Lindelöf itse syypäänä Kotkan alasajoon

Hän kaupunginjohtajaksi ryhdyttyään 2002, alkoi jo heti 2003 ajamaan muiden johtavien virkamiesten kanssa terveyspalveluiden jatkohoitokapasiteettia niin alas, että nyt jatkohoitopaikkojen puuttuessa potilaat makaavat kalliilla erikoissairaanhoidon paikoilla, jotka pelkästään ovat syypäitä useiden miljoonien alijäämään. Lindelöf paasaa koko ajan rakenteellisista uudistuksista kuitenkaan ymmärtämättä, että yksi rakeentelliinen elvytys velkojen pienentämiseen on 20-30 potilaan jatkohoitoyksikkö johonkin joko vanhaan tai uuteen kaupungin jatkohoitoyksikköön.

Terveyspuolen rakenteellinen elvytysinvestointi on rakentaa tai remontoida kaupungin vanhaan sairaalaakiinteistöön nopeasti sakkopaikkalaisiile jatkohoito-osasto, jotta kaupungille ei kerry näin tuntuvia alijäämiä talouteensa.

Jos kaupunginjohtaja ei tätäkään asiaa käsitä muiden asioiden joukossa, niin sitten valtuuston syytä äänestää hänet ulos kaupungista. Lindelöf on tullut maksamaan vuodesta 2003 asti huikeita summia Kotkan kaupungille ja asukaskohtainen velka kasvanut myös hänen kaudellaan tuntuvasti, joka oli 2004 vielä noin 1600 euroa kuuakaudessa. Samana vuonnahan savustettiin.......
18238
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Hylje-allas 1500 000 euroa, Santalahden lämmitettävä allas noin 1000 000 euroa, Matkustajaterminaalin moninkertaisimman hinnan hyväksyminen, jotka ainakin nämä kaikki on hylätty niiden järjettömien hintojen takia tänä vuonna valtuuston enemmistöllä. Lindelöf itse oli ehdottanut kaikki nuo kyseiset "järki-investoinnit."

Äänestä

ei ainakaan kannata ehjien ja ilman homevaurioita olevan koulujen lakkauttamista niihin kouluihin, joiden homevaurioita pitäisi lähivuosina korjata myös jättiikalliilla hinnoilla.

Äänestä

Miksi? On annettu miehelle poliitisilla päätöksillä "avoin visa kortti, jossa ei perälautaa",kaikki visiot on lunastettu ja viattomat kuntalaiset maksumiehinä kun ei mikään riitä.
Seurauksena jälleen kuntatalouden syvä rappiotila ja jatkuu pitkään.näin on.

Äänestä

Kaupungin hommissa ei todellakaan Lindelöfin aikana ole ollut hitustakaan järkeä! Siitä hommasta puuttuu täydellisesti suunnitelmallisuus, mistä viimeinen osoitus nämä kuurikaupat! Jos ne kuurit niin pirun hyvä ovat, niin miksei ne sitten olleet budjetissa?

Suuresti arvostamani kaupungin ylilääkäri Markku Ahonen on vuosikausia julkisesti ihmetellyt mihin tarvitaan jatkuvia organisaatiomuutoksia ja moisia yt-neuvotteluja? Olin eilen Karhuvuoressa Tiusasen tilaisuudessa, jossa Markku käytti taas hyvän puheenvuoron keskussairaalan kampus-hankkeen tiimoilta. Markku ei ottanut selvää kantaa puolesta eikä vastaan moisia suunnitelmia, mutta kertoi Karhulan terveysaseman tilanteen olevan katastrofalinen. Siellä on vakavia homeongelmia siinä määrin, että työsuojeluviranomaisilta saattaa milloin tahansa tulla täydellinen rakennuksen käyttökielto!

Olen kuullut saman asian luotettavista lähteistä tosin jo aiemminkin! Mutta eihän se tietebkään Lindeä liikuta!

Äänestä
  • Kotkan hoivatarvetilanteesta ja sen vuosia jatkuneesta alibudjetoinnista on täsmällisen tarkkaa ja hän tietää täysin mistä puhuu, kun sakkopaikkalaisille ei ole osoitettu lisäjatkopaikkoja, jotka alentaisivat huomattavasti kaupungin alijäämäistä budjettia.

