niin voittaako Laestadiuksen kanta aina automaattisesti Lutherin kannan, lestadiolaisessa teologiassa?
Kun Lutherin ja Laestadiuksen opit menevät ristiin,
Pakana(M)
251066
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Voittaa!
Vähänpä tunnen Lutherin ja Laestadiuksen tekstejä, *tunnustaa nolona*. Olen jonkin verran lueskellut niitä täältä netistä.
Perimmäinen ohjekirja vl-uskovilla on Raamattu. Koska sekä Luther että Laestadius perustivat oppinsa myös Raamattuun, ristiriitoja ei pitäisi olla. Siis ei pitäisi olla...
El-puolella on niin. Sitten on erikseen vaikeatajuiset kohdat, ja mikä sitä ei olisikaan, joissa Lutherin, muitten uskonpuhdistajain ja LLL:n kirjoitukset ovat luonteeltaan pohdiskelua.
"El-puolella on niin."
Tarkoitatko etta esikoisilla lestadiuksen sana voittaa aina Lutherin sanan? Eihan se voi olla niin... Molemmilla miehilla on ollut raamattu pohjana ja he ovat oikean pyhan hengen valossa tutkineet asioita. Tarkoitan siis etta ristiriitoja ei pitaisi olla. Ja kyllahan esikoisillakin on raamattu se tarkein kirja...
voittaa aina Raamattu. Suomen luterilaisen kirkon kannalta varsin oireellista oli se keskustelu, jota Kotimaa-lehti ja Päivämies kävivät takavuosina.
Kun Päivämiehessä Raamatulla perustellen kerrottiin vl-kristillisyyden ymmärrys esim sakramenteista, Kotimaa "kumosi" ne Katekismuksella. - Tästä voi jokainen vetää omat johtopäätöksensä.
mitä eroja luterilaisessa ja lestadiolaisessa käsityksessä sakramenteista on?
voisi määritellä: ymmärrämme niin, että sakramentin omistaa usko. Sakramentti "vaatii aivan uskovaista sydäntä", niinkuin myös Luther aikanaan totesi.
Luterilainen kirkko esimerkiksi uusimmassa joka kotiin jaetussa Katekismuksessa selkeästi opettaa, että sakramentissa tulee usko.
Raamatun kanssa vl-ymmärrys ei ole ristiriidassa.
Tuota Paavilaiset väittivät että sakramentissa tulee usko ja että Lutherin harha on se että vaati uskovaista sydäntä.
Luther korosti niin paljon tätä, että lausui: aneiden suhteen voin olla väärässä, mutta tätä, että sakramentti vaatii uskovaista sydäntä en peruuta ikinä.
selvästi opattaa, että kasteessa lapsi tulee Jumalan lapseksi.
Mitäs lapsi sitten ennen sitä on, jos kasteessa pitää joksikin tulla? Ja Hätäkastekkin on tullut sen vuoksi käytäntöön, että ajatellaan, että jos lapsi ennen kastetta kuolee, niin se joutuu kadotukseen.
Eikö ole hirvittävä ajatus? Vastasyntynyt lapsi, joka on varmasti viaton.
Yhden lapsemme kastoi pappi, joka toi näillä sanoilla asian esiin: Teille vanhemmillekkin on avaikea tällä hetkellä käsittää mitä tässä toimenpiteessä tapahtuu. Tämä lapsi tulee tässä ja nyt Jumalan lapseksi ja pääsee osalliseksi pelastuksesta...
Olin järkytynyt tilanteessa...
No, myöhemmin kyllä kuulin saman papin todenneen, että kun joutui siunaamaan haudan lepoon veljensä kastamattoman lapsen, ei hän voinut sitä kadotukseen tuomita...niin, tuo oppi ei kenenkään järkeen mahdu tosi tilanteessa, ja kuitenkin se on luterilaisen kirkkomme virallinen kanta.
Me uskomme, että Jeesus kuolemallaan lunasti kaikki, ja Armosta me olemme Jumalan lapsetjo ennen syntymäämme, mutta meissä olevan perisynnin vuoksi olemme TAIPUVAISET synteihin, jotka vievät kyllä meidät pois Jumalan yhteydestä.
katsoin katekismuksesta, kohta 39, ehtoollisen merkitys.
siellä sanotaan että "Oikean ehtoolliselle osallistumisen edellytys on usko, joka merkitsee Kristuksen sanaan luottamista. "
mikä siinä sitten on erilaista, en ymmärrä?
siis kertoisitko vielä lyhyesti ja selkeästi että onko lestadiolaisten kastekäsitys erilainen kuin mitä evankelis-luterilainen kirkko opettaa. jos on, niin mikähän se olennainen ero lyhyesti sanottuna on?
alla olevan viestin.
