Niin. Tässä olisi kysymys mitä olen miettinyt. Olen kokenut sekä anoreksian, että bulimian, josta toivuin puolisen vuotta sitten.
Nyt on kuitenkin taas laihdutusasiat mielessä. En vaan pysty syömään paljoa, haluaisin niin kovasti olla taas edes lähempänä sitä mitä olin silloin anoreksia-aikoina. Uskottelen itselleni, että on ihan normaalia laihduttaa ja näin, mutta mutta. Asia kaivaa silti mieltäni.
Syön noin 1200 kaloria päivässä. Eli siis en todellakaan niin vähän kun monet täällä. Huoh. Jotenkin silti tuntuu, että tästä on taas tulossa pakkomielteistä.
Miten siis laihduttaa ilman että syömishäiriö puhkeaa taas päälle? Haluaisin teidän näkökulmianne asiaan joka minua niin kovasti mietityttää.
Nyt on kuitenkin taas laihdutusasiat mielessä. En vaan pysty syömään paljoa, haluaisin niin kovasti olla taas edes lähempänä sitä mitä olin silloin anoreksia-aikoina. Uskottelen itselleni, että on ihan normaalia laihduttaa ja näin, mutta mutta. Asia kaivaa silti mieltäni.
Syön noin 1200 kaloria päivässä. Eli siis en todellakaan niin vähän kun monet täällä. Huoh. Jotenkin silti tuntuu, että tästä on taas tulossa pakkomielteistä.
Miten siis laihduttaa ilman että syömishäiriö puhkeaa taas päälle? Haluaisin teidän näkökulmianne asiaan joka minua niin kovasti mietityttää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sairastin anoreksiaa useita vuosia ja nyt olen ollut yli vuoden "kuivilla". Päätin, että laihdutan itseni hoikaksi, en laihaksi, asetin tavotteeksi BMI 17 ja päätin syödä päivässä alle 1200kcal. Kirjoittelen tästä blogiinkin. Nyt, muutamassa päivässä, homma on jo muuttunut pakkomielteiseksi. Pelottaa vähän, mutten osaa lopettaa.
Älkää ajatelko miten paljon syötte vaan syökää sen verran että on kylläinen olo, hyvät ihmiset. Jos olet normaalipainoinen, älä laihduta. Vaikka olenhan minä paraskin puhuja :D
Ei onnistu. Mun tarvii aina miettiä, mitä syön minäkin päivänä tai sorrun ahmimaan.
Jaa että BMI 17 on mielestäsi hoikka? Itse olin osastolla tuossa painossa (toisaalta olen melko raskasrakenteinen... että en sinusta tiedä)
Minä ihan oikeasti luulin olevani jo kuivilla syömishäiriöstä. Mutta nyt huomaan että roikun tällä palstalla taas, vaikka lupasin etten enää tulisi tänne. Ja vahtaan vaakaa kuin hullu. Haluaisin vaan upota taas johonkin syvälle syömishäiriön syövereihin, mutta toinen puoli minusta sanoo, että en halua enää siihen helvettiin takaisin, että en kuitenkaan ikinä ollut silloin laihanakaan onnellinen tai tyytyväinen. Mutta en tiedä mitä tehdä.