Salaisesta RKP- kokouksesta jonka tulosta men finnuiitit jäämme pelonsekaisesti odottelemaan. Ihmemaa tämä Suomi!
ha gett värdefull synlighet
För SFP är det inte lätt att samla alla spretiga viljor bakom en klar ideologi. Men det är ingen nyhet, därför kunde konferensen delvis ha varit öppen.
Slätstruket. Framtidskonferensen borde råda bot på den linjelösa pragmatism som just nu tenderar att prägla SFP.
Nästa lördag kommer utvalda företrädare för Svenska folkpartiet att låsa in sig i en konferenssal i Dragsfjärd för att dra upp riktlinjerna för partiets framtid.
Omkring 75 personer har erhållit rätt att närvara. Urvalet är formellt, bland annat ger medlemskap i partistyrelsen, arbetsutskottet och svenska riksdagsgruppen en fullmakt att diskutera partiets framtid.
Också kretsarnas presidier, EU-kandidaterna, SU:s och kvinnoförbundets presidier, specialföreningarnas ordförande, SFP:s framtidsutskott samt partiets och riksdagsgruppens generalsekreterare har inbjudits.
Men framtidstänkare utan en formell post i någon av dessa organ har inte vunnit tillträde till arenan.
Allmänhet och journalister är portförbjudna, liksom partitjänstemän. Den information som ges ut till allmänheten ska siktas genom ett informatörsfilter efter själva konferensen.
SFP-ledningen har redan värjt sig mot kritiken om smussel och hemlighetsmakeri. Och visst - en och annan har säkert leende nickat instämmande åt partiledaren Stefan Wallins bloggformuleringar om att partiets behov att konferera internt knappast kan vara något hot mot rikets säkerhet.
Nej, givetvis inte. SFP är naturligtvis i sin fula rätt att-om partiet så väljer-stänga in sig i kabinett. Speciellt i och med att partistyrelsens möten numera är öppna för allmänheten och många partimedlemmar känner obehag av en ständig offentlighet kan det till och med internt finnas ett påträngande behov av en strategidiskussion, som inte till fullo försiggår inför öppen ridå.
Ändå framstår det lite märkligt att partiet inte utnyttjar den länge emotsedda framtidskonferensen som ett sätt att skaffa sig värdefull publicitet. En välregisserad presskonferens efteråt kommer knappast att locka särdeles många medier, speciellt inte finskspråkiga.
Att partipresidiet inte har valt en delvis öppen framtidskonferens bottnar sannolikt i en rädsla för att en offentlig armbrytning om de stora, ideologiska frågorna kan skada partiets image. Den rädslan är, om den är reell, helt obefogad.
Att partiet just nu framstår som pragmatiskt, slätstruket och oförberett i de svåra frågorna kan ju inte vara följd av något annat än en brist på ledarskap och resurser, alternativt en inbördes oenighet ifråga om klara, ideologiska riktlinjer.
Vilka är de svenska strukturer som partiet bör slå vakt om, hur ska det göras i praktiken och vilka värden står SFP för utöver de svenska? Är SFP ett liberalt eller ett värdekonservativt parti och vad innebär denna positionsbestämning i praktiken?
Se där är några av de grundläggande frågorna som konferensen borde servera svar på den 10 oktober. Chansen till nya politiska marknadsandelar har aldrig tidigare varit så stora som just nu då de stora partierna sjunker allt djupare i valfinansieringsträsket.
SFP borde ha haft modet att staka ut sin politiska framtid på en konferens, som åtminstone till vissa delar är öppen. En nyckelpiga behöver inte skämmas för sina prickar.
Myntti på vasabladet kirjoittaa
15
167
Vastaukset 15
- ai niinkö
Ja missä RKP näitä salaisia kokouksiaan pitää?
.. taitoa tarvitse mutta häntä kiinnostaa kovasti missä kokous pidetään.
Tiedoksi että paikka selviää edellisestä viestistä.