Mitäs katekismus sanoo kasteesta?
yritettiinkö siinä allaolevassa sanoa että lestadiolaisten mielestä ensin pitää uskoa ja sitten vasta kastetaan (aikuiskaste)
haluaisin selkeän rautalankamallin tästä asiasta.
vastauksena siihen että mitä katekismus sanoo:
katekismus sanoo kasteesta mm. että "Kastevesi on tavallista, puhdasta vettä. Jumalan sanaan liitettynä se on pelastavaa vettä, sillä se pesee meidät puhtaaksi kaikesta synnistä."
ja lisäksi että:
"Kasteen sakramentissa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen. Tämä armo annetaan kaikille, myös lapsille. Jeesus käski tuomaan lapsia luokseen, koska Jumalan valtakunta kuuluu heidän kaltaisilleen. Vanhemmat tuovat lapsen kasteelle ja rukoilevat yhdessä kummien kanssa hänen puolestaan. Kasteen arvo ei riipu meidän asenteestamme, sillä kaste ja usko ovat Jumalan teko meissä.
Kaste tekee meistä Kristuksen opetuslapsia ja kristillisen kirkon jäseniä. Vaikka olemme syntymästämme saakka ihmiskunnan yhteisen syyllisyyden alaisia, kasteessa meille annetaan kaikki anteeksi ja meidät puetaan Kristuksen puhtauteen. Pyhä Henki synnyttää meidät uudesti ja lahjoittaa meille uskon, jolla voimme tarttua kasteen lupauksiin."
ja vielä että:
"Kasteessa Jumala liittää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Jumalan Poika on kuollut puolestamme, ja hänen voittonsa kuolemasta antaa meille osallisuuden uuteen elämään.
Kaste velvoittaa luottamaan yksin Kristukseen ja elämään hänen esimerkkinsä mukaisesti. Joudumme kuitenkin joka päivä tunnustamaan, että uuden ihmisen rinnalla meissä elää itsekäs, vanha ihminen, joka vetää meitä pois Jumalan luota.
Kerran saatu kaste kantaa läpi koko elämän. Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu. Kun turvaamme kasteen armoon, meidän ei tarvitse omin voimin tehdä parannusta. Pyhä Henki kitkee meistä joka päivä itsekkyyttämme ja herättää meissä uutta uskoa ja rakkautta. Kaste antaa meille rohkeuden sekä elää että kuolla.
"
joo nyt vasta tajusin että tarkoitit tuota omaa viestiäsi "allaolevalla"
luulin ensin että tarkoitit "loogisesti" alla olevaa eli sitä johon olin vastannut, ja jonka oli kirjoittanut n-n tai joku sellainen
anteeks, lievä sekaannus.
kuullut, kun pappi seurakunnalle ilmoittaa kastetuista. "....otettu Jumalan lapsiksi..." (en tosin ole ihan varma tuosta sanamuodosta, mutta korvaan se on särähtänyt monesti)
Ymmärrämme, että lapsi on autuas ja Jumalan lapsi jo syntyessään, ilman mitään kastetta.
Emme halveksi kastetta, se on hyvän omantunnon liitto, velvoittava vanhemmille ja kummeille kasvattaa ja opettaa lasta kristillisesti. Hyvän omantunnon liitto tarkoittaa myös omantunnon hoitamista evankeliumilla.
..että Jeesuksen lunastustyö oli niin täydellinen, että jokainen lapsi on lunastettu jo ennen syntymäänsä.
Raamatussa monissa esimerkeissä Jeesus tuo esiin sen, että lapsen usko on suurin maailmassa. Ja lestadiolaisuudessa kastamme lapset uskovaisina ja näemme, että kaste on hyvän omantunnon liitto Jumalan kanssa.
Jos vasta kasteessa saa synnit anteeksi ja tulee Jumalan lapseksi,niin mikä on sen mukaan niiden lasten kohtalo, joissa vasta aikuisena voidaan kastaa?
Siis jokainen lapsi on uskova syntyessään ja Jumalalle kelpaava. Jumalan yhteydesta ja pelastuksen osallisuudesta voi joutua pois syntien ja tottelemattomuuden vuoksi. Siksi kaikki lapset tarvitsevat Jumalan armohoitoa, joka tarkoittaa, että vikoihin ja virheisiin jouduttuaan hekin saavat aina uudestaan ja uudestaan uskoa syntinsä armosta anteeksi annetuiksi.
