisuusharkinta, eikä poliittinen tarkoituksenmukaisuus.
- Tämä tarkoittaa sitä, että oikeus asettui politiikan teon edelle.
Kansanedustaja Petri Salo (kok.) Alahärmästä arvioi, että kannanotto on niin vahva, että se saattaa muuttaa lakiesitystä.
- Pitää muistaa, että valiokunta oli yksimielinen. Myös keskustalaiset ovat lausunnon takana.
Pohjanmaan maakuntajohtaja Olav Jern uskoo, että perustuslakivaliokunnan näkemystä ei voida ohittaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
RKP:n juoksupoika Kokoomuksessa tekee työtä käskettyä eli Sasi kähmii.
Vai ruotsinkielisellä pikku vähemmistöllä on suurempi oikeus kieleen kuin suomenkielisellä enemmistöllä?
Mielenkiintoista nähdä, vieläkö päättäjien enemmistö sulattaa svekoröyhkeyden.
Miksi Pohjanmaalla ja rannikolla sijaitsevaa Kokkolaa tulisi liittää Lappiin?
.
Kokkolan vastaranta länsipuolella on kuitenkin oikeastikin Ruotsin Lappia kun mennään 50 km sisämaahan
.
Kimmo Sasi on Folktingetin varapuheejohtajana Vaasa - Kokkola -kiistassa täysin jäävi!
Tuo luopio on vaihtanut äidinkielekseen ruotsin koska Folktingetin jäsenten on oltava ruotsinkielisiä. Kertokaahan se Tamperelaisille äänestäjille!
http://www.folktinget.fi/fi/Lehdistotiedote_istunto07.pdf
Lehdistötiedote
22.4.2007
Folktinget valitsi uuden puheenjohtajan
Folktinget valitsi tänään uuden hallituksen ja puheenjohtajan maahanmuutto- ja
eurooppaministeri Astrid Thorsin ilmoitettua, että hän jättää puheenjohtajan tehtävät, koska
puheenjohtajuutta ei voi hoitaa yhtä aikaa hänen uuden tehtävänsä kanssa. Uudeksi
puheenjohtajaksi valittiin Ulla-Maj Wideroos (rkp). Varapuheenjohtajiksi valittiin Richard
Sjölund (sdp) ja Kimmo Sasi (kok).
.
onneksi totuus tuli tässäkin ilmi
.
"Näkemys on isku lakiesitykselle ja kova pala niille, jotka ovat siirtämässä maakuntaa aluehallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun suuntaan. Lausunto on perusteellinen, mutta sen ydin on lyhyt: kielelliset oikeudet on turvattava perustuslain mukaan. Mikään vähempi ei riitä.
Valiokunnan mielestä palvelut voivat vaarantua varsinkin silloin, jos kielivähemmistö jää hyvin pieneksi reuna-alueen ryhmäksi ja ainoaksi kaksikieliseksi kunnaksi viraston alueella. Vaikka lausunnossa ei mainita Kokkolaa nimeltä, määritelmä osuu napakasti juuri siihen."
Nyt en ymmärrä!
1) Miksi meillä on pakkoruotsi? Eikö juuri siksi, että kaikki suomalaiset olisivat kaksikielisiä ja suomenkielisetkin pystyisivät palvelemaan ruotsinkielisiä heidän omalla kielellään.
2) Miksi julkisiin virkoihin on kielitaitovaatimuksia, eli suomenkielisillä vaatimus ruotsin ymmärtämisestä/osaamisesta? Eikö juuri palvelutarpeista johtuen?
3) Eikö Oulussa aluehallintoviranomaisilla ole näitä kielitaitovaatimuksia?
4) Eivätkö oululaiset aluehallintoviranomaiset osaa ruotsia?
5) Miksi kielitaitovaatimuksia on, jos kerran niillä ei ole mitään käytännön merkitystä eli nytkin Kokkolaa vaaditaan kielipoliittisin perustein Vaasan suuntaan, joka on Oulua ruotsalaisempi?
6) Kysymyksiä on lisää vaikka kuinka.
Ala Rautalapio vääntää.