    Äänestä

Kotkan alasajo on jatkunut vuosikymmeniä koko poliittisen eliitin voimalla. Ei yksi Lindelöf pysty paljoakaan muuttamaan muutamassa vuodessa. Ei hän ole ollut vallassa koko sen 40 vuoden aikana kun työpaikat ovat hävinneet muualle. On myös kasvavia kaupunkeja, Oulu, Jyväskylä ym.

Tämä kaupunki tarvitsee ensi sijassa uusia työpaikkoja, uusia yrityksia, joista tulee rahaa myös kaupungille. Sitä Lindelöf on kyllä yrittänyt, mutta yrityksistä ollaan tietysti montaa mieltä. Helppoa se ei ole.

Äänestä
  • Olet oikeassa LInden suhteen! Kaupunkitutkimuksen selvitysten mukaan Kotkan muuttotappion on vuosina 1983-2007 noin 0,4 prosenttia vuodessa. Silloin 1970-luvulla Kotkassa oli noin 62 000 asukasta, kun nyt on vajaat 55 000! Näin ollen Kaupinkitutkimuksen käppyrät pitävät paikkansa.

    Eihän 1980-luvulla koko Lindestä tiedetty vielä yhtään mitään ja silloin oli se poismuuton huippu!

    Koskahan saataisi sellainen kaupunginjohtaja, että tänne Kotkaan todella alkaisi noita veronmaksajia tulemaan!

    Äänestä

  • on jo ennen tätä nyt olevaa lamaa halunut ajaa peruspalveluja alas ja yksityistää esm. suurimman osan hoivapalveluista, joka ei vain sovi tämän tyyppiselle kaupungille, jonka asukkaiden varallisuus ei ole samaa luokkaa kuten vaikkapa Espoossa tai Kauniaisessa. Kun kaikki nuo hoivakodit Kotkaan valmistuu, niin ensinnäkään ne ei riitä ja toisekseen, niihin muuttavilla vanhuksilla ei suurimmalla osalla ole varaa maksaa niistä palveluista, jotka on erikseen hinnoiteltu. Juttelin keväällä KELAn asioita hoitavan sosiaalivirkailijan kannssa ja hän sanoi paperipinon vain kasvavan näiden hoiva-asumisten takia.

    Lindelöf, Herrzen ym. ajoivat jo 2003 sellaista hoivapalvelupolitiikkaa, joista nyt maksetaan kovia hintoja. Mainitusta 12 miljoonan alijäämästä vähintään puolet tulee KoKs sakkopaikka potilaista.

    Äänestä

  • On niiden takana olevat hankeinvestoinnit tarkkaan suunitelteva, eikä visioida tulevia työpaikkoja olettamusten varaan. Tälläiset riskikaupat kuten kantasataman varastot, eivät ole läheskään varmistettu niiden työllistävästä vaikutuksesta.
    Kun Kotkan valtuustolle esitettiin ensimmäisen kerran ennen ensimmäistä kuurikauppavaltuustokokousta, he saivat vain Lindelöfin pikaisen kymmenen minuutin esittelyn kauppojen kannattavuudesta ilman minkäänlaista pohjatutkimusta. Valtuutetut kyllä itse muistavat tämän.

    Äänestä

  • Paras_Fiilari kirjoitti:

    Olet oikeassa LInden suhteen! Kaupunkitutkimuksen selvitysten mukaan Kotkan muuttotappion on vuosina 1983-2007 noin 0,4 prosenttia vuodessa. Silloin 1970-luvulla Kotkassa oli noin 62 000 asukasta, kun nyt on vajaat 55 000! Näin ollen Kaupinkitutkimuksen käppyrät pitävät paikkansa.

    Eihän 1980-luvulla koko Lindestä tiedetty vielä yhtään mitään ja silloin oli se poismuuton huippu!

    Koskahan saataisi sellainen kaupunginjohtaja, että tänne Kotkaan todella alkaisi noita veronmaksajia tulemaan!

    aloin lukemaan kahden Hirvosen oksennusjuhlien raportteja, niin sinne tipahti Kotkan rahat vessanpytystä alas.

