Olen nyt jo noin 6 vuotta kärsinyt epämääräisistä rytmihäiriöistä, jotka ovat olleet pahenemaan päin. Olin silloin 12-vuotias, kun sain ensimmäiset rytmihäiriöt. Muistan vielä, kun makasin sängyllä ja tuli tunne, kun olisi jäänyt lyönti välistä. Tämän jälkeen niitä tuli jatkuvasti, lähes joka päivä. Pääosin muljahduksen tunteita ja väliinjäämisiä.
Alkoholia olen kokeillut muutaman kerran ja siitä seurauksena on lähes jokainen kerta ollut tykytystä ja/tai sekalaista rytmiä, (muljahdusta vähän väliä ja syke reilusti yli 100) joka on kestänyt ainakin 5 tuntia. Enää en ole alkoholiin koskenut, enkä koskekaan.
Jossain vaiheessa alkoi rytmihäiriöt helpottaa ja nykyään niitä ilmaantuunkin silloin tällöin. Lääkäriin hakeuduin vuosi sitten sen vuoksi, että rytmihäiriöt alkoivat esiintyä liikkuessa. Raskaamman liikunnan jälkeen syke alkaa vaeltaa epämääräisesti ja sitä kestää jonkinaikaa. Otettiin holter, jossa ei näkynyt mitään ihmeellistä. Muutama kammioperäinen rytmihäiriö ja vähän tihentynyt syke. Lääkäri oli välinpitämätön ja vaikutti siltä, ettei ottanut ongelmaa tosissaan.
Nykyään en uskalla lähteä lenkille ja liikunnan harrastaminen on ahdistavaa. Mietin jatkuvasti saanko vakavan rytmihäiriön ja kuolen. Olen hyvin ahdistunut asiasta, jopa niin ahdistunut, että elämä alkaa rajoittua. Rytmihäiriöistäni pahimmat ovat pitkät muljahdussarjat ja äkillisesti alkavat tykytykset. Olen herännyt myös unesta tykytyskohtauksiin, jotka eivät millään meinaa lakata.
Koen, että minua ei oteta tosissaan kunnallisella puolella, ja tuntuu myös siltä, että siellä ei ymmärretä tämän tyyppisiä ongelmia. Täytyy maksaa paljon, että ymmärretään kokonaisvaltaisesti. Minulla on myös mieli, joka reagoi sydämen kummallisiin toimintoihin.
Mitä mieltä olette rytmihäiröistäni, voisiko kyseessä olla pelkkä mielenterveysongelma? Epäilen itseäni jatkuvasti, mutta sillon kun rytmihäirö iskee päälle en epäile hetkeäkään, että kyseessä olisi jotain muuta, kuin sydämen toiminnan häiriö. Kun esim. muljuamiskohtaus ja kaamea tykytys on mennyt ohi, jotenkin häpeän... en tiedä miksi. Pelottaa, että seuraava päivä voi olla viimeinen päivä (sydämen takia) ja toisaalta ajattelen olevani neuroottinen.
Alkoholia olen kokeillut muutaman kerran ja siitä seurauksena on lähes jokainen kerta ollut tykytystä ja/tai sekalaista rytmiä, (muljahdusta vähän väliä ja syke reilusti yli 100) joka on kestänyt ainakin 5 tuntia. Enää en ole alkoholiin koskenut, enkä koskekaan.
Jossain vaiheessa alkoi rytmihäiriöt helpottaa ja nykyään niitä ilmaantuunkin silloin tällöin. Lääkäriin hakeuduin vuosi sitten sen vuoksi, että rytmihäiriöt alkoivat esiintyä liikkuessa. Raskaamman liikunnan jälkeen syke alkaa vaeltaa epämääräisesti ja sitä kestää jonkinaikaa. Otettiin holter, jossa ei näkynyt mitään ihmeellistä. Muutama kammioperäinen rytmihäiriö ja vähän tihentynyt syke. Lääkäri oli välinpitämätön ja vaikutti siltä, ettei ottanut ongelmaa tosissaan.
Nykyään en uskalla lähteä lenkille ja liikunnan harrastaminen on ahdistavaa. Mietin jatkuvasti saanko vakavan rytmihäiriön ja kuolen. Olen hyvin ahdistunut asiasta, jopa niin ahdistunut, että elämä alkaa rajoittua. Rytmihäiriöistäni pahimmat ovat pitkät muljahdussarjat ja äkillisesti alkavat tykytykset. Olen herännyt myös unesta tykytyskohtauksiin, jotka eivät millään meinaa lakata.