Btw, jos luovuttaisiin virkamiesten kielitaitovaatimuksista ja siirryttäisiin tulkkaukseen (kuten netti fennot ovat usein vaatineet) niin suomenkielisille virkamiehille tulkkaaminen tulisi todella kalliiksi.- nikki.
Ankdam kirjoitti:
.. taitoa tarvitse mutta häntä kiinnostaa kovasti missä kokous pidetään.
Tiedoksi että paikka selviää edellisestä viestistä.
Btw, jos luovuttaisiin virkamiesten kielitaitovaatimuksista ja siirryttäisiin tulkkaukseen (kuten netti fennot ovat usein vaatineet) niin suomenkielisille virkamiehille tulkkaaminen tulisi todella kalliiksi.pakkoruotsin poisto.
nikki. kirjoitti:
pakkoruotsin poisto.
Siitä vaan, mutta ruotsinkieliset palvelut on siitä huolimatta pakko järjestää tavalla tai toisella.
Asiakas määrittää kielen.
Suomen lähes 300 000 ruotsinkielisellä kuten kaikilla suomenkielisilläkin on oikeus käyttää viranomaisen kanssa asioidessaan omaa äidinkieltään ja viranomaisella on laissa määritetty velvollisuus sitä palvelua heille tarjota ja jopa niin ettei sitä tarvitse erikseen pyytää.
Jos yleinen ruotsin osaaminen Suomessa romahtaa niin virkamiehet jotka eivät osaa ruotsia tulevat enenevässä määrin tarvitsemaan tulkkia tai kollegan apua.
Kaksikielinen, usein äidinkieleltään ruotsinkielinen virkamies on ja tulee olemaan työnantajalle kustannustehokkaampi koska hän pystyy palvelemaan sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä.- Lalli.
Ankdam kirjoitti:
Siitä vaan, mutta ruotsinkieliset palvelut on siitä huolimatta pakko järjestää tavalla tai toisella.
Asiakas määrittää kielen.
Suomen lähes 300 000 ruotsinkielisellä kuten kaikilla suomenkielisilläkin on oikeus käyttää viranomaisen kanssa asioidessaan omaa äidinkieltään ja viranomaisella on laissa määritetty velvollisuus sitä palvelua heille tarjota ja jopa niin ettei sitä tarvitse erikseen pyytää.
Jos yleinen ruotsin osaaminen Suomessa romahtaa niin virkamiehet jotka eivät osaa ruotsia tulevat enenevässä määrin tarvitsemaan tulkkia tai kollegan apua.
Kaksikielinen, usein äidinkieleltään ruotsinkielinen virkamies on ja tulee olemaan työnantajalle kustannustehokkaampi koska hän pystyy palvelemaan sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä.FST:lle ei kelvannut yhteinen kaksikielinen Moskovan toimittaja, vaan se vaati omaa yksikielistä toimittajaa.
Se siitä svekojen kustannustehokkudesta.... - 13+5
Ankdam kirjoitti:
Siitä vaan, mutta ruotsinkieliset palvelut on siitä huolimatta pakko järjestää tavalla tai toisella.
Asiakas määrittää kielen.
Suomen lähes 300 000 ruotsinkielisellä kuten kaikilla suomenkielisilläkin on oikeus käyttää viranomaisen kanssa asioidessaan omaa äidinkieltään ja viranomaisella on laissa määritetty velvollisuus sitä palvelua heille tarjota ja jopa niin ettei sitä tarvitse erikseen pyytää.
Jos yleinen ruotsin osaaminen Suomessa romahtaa niin virkamiehet jotka eivät osaa ruotsia tulevat enenevässä määrin tarvitsemaan tulkkia tai kollegan apua.