    Äänestä

edes väliaikaisesti 20-30 jatkohoitopotilaspaikan verran, jos ei ole osoittaa muita tiloja saataisiin terveyspuolen jättimenoja tuntuvasti vähennettyä. Joka tapauksessa jatkohoitopaikkoja on saatava jostakin nopeasti lisää, jottei tilanne räjähdä terveysmenojen osalta käsiin. Tuntuu, että tätä sataan kertaan jauhettua asiaa ei millään saada perille kaupunginjohtajalle, joka jaksaa näistä alijäämistä jatkuvasti informoida .

Äänestä

On ihan sama kuka kaupunginjohtaja on, ette olisi koskaan tyytyväisiä kuitenkaan! valitatte vaan joka asiasta, hankkikaa elämä! Tai hankkikaa sellainen koulutus ja kokemus, että voitte itse hakea kaupunginjohtajan paikkaa, ja sitten edelleen teidän kaverit valittaisi!

Äänestä
  • että henkilöstösäästöjä henkilöstösäästöjä henkilöstösäästöjä jne. Hän on se joka valittaa, että rahaa menee liikaa, mutta kun säästökohde on tyystin väärä.

    Äänestä

  • Nurmen Ilkalle kirjoitti:

    että henkilöstösäästöjä henkilöstösäästöjä henkilöstösäästöjä jne. Hän on se joka valittaa, että rahaa menee liikaa, mutta kun säästökohde on tyystin väärä.

    lähde: http://www.kymensanomat.fi/uutiset

    Kotka on tekemässä jo 12 miljoonaa tappiota
    29.9.2009 4:00


    Tulosta painavat alas muun muassa arvioitua pienemmät myyntivoitot ja arvioitua suuremmat sosiaali- ja terveysmenot. Henkilöstömenoissakaan ei ole päästy säästöihin.
    Eija Anttila

    KOTKA. Kotkan kaupungin talous jatkaa jyrkkää sukeltamistaan. Kotkan ennakoidaan tekevän tänä vuonna 12 miljoonaa euroa tappiota.

    Kesän aikana ennusteen mukainen tulos on suorastaan romahtanut: kun kesäkuun lopun ennusteen mukaan tuloja oli kertymässä ”vain” kolme miljoonaa euroa menoja vähemmän, elokuun lopussa tappio oli nelinkertaistunut.

    Romahdukseen on monta syytä. Tulopuolella suurimmat riskit ovat omaisuuden myyntivoittojen toteutumatta jääminen ja maankäytön tulokasvun pysähtyminen. Myyntivoittotavoite oli alunperin tälle vuodelle neljä miljoonaa, joka on nyt tingitty kahteen miljoonaan euroon.

    Menopuolella sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelujen ostoihin ja avustuksiin varattujen määrärahojen ennakoidaan ylittyvän jopa 5,7 miljoonalla eurolla.

    Helpotusta talouteen ei ole saatu henkilöstömenojen vähennystoimistakaan. Esimerkiksi virkojen täyttökielto ei ole lähtenyt puremaan toivotulla tavalla, eikä käynnissä oleva yt-menettely ole tuonut nopeita ratkaisuja taloustilanteeseen.

    Yleinen talouden taantuma näkyy kaupungin taloudessa kaksisuuntaisesti: verokertymä pienenee ja vastaavasti työllisyyden hoitoon ja toimeentulotukeen kuluu entistä enemmän rahaa. Veropuolella olennaisin muutos on tapahtunut yhteisöveroissa, jotka elokuun loppuun mennessä olivat laskeneet 12 prosenttia verrattuna viime vuoteen.

    Niin kutsuttuina turhina menoerinä voidaan pitää sairaanhoitopiirin jonopäiväkustannuksia (koko vuonna 1-1,3 miljoonaa euroa) joita ei ole pystytty estämään toiminnallisin muutoksin sekä Kelalle maksettava työmarkkinatuen kuntaosuus, jota kertyy tänä vuonna noin 2,5 miljoonaa euroa.

    Kotkan talousnäkymät vaikuttavat ensi vuoden talousarvion laadintaan niin, että toimintakatteen on supistuttava. Toimintakatetavoite ensi vuodelle on -237,5 miljoonaa euroa.