Koen, että minua ei oteta tosissaan kunnallisella puolella, ja tuntuu myös siltä, että siellä ei ymmärretä tämän tyyppisiä ongelmia. Täytyy maksaa paljon, että ymmärretään kokonaisvaltaisesti. Minulla on myös mieli, joka reagoi sydämen kummallisiin toimintoihin.
Mitä mieltä olette rytmihäiröistäni, voisiko kyseessä olla pelkkä mielenterveysongelma? Epäilen itseäni jatkuvasti, mutta sillon kun rytmihäirö iskee päälle en epäile hetkeäkään, että kyseessä olisi jotain muuta, kuin sydämen toiminnan häiriö. Kun esim. muljuamiskohtaus ja kaamea tykytys on mennyt ohi, jotenkin häpeän... en tiedä miksi. Pelottaa, että seuraava päivä voi olla viimeinen päivä (sydämen takia) ja toisaalta ajattelen olevani neuroottinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
lueppa minun juttuni mimulle laitettiin rytmivalvuri 25.9.-09.juttu on otsikolla RYTMIVALVURI.niin ahdistaa minuakin nuo lisärit ja ne sarjoina tulevat pelottaa eniten.juttu on tuossa alempana.ymmärrän sinua täysin ,koita vaatia myöskin tuo valvuri.älä anna periksi.tsemppiä
Kyllä nuo oireet rytmihäiriöiltä kuulostavat. Eri asia sitten, ovatko ne merkki hengenvaarasta... sitä en usko. Jos lepo-EKG:ssäsi ei ole patologisia muutoksia (ja holterisi tutkinut lääkäri olisi ne luultavasti huomannut), rytmihäiriösi eivät luultavasti ole hengenvaarallisia.
Yksittäisinä esiintyvät lisälyönnit (oireena muljahdus tai tunne lyönnin väliin jäämisestä) ovat lähes aina vaarattomia, vaikka niitä olisi paljonkin.
Pitkittyvät rytmihäiriöt (esim. epäsäännöllinen syke, jatkuva muljahtelu ilman suurempia taukoja) olisi syytä tutkia, sillä ne voivat vahingoittaa pidemmän päälle sydäntä ja altistaa veritulpille. Esimerkiksi epäsäännöllistä, nopeaa sykettä aiheuttava akuutti flimmeri lasketaan huomattavan haitalliseksi kahden vuorokauden kuluttua sen alkamisesta (ja myös lyhyemmät mutta toistuvat kohtaukset voivat olla haitallisia).
Vaan rytmihäiriöitä ei pysty tutkimaan silloin, kun rytmihäiriö ei ole päällä. Hyvä periaate on lähteä päivystykseen, jos rytmihäiriö on ollut jatkuvana päällä useamman tunnin. Päivystyksessä rytmihäiriön ollessa päällä se saadaan EKG:lle ja sille kunnollinen diagnoosi.
Minulta meni äsken ohi se, että rytmihäiriöt lisääntyvät liikkuessa. Se on käsittääkseni kyllä mahdollinen merkki ongelmasta. Rasituskoe voisi olla paikallaan (vaan saatko lääkärisi siitä vakuutettua, en tiedä).
Osuiko holterjaksoosi tällainen liikunnan käynnistämä rytmihäiriö?
Kiisto: en ole lääkäri enkä muukaan terveydenhuollon ammattilainen.
terveyskeskuksessa lääkäri oli välinpitämätön. No loppujen lopuksi pääsin sitten ambulansilla sairaalan ensiapuun. Tätä kautta jatkotutkimuksiin ja nyt on tahdistin ja flimmeridiagnoosi. Ikääkin on kertynyt vasta noin 25v. Syy tahdistimen laittoon on se kun perussykkeeni oli niin matala että flimmeriin ei voitu määrätä lääkkeitä. Kokeilessa lääkettä syke laski alle 30.
Itselleni arvauskeskuksessa käynneistä jäi mieleen lähinnä se, että lääkäri oli asennoitunut että potilaalla viiraa yläkerassa. Kävin lopulta yksityisellä jossa saatiin nauhoitus ja lähete eteenpäin. Tosin en sitä sitten tarvinnut kun flimmeristä lähtenyt tulppa haittasi tajuntaani ja sitten vilkkuvaloauto paikalle.
