sitä kuinka suomenruotsalaisuus ja pakkoruotsi on avain "skandinaavisuuteen" .
Pari svekoa höpisee kuinka suomenkielinen on " ulkona " skandinaaviassa jos ei puhu ruotsinkieltä.
Kissan viikset.
Onhan se hauskaa, kun svekolauma vakuuttelee toisilleen pakkoruotsin välttämättömyyttä ja vielä uskovat sitä.
Sitähän eivät suomenkieliset toki mitenkään usko vaan suuntaus on eurooppaan ja suuriin eurooppalaisiin kieliin: englanti, saksa, ranska.
Keisari ilman vaatteita :D - tämä vaikutelma jää päällimäiseksi kun selasin aamupalalla hotellissa päivän höplää..
Pari svekoa höpisee kuinka suomenkielinen on " ulkona " skandinaaviassa jos ei puhu ruotsinkieltä.
Kissan viikset.
Onhan se hauskaa, kun svekolauma vakuuttelee toisilleen pakkoruotsin välttämättömyyttä ja vielä uskovat sitä.
Sitähän eivät suomenkieliset toki mitenkään usko vaan suuntaus on eurooppaan ja suuriin eurooppalaisiin kieliin: englanti, saksa, ranska.
Keisari ilman vaatteita :D - tämä vaikutelma jää päällimäiseksi kun selasin aamupalalla hotellissa päivän höplää..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Herää kysymys että miksi pitäisi rajoittaa maailmansa Skandinaviaan. Minä katson yli ja ohi Tukholman ja jos asioin Tukholmassa niin asioin suomeksi tai ruotsiksi, mikäli joku sivistymätön ei naapurikieltään, skandien toiseksi suurinta kieltä ja Ruotsin suurinta vähemmistökieltä osaa.
Eivät suomalaiset todellakaan tarvitse ruotsinkieltä sen enempää kuin ruotsalaiset suomea.
Ahtisaari Höblässä: "Topelius och Runeberg skrev på svenska. Fältskärns berättelser och Fänrik Ståls sägner blev skrivna på svenska. Finskhetsmannen J.V. Snellman drev finska språkets ställning på svenska! Mannerheim skrev sina memoarer på svenska och Sibelius komponerade på svenska."
Ei noiden takia tarvitse ruotsia osata. Vänrikki Stoolin tarinat on suomennettu jo ainakin kolmeen kertaan ja suomeksihan me suomalaiset olemme aina vänrikkimme lukeneet. Sakari Topeliuksen välskärit olemme luonnollisesti lukeneet suomeksi - erinomaisena suomennoksena. Snellmanin kootut teokset on suomennettu kahteen kertaan ja tuorein käännösurakka saatiin valmiiksi vain muutama vuosi sitten - oli muuten Suomen tähän asti laajin käännöstyö. No, Snellmanin koottuja teoksia ei juuri kukaan lue - ei ruotsiksi eikä suomeksi. Kustaa Mannerheimin muistelmat ilmestyivät välittömästi myös suomeksi, ja niissä Kustaa kertoi aina tunteneensa itsensä suomalaiseksi (finne). Mutta nyt tuli paha; olen soitellut Sibben musaa, mutta nuoteista en ole saanut selvää, ovatko ruotsiksi vai suomeksi!
Ehkä Mara ei vain muista, että kansankoulunopettajana hän opetti lapsille noita teoksia juuri suomen kielellä suomenkielisistä kirjoista. Tai sitten hän on vain kritiikittömästi napannut nuo virkkeet suomenruotsalaisesta kielipuppugeneraattorista.