Kaksikielinen, usein äidinkieleltään ruotsinkielinen virkamies on ja tulee olemaan työnantajalle kustannustehokkaampi koska hän pystyy palvelemaan sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä.Ruotsinkieliset juristit eivät hakeudu oikeuslaitoksen palvelukseen. Ruotsinkielisistä lääkäreistä on pulaa terveyskeskuksissa. Nimenomaan suomenruotsalaisten, hyvin koulutettujen henkilöiden tulisi osoittaa solidaarisuutta ruotsinkielisiämme kohtaan. Onhan se hassua, että suomenkielisiltä vaaditaan sellaista, mitä ruotsinkieliset eivät halua tehdä!
Suomenruotsalaisia on muuten 265000 eikä 300000. Ahvenanmaalaisia on lisäksi 25000, mutta ahvenanmaalaiset vierastavat suomenruotsalaisia. - 1
Ankdam kirjoitti:
.. taitoa tarvitse mutta häntä kiinnostaa kovasti missä kokous pidetään.
Tiedoksi että paikka selviää edellisestä viestistä.
Btw, jos luovuttaisiin virkamiesten kielitaitovaatimuksista ja siirryttäisiin tulkkaukseen (kuten netti fennot ovat usein vaatineet) niin suomenkielisille virkamiehille tulkkaaminen tulisi todella kalliiksi.Tai sitten ruotsinkieliset jotka lähes poikkeuksetta osaavat virheetöntä suomea väsyvät vaatimaan tulkkausta.
- Matikainen
Ankdam kirjoitti:
Siitä vaan, mutta ruotsinkieliset palvelut on siitä huolimatta pakko järjestää tavalla tai toisella.
Asiakas määrittää kielen.
Suomen lähes 300 000 ruotsinkielisellä kuten kaikilla suomenkielisilläkin on oikeus käyttää viranomaisen kanssa asioidessaan omaa äidinkieltään ja viranomaisella on laissa määritetty velvollisuus sitä palvelua heille tarjota ja jopa niin ettei sitä tarvitse erikseen pyytää.
Jos yleinen ruotsin osaaminen Suomessa romahtaa niin virkamiehet jotka eivät osaa ruotsia tulevat enenevässä määrin tarvitsemaan tulkkia tai kollegan apua.
Kaksikielinen, usein äidinkieleltään ruotsinkielinen virkamies on ja tulee olemaan työnantajalle kustannustehokkaampi koska hän pystyy palvelemaan sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä.On oikeus kohtuus, että ruotsinkieliset ja myös muut jotka eivät halua oppia suomen kieltä, kustantavat itse tulkkauksensa. Mikä velvollinen on ruotsin kieltä tarvitsematon heidän tulkkauksiaan kustantamaan?
Matikainen kirjoitti:
On oikeus kohtuus, että ruotsinkieliset ja myös muut jotka eivät halua oppia suomen kieltä, kustantavat itse tulkkauksensa. Mikä velvollinen on ruotsin kieltä tarvitsematon heidän tulkkauksiaan kustantamaan?
Äidinkielen käyttö viranomaisessa on subjektiivinen oikeus, asiakkaan mahdollisella muulla kielitaidolla ei ole merkitystä.
Asiakas on se joka asioimistilanteessa määrittelee kielen!
Se joka ei hallitse asiakkaan kieltä on se joka sitä tulkkia tarvitsee, ei asiakas.
Kielitaidoton maksaa!- Elämä opettaa
Ankdam kirjoitti:
Äidinkielen käyttö viranomaisessa on subjektiivinen oikeus, asiakkaan mahdollisella muulla kielitaidolla ei ole merkitystä.
Asiakas on se joka asioimistilanteessa määrittelee kielen!
Se joka ei hallitse asiakkaan kieltä on se joka sitä tulkkia tarvitsee, ei asiakas.
Kielitaidoton maksaa!Ihmettelen, miten pitäisi menetellä, kun asiakas aloittaa keskustelun ruotsiksi, ja keskustelun jossain vaiheessa hän alkaakin puhua suomea. Onko asiakaspalvelijan suostuttava kielen vaihtoon, vai onko hänellä oikeus palvella asiakasta sillä kielellä, millä tämä aloitti? Asiakkaanulisi ymmärtää, kuinka härskiä käytöstä on ensin vaatia ruotsinkielistä palvelua, ja sitten tehdä selväksi, ettei toisen kielitaito olekaan kelvollista. Kyllä siinä yrittämisen halu katoaa.