"Tahdistetun pumpun" viesti on hyvä muistutus siitä, miksi pitkittyneestä rytmihäiriöstä pitäisi mennä päivystykseen. Jos kyseessä on flimmeri, on kohtauksen alkamisesta kaksi vuorokautta aikaa saada rytmi korjattua (joko itsestään, lääkkeillä tai sähköshokilla), sen jälkeen tilanne mutkistuu veritulppavaaran takia.
Joskus valitettavasti on niin, että rytmihäiriön oireet eivät ole niin selvät, että itse tajuaisi tilanteen olevan yllä mainittu. Se on ns. paska säkä :-(
alkuperäinen kirjoittaja! Ite oon 26v pienen lapsen äiti ja oon kärsiny erilaisista rytmihäiriöistä monta vuotta. Välillä ihan helvettiä ja välillä menee monta, monta päivää ettei mitään tai ainakaan ettei häritte. Mut nyt on taas huonompi aika ja pelkään kans,et näänkö huomista.
Liikunnasta on tullu mulle ihan kamala pelko kun pelkään, et saan kävelessä saatika juostessa jonkun rytmihäiriön ja kuolen. Mulla on ollu holter mukana joskus kaks vuotta sitten kun olin juoksemassa. Olin juossu 30min ja viimenen ylämäki ennen kotia niin tuntu selvästi voimakas muljahdus sydämessä, mut jatkoin matkaani vaan. Silloin en pelänny, et kuolen kesken lenkin. Lääkäri sanoi, että rytmissä näkyy muutama lisälyönti voimakkaasakin rasituksessa, mut ei se mitään haittaa. Sen jälkeen oli holter vielä toisen kerran mukana joskus pari kuukautta myöhemmin ja siinä sama juttu. Myös rasitus-ekg ja ultra tehty. Kaikki ok niiltä osin. Muuten vaan tulee lisäreitä ihan koska sattuu ja miten sattuu. Joskus tosi voimakas muljahdus, joskus pienenmpiä, joskus monta peräkkäin yms. tärinäkohtaus. Mut toistaseks hengissä..
Ja oon kans heränny yöllä kun lisälyöntejä tuli joka kolmas lyönti. Sitä kesti jonkin aikaa ja sit meni ohi.
Mutta siis mun pointti on se, että mielellä on tooosi paljon vaikutusta. Mulla oli ennen odotusaikaa tosi huono aika kun töissä istuin vaan paikallani ja kuuntelin sydäntä ja kärsin joka päivä jonkinlaisesta rytmihäiriöstä. Mun keho altistui siihen, et joka päivä sain kehitettyä nopeen sykkeen ittelleni. Ja kun aloin odottaa niin ongelmat hävis pikkuhiljaa ihan kokonaan eikä ollut yhtään rytmihäiriöitä. Johtuen siitä, että olin tosi onnellinen ja rauhallinen. En keskittyny sydämeen vaan kaikkeen muuhun. Siihen kun pystyis ilman odotusaikaa niin olisin tosi onnellinen.:)
Ja just oli iltalehdessä juttu, et kuinka 2v lapsi oli ollut 5päivää kuolleen isän kanssa kotona kun isä oli yhtäkkiä kuollu (oli kärsiny sydänongelmista aiemmin). Toi on mun pahin pelko, et kuolen kun oon kaksin pienen lapseni kanssa kotona ja lapsi loukkaa ittensä jotenkin kun kiipeilee joka paikkaan.
En nyt saanu sellasta stooria aikaseks kun olisin halunnu kun on niin paljon asiaa, etten tiä miten laittas.:) Mut täytyy vaan koittaa elää elämää vaikka aina se ei todellakaan oo mitään helppoa. Itelläkin on nyt pari päivää ollu taas huonoa aikaa, et välillä tulee ihme pyrähdyksiä ja lisäreitä. Mielen vetää niin matalaks, mut taas kun lueskelin tätä palstaa niin totesin, etten tosiaan ole ainut joka kärsii kaikenlaisista oireista. Sain taas vähän paremman mielen, et näiden kanssa pystyy tosiaan elään. Ja paljon tsemiä sulle!!!!:)
Kiitos rohkaisusta. Sitten kun pääsen ultraan, ja jos siellä näkyy kaiken olevan hyvin päätän lopettaa panikoinnin. olet oikeassa, että mielellä on suuri osansa näissä rytmihäiriöissä. Itsellänikin on aikoja, jolloin ei ole oikein mitään tuntemuksia, mutta sitten taas aikoja kun muljuaa ja tykyttelee sekä ajatus on kokoajan sydämessä.