    Toimintakatteen supistamiseksi on tehtävä toiminnallisia muutoksia kuten toimipisteiden karsimista, aukioloaikojen supistamista ja toimintatapojen uudelleen arviointeja, jotka hillitsevät toimintamenojen nousua.

    Talousjohtaja Jaana Kuuvan mukaan kaupungin palvelutuotannon menoista on ensi vuonna karsittava 1,5 prosenttia. Hänen mielestään esimerkiksi toimipisteverkon tiivistäminen ei välttämättä tarkoita palvelujen heikentymistä.

    Myös investointiohjelman valmistelussa on tavoiteltava maltillista tasoa ja haettava mahdollisuuksia supistaa tai lykätä hankkeita.

    Investointien tulorahoitus uhkaa tänä vuonna jäädä kymmenen prosentin tuntumaan, minkä vuoksi miltei 40 miljoonaa investoinneista on rahoitettava lisääntyvällä lainanotolla.

    Jaana Kuuvan mukaan nykyisillä eväillä velkaantumiseen ei saada helpotusta. Tilanne on kuitenkin ristiriitainen, sillä investoinneilla puolestaan voidaan hoitaa työllisyyttä.

    Kotkan kaupungin lainamäärä oli elokuun lopussa 209,6 miljoonaa euroa, joka on 3832 euroa jokaista kotkalaista kohti.

    Jaana Kuuvan mielessä on aito huoli siitä, miten kaupungin talous saadaan tasapainotettua. Paitsi odotettavissa oleva 12 miljoonan euron tappio Kotkan taloutta rasittavat myös noin 5,6 miljoonan euron alijäämät menneiltä vuosilta.

    Tilanne Kotkassa on monia vertailukuntia hankalampi, sillä niissä taantumaa vastaan voidaan taistella kassaan kertyneiden ylijäämien turvin.

    Kun Kotkan alijäämä tämän vuoden jälkeen nousee lähelle 18 miljoonaa euroa, suora analogia veroprosenttiin tarkoittaisi veriäyrin korotusta 2,25 prosentilla. Ja silläkin vasta kuitattaisiin kertyneet miinukset eikä muuta väljyyttä jäisi lainkaan.

    Kuuvan mukaan kaupungin tulonäkymiä valvotaan nyt viimeiseen saakka ennen talousarvion laatimista. Alkaako valoa näkyä vai mennäänkö vielä rankasti alaspäin? Kukaan ei ole vielä rohjennut esittää valistunutta arviota siitä, milloin taantuma hellittää, mutta sen vaikutukset kuntatalouteen näkyvät ainakin pari vuotta.

    Kuuva kehottaa pitämään pään kylmänä. Nyt ei pitäisi puhua vain budjettivuodesta 2010 vaan nähdä kauemmaksi tuleviin vuosiin ja mahdollisuuksiin, mitä siellä on.

    Äänestä

  • kaupungin talon touhuista kirjoitti:

    lähde: http://www.kymensanomat.fi/uutiset

    Kotka on tekemässä jo 12 miljoonaa tappiota
    29.9.2009 4:00


    Tulosta painavat alas muun muassa arvioitua pienemmät myyntivoitot ja arvioitua suuremmat sosiaali- ja terveysmenot. Henkilöstömenoissakaan ei ole päästy säästöihin.
    Eija Anttila

    KOTKA. Kotkan kaupungin talous jatkaa jyrkkää sukeltamistaan. Kotkan ennakoidaan tekevän tänä vuonna 12 miljoonaa euroa tappiota.

    Kesän aikana ennusteen mukainen tulos on suorastaan romahtanut: kun kesäkuun lopun ennusteen mukaan tuloja oli kertymässä ”vain” kolme miljoonaa euroa menoja vähemmän, elokuun lopussa tappio oli nelinkertaistunut.

    Romahdukseen on monta syytä. Tulopuolella suurimmat riskit ovat omaisuuden myyntivoittojen toteutumatta jääminen ja maankäytön tulokasvun pysähtyminen. Myyntivoittotavoite oli alunperin tälle vuodelle neljä miljoonaa, joka on nyt tingitty kahteen miljoonaan euroon.