Huonoa käytöstä on myös, että asiakas korjailee ohimennen toimihenkilön kielivirheitä. Ei pidä ruveta nolaamaan toista, jos asiasta kuitenkin saa selvän. Ei tuolla tavoin saa kunnon palvelua tai ystävällisyyttä osakseen.
Muuan naistuttavani valittaa, että hän ei saa kohteliasta palvelua liikkeissä, ja kuvittelee, että se johtuu hänen ruotsinkielisyydestään. Tosiasia kuitenkin on, että se johtuu hänen yliolkaisesta tavastaan suhtautua henkilökuntaan. Samaa yliolkaisuutta ja töykeyttä osoittavat monet suomenruotsalaiset, kun he ihmettelevät suomalaisten torjuvaa asennetta. Liekö heidän kulttuuriaan (tai kulttuurin puutetta)?
Toki vaatimuksia saa esittää kovaäänisesti, mutta ystävällisellä puheella saisi parempia tuloksia. Asiakkaan tulisi ottaa huomioon, että tiskin toisella puolella on tunteva ja ajatteleva ihminen. - ella4
Ankdam kirjoitti:
Siitä vaan, mutta ruotsinkieliset palvelut on siitä huolimatta pakko järjestää tavalla tai toisella.
Asiakas määrittää kielen.
Suomen lähes 300 000 ruotsinkielisellä kuten kaikilla suomenkielisilläkin on oikeus käyttää viranomaisen kanssa asioidessaan omaa äidinkieltään ja viranomaisella on laissa määritetty velvollisuus sitä palvelua heille tarjota ja jopa niin ettei sitä tarvitse erikseen pyytää.
Jos yleinen ruotsin osaaminen Suomessa romahtaa niin virkamiehet jotka eivät osaa ruotsia tulevat enenevässä määrin tarvitsemaan tulkkia tai kollegan apua.
Kaksikielinen, usein äidinkieleltään ruotsinkielinen virkamies on ja tulee olemaan työnantajalle kustannustehokkaampi koska hän pystyy palvelemaan sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä.Ankdam puhuu taas täyttä soopaa.
Ruotsissa ei ole virallista kaksikielisyyttä eikä pakollista suomenopisklua, koska he katsovat ettei heillä ole siihen varaa.
Sen sijaan he tarjoavat tulkkipalveluja viranomaisissa.
Kaksikielinen, suomi-ruotsi, viranomainen ei Suomessa ole kustannustehokkaampi virkamies, koska Suomessa tarvitaan enenevässä määrin täysin muiden kielten kuin ruotsin osaamista.
Pakkoruotsiin ja kaksikielisyyteen uhrataan resursseja, joita tarvittaisiin enemmän kahteen tärkeään kohteeseen:
1 suomenkielisten pitäisi voida opiskella ruotsin sijasta isompia ja tärkeämpiä kieliä
2 maahanmuuttajien suomenkielen (ja englanninkielen) opintoja pitäisi tehostaa - ella4
Ankdam kirjoitti:
Äidinkielen käyttö viranomaisessa on subjektiivinen oikeus, asiakkaan mahdollisella muulla kielitaidolla ei ole merkitystä.
Asiakas on se joka asioimistilanteessa määrittelee kielen!
Se joka ei hallitse asiakkaan kieltä on se joka sitä tulkkia tarvitsee, ei asiakas.
Kielitaidoton maksaa!""""Äidinkielen käyttö viranomaisessa on subjektiivinen oikeus, asiakkaan mahdollisella muulla kielitaidolla ei ole merkitystä.""""
Järjetön vaatimus, Ankdam! Viranomaisen ei todellakaan tarvitse osata kaikkien asiakkaiden kieltä! Se ei mitenkään ole mahdollista, kun Suomessa kansalaisten äidinkielenä on satoja eri kieliä.