Jos tätä armohoitoa ei ole ihminen joutuu ulos Jumalan valtakunnasta, mutta ulosjoutuneelle on mahdollisuus päästä takaisin sisälle parannuksen kautta.
Miten katekismus määrittelee parannuksen?
Parannus tarkoiottaa, että kun synninhädässä oleva ihminen haluaa uskoa syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä ja joku ennen uskonut hänelle synninpäästön julistaa. Sillä hetkellä tulemme "Jeesuksen opetuslapsiksi" ja olemme kelvolliset viemään sanaa eteenpäin.
Jeesus sanoi omille opetuslapsilleen, ei kaikille yleisesti, että joiden synnit te anteeksi annatte niille ne ovat anteeksiannetut.
Jeesus sanoi
sana "oikean" avaa tämän kysymyksen...
Lutherin opetukset myötäilivät enemmän Raamattua kuin Laestadiuksen. Otan esimerkiksi alkoholin.
Luther läträsi alkoholin kanssa antaumuksella, ja miksei olisi, koska evankeliumien Jeesuskin niin teki. Myös Laestadius tykkäsi alkoholista, mutta käänsi takkinsa vanhoilla päivillään. Useinhan pahimpia raittiusintoilijoita ovat ex-juopot. Niin oli Lars-Levikin.
On vain lapsellista tehdä alkoholista syntiä 1800-luvulla, kun uskonnon historiassa siihen asti, alkaen uskonnon voimamiehestä, ovat olleet juoppoja kaikki tyynni.
saksalaisilta ja juutalaisilta ei oltukaan löydetty alkoholismia aiheuttavaa geeniä:):)
Suomalaisilat sitä vastoin on, jonka seurauksena erityisesti suomesssa on kohtuutonta juopottelua ja kohtuuttoman vaikeaa pysyä kohtuudessa.
Eikö tässä valossa voi nähdä sen, mikä merkitys on seurakunnalla?
Seurakunnalle ilmoitetaan kullakin ajalla kullekkin kansalle sopivat ja suojelevat neuvot?
Onhan siinä eroa, kuinka kirkko opettaa ja kuinka lestadiolaiset opettavat asiasta. Risto Blom (esikoislestadiolainen saarnaaja) on tutkinut gradussaan esikoisletadiolaisten kastekäsitystä ja tullut sellaiseen johtopäätökseen, että kirkon ja lestadiolaisuuden opeissa on selvä ero. Katso seuraavasta osoitteesta kirkon tiedotuskeskuksen tiivistelmä aiheesta: http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/lok2001/esiklest.htm
peräänkuuluttaisin rehellisyyttä!
siis eikö ole vähän kumma, että kuitenkin on suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, jos ei voi tunnustua sen uskoon?
jos siis augsburgin yms peruskirjat olisivat minun käsityksieni vastaiset niin eroaisin kirkosta ja etsisin sellaisen kirkon jossa on kunnon oppi.
vai ovatko lestadiolaiset niin laiskoja etteivät viitsi mennä selvittämään asioita kirkkoherranvirastoon?
että yksi hetki olisi Jumalalle kuin tuhat vuotta, ja tuhat vuotta kuin yksi hetki!
sellainenkin asia, että Lutherhan oli henkilö joka kirjoitti ja teki elämänsä aikana paljon.
Ja jo ennenkuin hän löysi Jumalan valtakunnan.
Lutherillehan saarnasi evankeliumin uskovainen munkki luostarissa.
Onkohan, että tämä ristiriita näiden Lutherin opetusten välillä johtuu yksinkertaisesti siitä, että katekismuksen teksti kasteen ja ehtoollisen merkityksestä on ajoilta ennen Lutherin parannuksentekoa ja se mikä on oikea käsitys, jota Luther voimallisesti korosti " Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen ansion tähden" ajalta, kun Lutherille oli uskon kautta avautunut näkymä pelastustiestä.
Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen ansion tähden" -ajatushan on täysin ristiriidassa sen käsityksen kanssa ennä syntien anteeksiantaminen olisi kasteessa tai ehtoollisessa.
Luther ja Lestadius kulkevat rinta rinnan, eivätkä ole toisiaan vastaan. He ovat opillisesti samoilla jäljillä eivätkä ole keskenään ristiriidassa. Joitakin hurmahenkiä kyllä on aina ollut jotka asettavat Lutherille ja Lestadiukselle sanoja suuhun ja pakottavat ikään kuin riitelemään keskenään. Kaikki tämä tapahtuu näiden omien korvasyyhyjen mukaan.
sama ääni oli molemmilla