    Menopuolella sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelujen ostoihin ja avustuksiin varattujen määrärahojen ennakoidaan ylittyvän jopa 5,7 miljoonalla eurolla.

    Helpotusta talouteen ei ole saatu henkilöstömenojen vähennystoimistakaan. Esimerkiksi virkojen täyttökielto ei ole lähtenyt puremaan toivotulla tavalla, eikä käynnissä oleva yt-menettely ole tuonut nopeita ratkaisuja taloustilanteeseen.

    Yleinen talouden taantuma näkyy kaupungin taloudessa kaksisuuntaisesti: verokertymä pienenee ja vastaavasti työllisyyden hoitoon ja toimeentulotukeen kuluu entistä enemmän rahaa. Veropuolella olennaisin muutos on tapahtunut yhteisöveroissa, jotka elokuun loppuun mennessä olivat laskeneet 12 prosenttia verrattuna viime vuoteen.

    Niin kutsuttuina turhina menoerinä voidaan pitää sairaanhoitopiirin jonopäiväkustannuksia (koko vuonna 1-1,3 miljoonaa euroa) joita ei ole pystytty estämään toiminnallisin muutoksin sekä Kelalle maksettava työmarkkinatuen kuntaosuus, jota kertyy tänä vuonna noin 2,5 miljoonaa euroa.

    Kotkan talousnäkymät vaikuttavat ensi vuoden talousarvion laadintaan niin, että toimintakatteen on supistuttava. Toimintakatetavoite ensi vuodelle on -237,5 miljoonaa euroa.

    Toimintakatteen supistamiseksi on tehtävä toiminnallisia muutoksia kuten toimipisteiden karsimista, aukioloaikojen supistamista ja toimintatapojen uudelleen arviointeja, jotka hillitsevät toimintamenojen nousua.

    Talousjohtaja Jaana Kuuvan mukaan kaupungin palvelutuotannon menoista on ensi vuonna karsittava 1,5 prosenttia. Hänen mielestään esimerkiksi toimipisteverkon tiivistäminen ei välttämättä tarkoita palvelujen heikentymistä.

    Myös investointiohjelman valmistelussa on tavoiteltava maltillista tasoa ja haettava mahdollisuuksia supistaa tai lykätä hankkeita.

    Investointien tulorahoitus uhkaa tänä vuonna jäädä kymmenen prosentin tuntumaan, minkä vuoksi miltei 40 miljoonaa investoinneista on rahoitettava lisääntyvällä lainanotolla.

    Jaana Kuuvan mukaan nykyisillä eväillä velkaantumiseen ei saada helpotusta. Tilanne on kuitenkin ristiriitainen, sillä investoinneilla puolestaan voidaan hoitaa työllisyyttä.

    Kotkan kaupungin lainamäärä oli elokuun lopussa 209,6 miljoonaa euroa, joka on 3832 euroa jokaista kotkalaista kohti.

    Jaana Kuuvan mielessä on aito huoli siitä, miten kaupungin talous saadaan tasapainotettua. Paitsi odotettavissa oleva 12 miljoonan euron tappio Kotkan taloutta rasittavat myös noin 5,6 miljoonan euron alijäämät menneiltä vuosilta.

    Tilanne Kotkassa on monia vertailukuntia hankalampi, sillä niissä taantumaa vastaan voidaan taistella kassaan kertyneiden ylijäämien turvin.

    Kun Kotkan alijäämä tämän vuoden jälkeen nousee lähelle 18 miljoonaa euroa, suora analogia veroprosenttiin tarkoittaisi veriäyrin korotusta 2,25 prosentilla. Ja silläkin vasta kuitattaisiin kertyneet miinukset eikä muuta väljyyttä jäisi lainkaan.

    Kuuvan mukaan kaupungin tulonäkymiä valvotaan nyt viimeiseen saakka ennen talousarvion laatimista. Alkaako valoa näkyä vai mennäänkö vielä rankasti alaspäin? Kukaan ei ole vielä rohjennut esittää valistunutta arviota siitä, milloin taantuma hellittää, mutta sen vaikutukset kuntatalouteen näkyvät ainakin pari vuotta.