Uskon, että sinulla ainakaan ei ole mitään kuoleman vaaraa, kun kerran sydämesi on noin perusteellisesti tutkittu ja sieltä ei mitään sellaista vikaa löytnyt, mikä voisi aiheuttaa kuolettavan rytmihäiriön. Itselläni suurin pelko on se, että sydämessäni on jokin rakenteellinen poikkeavuus, joka aiheuttaa näitä tuntemuksia ja joskus vielä sellaisen rytmihäiriön, että saa liittyä taivaan enkelikuoroon.
Suuntaan yksityiselle ensi kuussa, siellä varmaan ainakin ottavat tosissaan. Jos pääsen ultraan olen tosi onnellinen. :)
Ensimmäistä kertaa tätä palstaa kahlaan läpi ja huomioni kiinnittyy moniala-ammattilaisiin jotka täällä vastaavat vailla todellista tietämystä asioista. Jos teillä on oikeasti vaivaa ja se askarruttaa niin paljon että ei saa nukutuksi niin ottakaa vaikka puhelinaika lääkärille.
Asiaan: Eteisperäiset lisälyönnit (supra ventiricular) aistitaan yleensä muljahteluna rinnassa tai sillä, että sydän ikäänkuin jättäisi lyömättä (vaikkakin on oikeasti lisälyönti). Tämän jälkeen tuntuu kuin sydän pomppaisi rinnasta ulos (johtuen suuremmasta kammiotäytöstä). Kuitenkin eteisperäiset lisälyönnit ovat täysin vaarattomia ja niitä esiintyy täsysin terveessä sydämmessä noin 3-10 krt minuutissa. Jotkut ne aistivat ja jotkut eivät. Eteislisälyönneille kuin myös kammiolisälyönneille (jotka myös vaarattomia) altistavat runsas kofeiinin käyttö eli kahvi sekä kofeiinipitoiset muut juomat esim.battery. Muita syitä on muunmuassa tupakointi, alkoholin käyttö, krapula ja stressaaminen . Myös kaikki asiat jotka vaikuttavat sydämmen asentoon (rintaontelopaine) altistavat myös, kääntyminen vasemmalle kyljelle ja esim. nopea nouseminen kyykystä ylös. Mikäli kuitenkin lisälyöntisyys on häiritsevää ja se jatkuu pitkään (haittaa elämää) on syytä kääntyä lääkärin puoleen ja otattaa vähintääkin kilpirauhasarvot. Tilannetta voidaan lievittää beettasalpaajalla, mutta täytyy muistaa että lääke on lääke ja se vaikuttaa moneen asiaan.
Eteisvärinä = FA = Atrial fibrillation (joka ei siis tähän liity mitenkään, mutta aiemmin tuolla mainittu)
Eteisvärinässä eteiset eivät supistu normaalisti. Tämä aiheuttaa jatkuvasti epätasaisen sykkeen ja niin sanotussa tuoreessa flimmerissä nuorella ihmisellä vielä todella nopean leposykkeen 140-190 /krt min. Oireina yleensä on verenpaineen lasku ja huonovointisuus. Mikäli FA kestää yli kolmevuorokautta tulisi syödä verenohennuslääkekuuri ennen rytminsiirtoa (marevan). Alle kolme vuorokautta kestäneet voidaan kääntää välittömästi joko sähköllä tai lääkkein. Eteisvärinä on useasti vanhuksilla normaalina sydämmen rytmi, tuolloin heillä on jatkuva Marevan lääkitys. Eteisvärinällä on taipumus usein uusiutua ja on pääsääntöisesti vanhemman väen "sairaus", ehkä enemmän kuitenkin ikävä vaiva kuin sairaus. On mähdollista että nuorempikin ihminen tästä vaivasta kärsii, tuolloin syy on yleensä kuitenkin välillinen, ei rakenteellinen. Sydämmen echo-tehdään mikäli vaiva uusii, harvemmin siis mitään löytyy.
Kammiovärinä =VF= ventricular fibrillation (joka ei sekään todellakaan liity tähän mitenkään)
Välittömästi tappava rytmihäiriö, tajunta menetetään sekunneissa. Ilman elvytystä potilas kuolee 10 minuutissa ja saa pysyviä aivovaurioita kammiovärinän kestettyä 5 minuuttia.
Harvemmin mitään kirjoittelen ja tuokin varmaan koko sekavaa, mutta älkää ny stressakko itteäni hengiltä kun se vaan vaivaa pahentaa.