Asiakkaan on opiskeltava se kieli jota maan selvä enemmistö puhuu!!! Niihin opintoihin pitää maan tarjota mahdollisuuksia ja velvoittaa vähemmistökieliryhmiltä maan selvän pääkielen opiskelua.
Ruotsinkieliset ovat asuneet tässä maassa satoja vuosia, ja heidän pitää jo osata suomea.
Maan 95% enemmistöä ei pidä rasittaa vaatimuksilla, että heidän palvelmiseksi suomenkielisten pitäisi edelleen opiskella ruotsia, kun kansainvälistyminen merkitsee että kansalaisten on voitava opiskella täysin muita kieliä. Kielenopetusresurssit on suunnattava täysin muihin kieliin, ei enää ruotsin kieleen. - kimmosasi
Ankdam kirjoitti:
Siitä vaan, mutta ruotsinkieliset palvelut on siitä huolimatta pakko järjestää tavalla tai toisella.
Asiakas määrittää kielen.
Suomen lähes 300 000 ruotsinkielisellä kuten kaikilla suomenkielisilläkin on oikeus käyttää viranomaisen kanssa asioidessaan omaa äidinkieltään ja viranomaisella on laissa määritetty velvollisuus sitä palvelua heille tarjota ja jopa niin ettei sitä tarvitse erikseen pyytää.
Jos yleinen ruotsin osaaminen Suomessa romahtaa niin virkamiehet jotka eivät osaa ruotsia tulevat enenevässä määrin tarvitsemaan tulkkia tai kollegan apua.
Kaksikielinen, usein äidinkieleltään ruotsinkielinen virkamies on ja tulee olemaan työnantajalle kustannustehokkaampi koska hän pystyy palvelemaan sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä.Minä tapaan tehdä sellaista ihan omaksi ilokseni ilmaiseksi.
Vasabladetin Mynttiä on kiva kääntää suomenkielelle koska sieltä tulee niin paljon soopaa ja useimmat suomenkieliset eivät muuten pääsisi soopasta osalliseksi. Teen sen ilomielin ja vielä ilmaiseksi pakkoruotsillekin tulee silloin käyttöä.
Joskus tulee pieniä vikalyöntejäkin kiireessä mutta useimmiten olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen.
- 13+5
Kokouksen osallistujat ovat sellaisia, jotka muutenkin voivat vaikuttaa puolueen tulevaisuuteen. Kun muita ei ole kutsuttu, ei myöskään uusia ajatuksia ole luvassa.
- Pascal Pusikos
Kyllä ruotsikielistä palvelua vaativalle voi reilusti antaa kaikkien liikennemuotojen aikataulut Suomesta Ruotsiin, jos ei tätä palvelua ymmärrä, ei voi muuta kuin valittaa ja pahoitella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1241476
Kysely : Juuri kukaan ei halua nykyisen hallituksen jatkavan
Ylen kysely: Juuri kukaan ei halua nykyisen hallituksen jatkavan – eivät edes hallituspuolueiden omat kannattajat Kes981168Salaisuudet paljastuu
Viimeiset hetket meneillään ottaa yhteyttä. Kertoa totuus ja selvittää asioita. Viimeiset hetket meneillään jos joku1361122Poliisi pamputti Variskankaalla
Mistä lie alkanut ja miksi poliisit kutsuttu, mutta mielestäni hyvin toimittu. Jos haluaa rähistä eikä rauhoitu puheella521063Karita Tykkä mennyt kihloihin.
Onnittelu kuuluu hänelle ja tulevalle aviopuolisolleen.100766- 67743
- 25736
- 34728
S-ryhmän ihmisoikeuslinja ei kestä omaa hankintaketjuaan
S-ryhmän Israel-boikotin suurin uskottavuusongelma löytyy yllättävän läheltä, SOK:n omien tuotemerkkien hankintaketjuist26629- 9625