    Kuuva kehottaa pitämään pään kylmänä. Nyt ei pitäisi puhua vain budjettivuodesta 2010 vaan nähdä kauemmaksi tuleviin vuosiin ja mahdollisuuksiin, mitä siellä on.

    kotkaan ?? kun nuo kuurit tuli niin olisi hangaarit valmiina.

    Äänestä

  • red baron kirjoitti:

    kotkaan ?? kun nuo kuurit tuli niin olisi hangaarit valmiina.

    lähde:: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200907199951132_uu.shtml


    Lehti:
    Korruptio kätkeytyy hyvä veli -verkostoihin
    Sunnuntai 19.7.2009 klo 08.50

    Pienen maan piirit ovat niin pienet, että syntyy henkilösuhteita ja tarvetta vastapalveluksiin.

    - Hyvä veli -verkostot, puoluerahoitus ja muut eliitin yhteydet ovat täällä niin systeemisiä, että eihän täällä edes tarvitse suoraan lahjoa ketään, kertoo tutkija Paavo Isaksson Helsingin Sanomille.

    Lehden mukaan kansainvälisten vertailujen pohjalta syntynyt uskomus siitä, ettei Suomessa ole korruptiota, on vain osa totuudesta. Suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa olevaa korruptiota eivät tunnista edes lahjonnanvastaista työtä tekevän Transparency Internationalin indeksit.

    Helsingin Sanomien mukaan puutteet poliittisen rahoituksen avoimuudessa ovat niin räikeitä, että Suomea on verrattu Valko-Venäjään.

    Lehden mukaan pienessä maassa ei voi välttyä tiiviitä henkilösuhteilta, eikä palveluksia, kiitoslahjoja ja muita tunnearvoisia etuja mielletä korruptioksi.

    - Etenkin kuntasektorilla ja paikallistasolla esiintyy erilaisia kaksoisrooleja. Mutta totta kai pienessä maassa osallistujia päätöksentekoon tarvitaan. Aktiivisia ihmisiä on rajattu määrä, kertoo keskusrikospoliisissa korruptiota tutkiva rikoskomisario Jenni Juslén.

    Äänestä

johan on toimintaa kotkalla.

kiitos visionäärien

Äänestä

tämän idean, että kunnostetaan Laajakoskeen kuntoutusyksikkö tai jatkohoivapaikka sakkopotilaille. Ainakin huomaa sen, että Kymäristä tätä palstaa luetaan ahkeraan, koska aiheen tai juttuvinkin lainaaminen milloin mistäkin aloituksesta lehteen ei ollut läheskään ensimmäinen kerta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Harald Hirmunen kirjoitti:

Hän kaupunginjohtajaksi ryhdyttyään 2002, alkoi jo heti 2003 ajamaan muiden johtavien virkamiesten kanssa terveyspalveluiden jatkohoitokapasiteettia niin alas, että nyt jatkohoitopaikkojen puuttuessa potilaat makaavat kalliilla erikoissairaanhoidon paikoilla, jotka pelkästään ovat syypäitä useiden miljoonien alijäämään. Lindelöf paasaa koko ajan rakenteellisista uudistuksista kuitenkaan ymmärtämättä, että yksi rakeentelliinen elvytys velkojen pienentämiseen on 20-30 potilaan jatkohoitoyksikkö johonkin joko vanhaan tai uuteen kaupungin jatkohoitoyksikköön.

Terveyspuolen rakenteellinen elvytysinvestointi on rakentaa tai remontoida kaupungin vanhaan sairaalaakiinteistöön nopeasti sakkopaikkalaisiile jatkohoito-osasto, jotta kaupungille ei kerry näin tuntuvia alijäämiä talouteensa.

Jos kaupunginjohtaja ei tätäkään asiaa käsitä muiden asioiden joukossa, niin sitten valtuuston syytä äänestää hänet ulos kaupungista. Lindelöf on tullut maksamaan vuodesta 2003 asti huikeita summia Kotkan kaupungille ja asukaskohtainen velka kasvanut myös hänen kaudellaan tuntuvasti, joka oli 2004 vielä noin 1600 euroa kuuakaudessa. Samana vuonnahan savustettiin.......

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu