Omistan metsää suunnilleen 40 ha. Sen arvioitu kasvu 5 m3/ha/v. Jospa hakkaisin poimimalla talven joutoaikoina vuotuista kasvua vastaavan määrän 40x5=200 m3. Näin menetellen kuitua tulisi niin vähän, ettei kannata myyntipinoa tehdä vaan pistää kuidut pääliskauppaa tulevan polttopuun kasaan. Eikös tukista saa luokkaa 50 e/m3? Se tekisi 200x50 =10000 e muutaman talouden vuotuisen lämpöenergian arviolta 5000 euron edestä. Meneehän siinä vähän polttoöljyä ja bensaa mutta ei ne tunnu missään kokonaistuotossa 15000 e. Se on ihan kivaa hommaa metsässä ja taloudellisiin etuihin voi lisätä sen, että ei tarvitse lähteä lauantai-iltana tuhlaamaan saman kokoista rahaa kuin minkä päivällä metsästä teki.
Ja kun asettaa vaatimattoman tavoitteen niin ei sen metsänkään arvo alene. Vuosikasvun hakkaaminen talvessa nostaa metsän arvoa eikä kukaan koe että täältä puuttuu puita. Metsä voi olla koko ajan puita täynnä pahan päivän varalle.
Jospa hakkaisin talvella poimimalla 40 ha vuosikasvun
64
3778
Vastaukset
- Husgvarna
Silloin kuin sitä ostetaan 38- 70e m3 70e aikaa ei tule enään koskaan tukin hinnassa mitä se oli 2v sitten alle 40e on tukin hinta huonoimillaan ollut.Polttopuita voi metsä olla täynnä pahan päivän varalle koko ajan.Tukin eikä kuidun teko ole kannattavaa hankintatyönä koska pystykaupalla maksetaan enemmän, kuidullekkaan ei jää tekopalkkaa polttopuuksi tietenkin käy.Millä oli tarkoitus puut kerätä mesästä kustannukset ? ei kaikki ole kultaa mikä kiiltää.
- Hankintamies
Aina tulee vastaan kommentteja että hankintakauppa ei kannata kun pystykaupasta saa enemmän. Eihän em. ole mikään mittari asiaa tarkastella muuta kun tilanteessa, että halutaan mulle heti kaikki eikä tulevaisuuden ole väliä. Pysty ja hankintakaupan välinen hinnanero on aivan marginaalinen ja olematon tekijä tehtäessä ratkaisua pysty tai hankintakaupan välillä.
Otetaampa esimerkki. Ostat uuden auton. Tiedät, että sitä pitää huoltaa säännöllisesti. Mietit miten huollon voisi järjestää halvimmalla. Sitten keksit, että viet auton naapurin teinijunnolle konikerattavaksi yhdeksi viikonlopuksi. Kaveri laittaa autoosi mikäliepurkista vähän vaihteistoöljyä koneeseesi ja sinä olet tyytyväinen. Kaveri ottaa 20 e huollosta samalla kun merkkiliikkeessä sama huolto makssaa 300 e.
Merkkiliikkeessä autohuollon yhteydessä turvana on kuitenkin melko hyvä lainsäädäntö, mikä edes vähän pakottaa merkkiliikettä miettimään työn moraalia. Kuluttajaneuvojat auttavat pykälien soveltamisessa jos joudut moittimaan merkkiliikettä työn laadun takia.
Metsävaurion sattuessa kukaan ei tue metsänomistajaa. Pilattu metsä voi kestää satoja vuosia korjaantua yhdessä päivässä tehdystä virheestä. Ja voisi luulla, että MHY tulisi tukemaan sinua korvausvaatimusten ja käräjöinnin yhteydessä. Mutta kuten varmaan itsekin tiedät, MHY on teollisuuden puolella näissä asioissa. Kun puut ovat metsästä lähteneet niin sinulla ei ole metsäkaveria. - Husgvarna
Hankintamies kirjoitti:
Aina tulee vastaan kommentteja että hankintakauppa ei kannata kun pystykaupasta saa enemmän. Eihän em. ole mikään mittari asiaa tarkastella muuta kun tilanteessa, että halutaan mulle heti kaikki eikä tulevaisuuden ole väliä. Pysty ja hankintakaupan välinen hinnanero on aivan marginaalinen ja olematon tekijä tehtäessä ratkaisua pysty tai hankintakaupan välillä.
Otetaampa esimerkki. Ostat uuden auton. Tiedät, että sitä pitää huoltaa säännöllisesti. Mietit miten huollon voisi järjestää halvimmalla. Sitten keksit, että viet auton naapurin teinijunnolle konikerattavaksi yhdeksi viikonlopuksi. Kaveri laittaa autoosi mikäliepurkista vähän vaihteistoöljyä koneeseesi ja sinä olet tyytyväinen. Kaveri ottaa 20 e huollosta samalla kun merkkiliikkeessä sama huolto makssaa 300 e.
Merkkiliikkeessä autohuollon yhteydessä turvana on kuitenkin melko hyvä lainsäädäntö, mikä edes vähän pakottaa merkkiliikettä miettimään työn moraalia. Kuluttajaneuvojat auttavat pykälien soveltamisessa jos joudut moittimaan merkkiliikettä työn laadun takia.
Metsävaurion sattuessa kukaan ei tue metsänomistajaa. Pilattu metsä voi kestää satoja vuosia korjaantua yhdessä päivässä tehdystä virheestä. Ja voisi luulla, että MHY tulisi tukemaan sinua korvausvaatimusten ja käräjöinnin yhteydessä. Mutta kuten varmaan itsekin tiedät, MHY on teollisuuden puolella näissä asioissa. Kun puut ovat metsästä lähteneet niin sinulla ei ole metsäkaveria.Kuvitella kuin pokalla sahaan polttopuita ja kottikärryllä kuskaa niitä vaikka ei tulosta tulekkaan ompahan mieli kuvitteellista tuottoa kuitenkin ja mahd jää jäkiä vähemmän. Sellainen mesänhoito ei ole kannattavaa koskaan muuta kuin tunne tasolla ei edes tulevaisuutta ajatellen.Metsästäni on kuitenkin 100v veroja maksettu enkä tule ilmeisesti koskaan maksettuja veroja puun myynillä pois saamaa millään lailla ,kaikista vähiten silloin jos itse rupeaisin hankintakaupalle.
- Husgvarna
Husgvarna kirjoitti:
Kuvitella kuin pokalla sahaan polttopuita ja kottikärryllä kuskaa niitä vaikka ei tulosta tulekkaan ompahan mieli kuvitteellista tuottoa kuitenkin ja mahd jää jäkiä vähemmän. Sellainen mesänhoito ei ole kannattavaa koskaan muuta kuin tunne tasolla ei edes tulevaisuutta ajatellen.Metsästäni on kuitenkin 100v veroja maksettu enkä tule ilmeisesti koskaan maksettuja veroja puun myynillä pois saamaa millään lailla ,kaikista vähiten silloin jos itse rupeaisin hankintakaupalle.
"Pokalla" tukkia tekee polttopuun teko on järkevää.
- pitää ihmetellä
Hankintamies kirjoitti:
Aina tulee vastaan kommentteja että hankintakauppa ei kannata kun pystykaupasta saa enemmän. Eihän em. ole mikään mittari asiaa tarkastella muuta kun tilanteessa, että halutaan mulle heti kaikki eikä tulevaisuuden ole väliä. Pysty ja hankintakaupan välinen hinnanero on aivan marginaalinen ja olematon tekijä tehtäessä ratkaisua pysty tai hankintakaupan välillä.
Otetaampa esimerkki. Ostat uuden auton. Tiedät, että sitä pitää huoltaa säännöllisesti. Mietit miten huollon voisi järjestää halvimmalla. Sitten keksit, että viet auton naapurin teinijunnolle konikerattavaksi yhdeksi viikonlopuksi. Kaveri laittaa autoosi mikäliepurkista vähän vaihteistoöljyä koneeseesi ja sinä olet tyytyväinen. Kaveri ottaa 20 e huollosta samalla kun merkkiliikkeessä sama huolto makssaa 300 e.
Merkkiliikkeessä autohuollon yhteydessä turvana on kuitenkin melko hyvä lainsäädäntö, mikä edes vähän pakottaa merkkiliikettä miettimään työn moraalia. Kuluttajaneuvojat auttavat pykälien soveltamisessa jos joudut moittimaan merkkiliikettä työn laadun takia.
Metsävaurion sattuessa kukaan ei tue metsänomistajaa. Pilattu metsä voi kestää satoja vuosia korjaantua yhdessä päivässä tehdystä virheestä. Ja voisi luulla, että MHY tulisi tukemaan sinua korvausvaatimusten ja käräjöinnin yhteydessä. Mutta kuten varmaan itsekin tiedät, MHY on teollisuuden puolella näissä asioissa. Kun puut ovat metsästä lähteneet niin sinulla ei ole metsäkaveria.Periaatteena, ainakin luulisin, useimmilla on se että kun tekee työtä saa siitä myös palkkaa. Tuossa tukin hankintakaupassa se kyllä kääntyy päinvastaiseksi. Kuitupuulla saattaa jotain jäädä palkaksi kun ei hakkaa yli sen 125 kuution.
- metsäläinen132
pitää ihmetellä kirjoitti:
Periaatteena, ainakin luulisin, useimmilla on se että kun tekee työtä saa siitä myös palkkaa. Tuossa tukin hankintakaupassa se kyllä kääntyy päinvastaiseksi. Kuitupuulla saattaa jotain jäädä palkaksi kun ei hakkaa yli sen 125 kuution.
vai ei tukilla saa rahaa. ei pidä paikkaansa, tukista ne rahat lähtee, kun tietää vain mitä tekee ja kelle myy
- vaan on
metsäläinen132 kirjoitti:
vai ei tukilla saa rahaa. ei pidä paikkaansa, tukista ne rahat lähtee, kun tietää vain mitä tekee ja kelle myy
hieman toisenlainen ...
- Anonyymi
Noh, paljonkos se kuusitukin hinta onkaan tänä päivänä?
Juuri noin hommat metsässä tulee hoitaa.
Kuitupuusta saa melkeen puolet enemmän hankintana, ni ei muka jää tekopalkkaa..?- kyllä saa
Mutta mihin laitat ne tukit ... polttoon vai? Se minkä saat kuidusta tekopalkkaa tulee sama takkiin tukissa. Ai että kannattaa vai?
- Kaupunkilainen
kyllä saa kirjoitti:
Mutta mihin laitat ne tukit ... polttoon vai? Se minkä saat kuidusta tekopalkkaa tulee sama takkiin tukissa. Ai että kannattaa vai?
Ajatusmaailma tällä hetkellä.
Tukit ja pikkutukit pystykaupalla.
Kuitu tehdään samassa yhteydessä enerkiaksi ja ajetaan tien laitaan, sekä muu enerkipuu tien laitaan samalta kuvielta jos on. (eikö tällä hetkellä ala enerkiapuusta saada enemmän kuin kuidusta?)
Pistääkähän kommentia. - saa paremman
Kaupunkilainen kirjoitti:
Ajatusmaailma tällä hetkellä.
Tukit ja pikkutukit pystykaupalla.
Kuitu tehdään samassa yhteydessä enerkiaksi ja ajetaan tien laitaan, sekä muu enerkipuu tien laitaan samalta kuvielta jos on. (eikö tällä hetkellä ala enerkiapuusta saada enemmän kuin kuidusta?)
Pistääkähän kommentia.hinnan jos sitä ei saada haketettuna myytyä lämpökeskuksiinkun, kivihiilellä tuotettu enerkia maksaa 7 € vähemmän kilovatilta.
- puurot ja vellit
saa paremman kirjoitti:
hinnan jos sitä ei saada haketettuna myytyä lämpökeskuksiinkun, kivihiilellä tuotettu enerkia maksaa 7 € vähemmän kilovatilta.
sekaisin. 7 euroa /kWh ? Jos käyttäjälle maksaa sähkö sis. siirtokulut, verot yms. n. 0.1 euroa/kWh.
- kaup
puurot ja vellit kirjoitti:
sekaisin. 7 euroa /kWh ? Jos käyttäjälle maksaa sähkö sis. siirtokulut, verot yms. n. 0.1 euroa/kWh.
Enerkiapuusta tällä hetkellä saa parhaimmillaan jopa 30e/kiinto tienlaidassa.
Tuosta vähentää konemiehen teon ja ajon pois 5,5- 9,5e niin kannattaako itse tehdä kuitua?
(maku asia)
Riippuen tietenkin määrästä.
Pienet kasat menee helposti 23-25 e
Katsokaappa olenko hirveästi väärässä? kyllä saa kirjoitti:
Mutta mihin laitat ne tukit ... polttoon vai? Se minkä saat kuidusta tekopalkkaa tulee sama takkiin tukissa. Ai että kannattaa vai?
vaikeeta. Jos on harvennettavaa metsää, (keskiläpimitta n. 10-15 cm) ni harvemmin sieltä tukkia tulee. Ja vaikka tuliskin, ni tuskin on hirvee homma samalla raijata ne tonne tien poskeen. Jos tukista saa yli 50 kuutio, ni olen tyytyväinen tekopalkkaan, oli kantohinta sama tai ei. Eipähän motot myllää mettää paskaks.
- Tammelan kymppi
kaup kirjoitti:
Enerkiapuusta tällä hetkellä saa parhaimmillaan jopa 30e/kiinto tienlaidassa.
Tuosta vähentää konemiehen teon ja ajon pois 5,5- 9,5e niin kannattaako itse tehdä kuitua?
(maku asia)
Riippuen tietenkin määrästä.
Pienet kasat menee helposti 23-25 e
Katsokaappa olenko hirveästi väärässä?Jos omistaisin samanlaisen metsälön, kuin ketjun aloittajalla, tekisin hakkuiden suhteen samalla tavoin. Pystymyynneillä joudutaan aina siihen tilanteeseen, että uudistushakkuun aika tulee väistämättä eteen. Silloin avohakkuun jälkeisen alueen uudistamiseen kuluu helposti ne rahat, jotka on pystymyynneissä "voittanut". Itse hakkaamalla voidaan uudistamiseen tähdätä pienieä kuvioita muodostaen, joista hakkaamalla vanhat puut pois taimikko muodostuu luontaisesti. Metsäyhtiöt leimikoita korjatessaan eivät vielä nykyään tällaista palvelua harjoita. Myös sairaat puut poimitaan vuosittaisten hakkuiden yhteydessä joukosta. Moni pienmetsän omistaja on maanviljelijä, jolla talvisajan työt ovat pienemmät kuin kiireiseen kesäaikaan. Mikä olisikaan luontevampaa kuin lähteä omaan metsään töihin, vaihtoehtona sille että istuu nojatuolissa "tienamaassa" kun motot tekevät työt.
- SAS*
Tammelan kymppi kirjoitti:
Jos omistaisin samanlaisen metsälön, kuin ketjun aloittajalla, tekisin hakkuiden suhteen samalla tavoin. Pystymyynneillä joudutaan aina siihen tilanteeseen, että uudistushakkuun aika tulee väistämättä eteen. Silloin avohakkuun jälkeisen alueen uudistamiseen kuluu helposti ne rahat, jotka on pystymyynneissä "voittanut". Itse hakkaamalla voidaan uudistamiseen tähdätä pienieä kuvioita muodostaen, joista hakkaamalla vanhat puut pois taimikko muodostuu luontaisesti. Metsäyhtiöt leimikoita korjatessaan eivät vielä nykyään tällaista palvelua harjoita. Myös sairaat puut poimitaan vuosittaisten hakkuiden yhteydessä joukosta. Moni pienmetsän omistaja on maanviljelijä, jolla talvisajan työt ovat pienemmät kuin kiireiseen kesäaikaan. Mikä olisikaan luontevampaa kuin lähteä omaan metsään töihin, vaihtoehtona sille että istuu nojatuolissa "tienamaassa" kun motot tekevät työt.
Samat ajatukset minulla ja parhaillaan työt myös käynnissä. Jatkuvan kasvatuksen kannalla olen ja luontaisen uudistuksen. Metsää minulla ole kuin kymmenisen hehtaaria, mutta on siitä saanut joka talvi polttopuita n.40 pinomottia. Tukkia teen vaan isoimmista ja laatupuista, kuitupuun kokoiset menevät haloiksi.
Metsätyö on ihan mukavaa, jos sitä tekee vaan harrastusmielessä. - kaup
hartzki kirjoitti:
vaikeeta. Jos on harvennettavaa metsää, (keskiläpimitta n. 10-15 cm) ni harvemmin sieltä tukkia tulee. Ja vaikka tuliskin, ni tuskin on hirvee homma samalla raijata ne tonne tien poskeen. Jos tukista saa yli 50 kuutio, ni olen tyytyväinen tekopalkkaan, oli kantohinta sama tai ei. Eipähän motot myllää mettää paskaks.
Minä olen edelleen kielteinen, tuohon itse tekoon tukkien osalta.
Syy on aivan selvä, pysty hinta on pienemmilä sahoilla tukille tällä hetkellä noin 50. SAS* kirjoitti:
Samat ajatukset minulla ja parhaillaan työt myös käynnissä. Jatkuvan kasvatuksen kannalla olen ja luontaisen uudistuksen. Metsää minulla ole kuin kymmenisen hehtaaria, mutta on siitä saanut joka talvi polttopuita n.40 pinomottia. Tukkia teen vaan isoimmista ja laatupuista, kuitupuun kokoiset menevät haloiksi.
Metsätyö on ihan mukavaa, jos sitä tekee vaan harrastusmielessä.näin, nyt puhuu miehet asiaa!! On mukava tietää että tästä maasta löytyy vielä ajattelevia metsänomistajia.
- tämä opitaan
hartzki kirjoitti:
näin, nyt puhuu miehet asiaa!! On mukava tietää että tästä maasta löytyy vielä ajattelevia metsänomistajia.
"Jatkuvan kasvatuksen kannalla olen ja luontaisen uudistuksen."
Jatkuva kasvatus ja luontainen uudistaminen ovat kaksi aivan eri asiaa. - Tammelan kymppi
tämä opitaan kirjoitti:
"Jatkuvan kasvatuksen kannalla olen ja luontaisen uudistuksen."
Jatkuva kasvatus ja luontainen uudistaminen ovat kaksi aivan eri asiaa.Samaa asiaa yleensä tarkoitetaan, puhutaan sitten kumman nimissä tahansa. Ei mitään ratkaisevaa eroa, metsä uudistuu ilman istutusta ja kylvöä molemmissa tapauksissa.
- homma hakusessa
hartzki kirjoitti:
vaikeeta. Jos on harvennettavaa metsää, (keskiläpimitta n. 10-15 cm) ni harvemmin sieltä tukkia tulee. Ja vaikka tuliskin, ni tuskin on hirvee homma samalla raijata ne tonne tien poskeen. Jos tukista saa yli 50 kuutio, ni olen tyytyväinen tekopalkkaan, oli kantohinta sama tai ei. Eipähän motot myllää mettää paskaks.
Aloittaja kirjoitti nimen omaan että kuitua tulisi mahdollisimman vähän. Eli silloin ei harvenneta keskiläpimitaltaan 10-15 cm metsää ... eikös joo.
Jos kantohinta on sama tai jopa hieman korkempi kuin hankintahinta niin kyllä on hyvä tekopalkka. Siitä tekopalkasta kun vielä maksat veron niin ei hampaita naurata. Jos vielä vaität olevasi tyytyväinen siitä, että saat maksaa omasta työstäsi niin eiköhän hieman ole yläpäässä rattaat jumissa. - sanoilla pelailua
Tammelan kymppi kirjoitti:
Samaa asiaa yleensä tarkoitetaan, puhutaan sitten kumman nimissä tahansa. Ei mitään ratkaisevaa eroa, metsä uudistuu ilman istutusta ja kylvöä molemmissa tapauksissa.
Jatkuva kasvatus tarkoittaa sitä, että metsä on eri-ikäisrakenteinen. Luontainen uudistaminen taas sitä että metsä ei ole eri-ikäisrakenteinen. Jatkuvassa kasvatuksessa ei käytetä laikaan maanmuokkausta. Luontaisessa uudistamisessa se on ehdoton edellytys. Kyllä siinä on aika ratkaisevia eroja.
- Tammelan kymppi
sanoilla pelailua kirjoitti:
Jatkuva kasvatus tarkoittaa sitä, että metsä on eri-ikäisrakenteinen. Luontainen uudistaminen taas sitä että metsä ei ole eri-ikäisrakenteinen. Jatkuvassa kasvatuksessa ei käytetä laikaan maanmuokkausta. Luontaisessa uudistamisessa se on ehdoton edellytys. Kyllä siinä on aika ratkaisevia eroja.
Voidaanhan vaikkapa vaan hehtaarin kokoisella metsäpalstalla harjoittaa molempia malleja. Eikö niin? Miten ne "ratkaisevat erot" sitten vaikuttavat lopputulokseen, uuden metsän syntyyn, ovat tietenkin riippuvaisia kohteesta. Sehän on tosi että joka paikkaan eivät molemmat mallit käy.
homma hakusessa kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti nimen omaan että kuitua tulisi mahdollisimman vähän. Eli silloin ei harvenneta keskiläpimitaltaan 10-15 cm metsää ... eikös joo.
Jos kantohinta on sama tai jopa hieman korkempi kuin hankintahinta niin kyllä on hyvä tekopalkka. Siitä tekopalkasta kun vielä maksat veron niin ei hampaita naurata. Jos vielä vaität olevasi tyytyväinen siitä, että saat maksaa omasta työstäsi niin eiköhän hieman ole yläpäässä rattaat jumissa.siihen liittyny taas mitenkään. Ja pakkohan se metsä on harventaa suunnilleen noissa paksuuksissa, ennen kuin elävän latvuksen osuus puusta putoaa alle 40 prosentin. Sen jälkeen kasvu tyrehtyy. Vai väitätkö sitte että metsää ei tarvi harventaa ollenkaan? Pakollahan sitä kuitua jossain vaiheessa metsästä tulee. Eikös joo??
Ja missä helkutissa on kuidun kantohinta sama tai jopa hieman korkeampi kuin hankintahinta? Nyttekin näkyy kuitumännyn kantohinta olevan 13 e ja hankintahinta 25e.
Kuitupuuta saa itse hakata verovapaasti 125 kuutioo vuodessa. Puhumattakaan harvannusvähennyksistä tai kemera-tuesta nuorten metsien harvennuksiin.
Taitaa kuitenkin sulla olla yläpäänrattaat jumissa jos niitä löytyy ollenkaan?- ei nyt avaudu
hartzki kirjoitti:
siihen liittyny taas mitenkään. Ja pakkohan se metsä on harventaa suunnilleen noissa paksuuksissa, ennen kuin elävän latvuksen osuus puusta putoaa alle 40 prosentin. Sen jälkeen kasvu tyrehtyy. Vai väitätkö sitte että metsää ei tarvi harventaa ollenkaan? Pakollahan sitä kuitua jossain vaiheessa metsästä tulee. Eikös joo??
Ja missä helkutissa on kuidun kantohinta sama tai jopa hieman korkeampi kuin hankintahinta? Nyttekin näkyy kuitumännyn kantohinta olevan 13 e ja hankintahinta 25e.
Kuitupuuta saa itse hakata verovapaasti 125 kuutioo vuodessa. Puhumattakaan harvannusvähennyksistä tai kemera-tuesta nuorten metsien harvennuksiin.
Taitaa kuitenkin sulla olla yläpäänrattaat jumissa jos niitä löytyy ollenkaan?"Jos tukista saa yli 50 kuutio, ni olen tyytyväinen tekopalkkaan, oli kantohinta sama tai ei."
Miksi sinä nyt alat jauhamaan yhtä äkkiä kuidusta kun olet puhunut nimenomaan tukista. Kyllä sitä tukkiakin saa hakata se 125 kuutioo verovapaasti vuodessa. Mutta kun sekään ei lyö leiville. Yritä nyt hartzki ymmärtää ...
Kun nyt noin kovasti vaahtoat tuosta harventamisesta 10-15 cm keskiläpimitassa ja kemera-tuesta, niin paljonko luulet tuollaiselta kohteelta sitä kuitupuuta lähtevän. Ei taida kovin isoa myyntipinoa tulla. Kemera-tuki nimenomaan maksetaan nimenomaan sellaisille kohteille joille olisi jo aikaa sitten pitänyt tehdä jotain. Eli se kasvu on jo tyrehtynyt aikaa sitten. Totuushan on se, että minkä kemerassa hankit seuraavissa hakkuissa menetät ... ikävä kyllä.
Tuo harvennusvähennys kuulostaa mielenkiintoiselle ... ettet vaan tarkoittaisi ensiharvennuksen verovapautta. - Tarkkana hinnoista
Tammelan kymppi kirjoitti:
Jos omistaisin samanlaisen metsälön, kuin ketjun aloittajalla, tekisin hakkuiden suhteen samalla tavoin. Pystymyynneillä joudutaan aina siihen tilanteeseen, että uudistushakkuun aika tulee väistämättä eteen. Silloin avohakkuun jälkeisen alueen uudistamiseen kuluu helposti ne rahat, jotka on pystymyynneissä "voittanut". Itse hakkaamalla voidaan uudistamiseen tähdätä pienieä kuvioita muodostaen, joista hakkaamalla vanhat puut pois taimikko muodostuu luontaisesti. Metsäyhtiöt leimikoita korjatessaan eivät vielä nykyään tällaista palvelua harjoita. Myös sairaat puut poimitaan vuosittaisten hakkuiden yhteydessä joukosta. Moni pienmetsän omistaja on maanviljelijä, jolla talvisajan työt ovat pienemmät kuin kiireiseen kesäaikaan. Mikä olisikaan luontevampaa kuin lähteä omaan metsään töihin, vaihtoehtona sille että istuu nojatuolissa "tienamaassa" kun motot tekevät työt.
Hakkuutulot eivät todellakaan kulu kaikki uudistamiseen. Esim. päätehakkuuikäisestä kuusikosta saa kantorahatuloa normaalisti vähintään 10 000 €/ha ja uudistamiskustannukset eivät ole tonnia enempää (jos viitsii itse hoitaa istutuksen niin vieläkin vähemmän).
ei nyt avaudu kirjoitti:
"Jos tukista saa yli 50 kuutio, ni olen tyytyväinen tekopalkkaan, oli kantohinta sama tai ei."
Miksi sinä nyt alat jauhamaan yhtä äkkiä kuidusta kun olet puhunut nimenomaan tukista. Kyllä sitä tukkiakin saa hakata se 125 kuutioo verovapaasti vuodessa. Mutta kun sekään ei lyö leiville. Yritä nyt hartzki ymmärtää ...
Kun nyt noin kovasti vaahtoat tuosta harventamisesta 10-15 cm keskiläpimitassa ja kemera-tuesta, niin paljonko luulet tuollaiselta kohteelta sitä kuitupuuta lähtevän. Ei taida kovin isoa myyntipinoa tulla. Kemera-tuki nimenomaan maksetaan nimenomaan sellaisille kohteille joille olisi jo aikaa sitten pitänyt tehdä jotain. Eli se kasvu on jo tyrehtynyt aikaa sitten. Totuushan on se, että minkä kemerassa hankit seuraavissa hakkuissa menetät ... ikävä kyllä.
Tuo harvennusvähennys kuulostaa mielenkiintoiselle ... ettet vaan tarkoittaisi ensiharvennuksen verovapautta.jauhetaan nyt sitten tukista. Tosiaan, se koskee myös tukkipuuta se 125 kuutioo verovapaasti vuodessa.
Mutta,En toisaan ymmärrä, miten metsätyöt ei muka lyö leiville tukkipuulla. Tiedän kyllä, että kantohinnan ja hankintahinnan ero on mitätön. Näin ollen pystykaupalla saisi paremman hinnan. Eikö?
Mutta eikös pystykaupan tuloistakin mene 29 prosenttia (?) veroa?
Myyt puut hankintana, niin eikös siitä kaupan summasta saa ensin vähentää oman työn arvon, ja siitä jäljelle jäävästä summasta menee vero 29 prosenttia? (tai mikä se veroprosentti sitten onkaan).
Oli niin tai näin, vaikka hankintana ei jäisikään käteen kun vaikka 30-40 e kuutio, pystykaupan 50 e sijaan, niin minusta sillä hinnalla saatan kyllä sahan kanssa metsässä heilua. Sahaat puun tai pari tuntiin Niin eikös se tuntipalkkana ajateltuna summa ole ihan mukava?
Koneistajakaan saa tuntiin kuin jotain 15 e, miinus verot. Siis tähän tähtäsin.
Kertokaas nyt ihmeessä jos olen hakoteillä..?
Ja tuli sitä kuitua nyt sitten minkälainen pino tahansa, silti siitä minusta saa kohtuu työpalkan.
Ja minusta sitä kemeraa maksetaan esim. metsän uudistamisesta, taimikonhoitotöistä, pystykarsinnasta,ensiharvennuksesta ym. Oli metsä retuperällä tai ei.
Onko ensiharvennus sitten nykyään täysin verovapaata? Viitaten tuohon viimeiseen...- vielä tukista
hartzki kirjoitti:
jauhetaan nyt sitten tukista. Tosiaan, se koskee myös tukkipuuta se 125 kuutioo verovapaasti vuodessa.
Mutta,En toisaan ymmärrä, miten metsätyöt ei muka lyö leiville tukkipuulla. Tiedän kyllä, että kantohinnan ja hankintahinnan ero on mitätön. Näin ollen pystykaupalla saisi paremman hinnan. Eikö?
Mutta eikös pystykaupan tuloistakin mene 29 prosenttia (?) veroa?
Myyt puut hankintana, niin eikös siitä kaupan summasta saa ensin vähentää oman työn arvon, ja siitä jäljelle jäävästä summasta menee vero 29 prosenttia? (tai mikä se veroprosentti sitten onkaan).
Oli niin tai näin, vaikka hankintana ei jäisikään käteen kun vaikka 30-40 e kuutio, pystykaupan 50 e sijaan, niin minusta sillä hinnalla saatan kyllä sahan kanssa metsässä heilua. Sahaat puun tai pari tuntiin Niin eikös se tuntipalkkana ajateltuna summa ole ihan mukava?
Koneistajakaan saa tuntiin kuin jotain 15 e, miinus verot. Siis tähän tähtäsin.
Kertokaas nyt ihmeessä jos olen hakoteillä..?
Ja tuli sitä kuitua nyt sitten minkälainen pino tahansa, silti siitä minusta saa kohtuu työpalkan.
Ja minusta sitä kemeraa maksetaan esim. metsän uudistamisesta, taimikonhoitotöistä, pystykarsinnasta,ensiharvennuksesta ym. Oli metsä retuperällä tai ei.
Onko ensiharvennus sitten nykyään täysin verovapaata? Viitaten tuohon viimeiseen...Pääomatulojen veroprosentti on 28%.
Kuuusitukista saadaan hankintana ja pystykaupassa 47e kuutiolle. Oletetaan että tehdään se hankintatyön verovapaa osuus eli 125 kuutiota. Oletetaan vielä että hankintahakkaajan todelliset kulut (teko kuljetus) on 5 euroa kuutiolle. Hankintatyön valmistus 10 euroa ja kuljetus 10 euroa kuutiolle.
Pystykaupassa 125 kuutiota tekee veroilla vähennettynä 4230 euroa.
Hankintakaupassa 125 kuutiota tekee veroilla vähennettynä 4305 euroa.
Kannattaako sahan kanssa heilua että saa 75 euroa (0,6 euroa kuutiolle) enemmän kuin tekemättä mitään? vielä tukista kirjoitti:
Pääomatulojen veroprosentti on 28%.
Kuuusitukista saadaan hankintana ja pystykaupassa 47e kuutiolle. Oletetaan että tehdään se hankintatyön verovapaa osuus eli 125 kuutiota. Oletetaan vielä että hankintahakkaajan todelliset kulut (teko kuljetus) on 5 euroa kuutiolle. Hankintatyön valmistus 10 euroa ja kuljetus 10 euroa kuutiolle.
Pystykaupassa 125 kuutiota tekee veroilla vähennettynä 4230 euroa.
Hankintakaupassa 125 kuutiota tekee veroilla vähennettynä 4305 euroa.
Kannattaako sahan kanssa heilua että saa 75 euroa (0,6 euroa kuutiolle) enemmän kuin tekemättä mitään?vastannut kysymykseen että muodostuuko siitä itselle hyvä tuntipalkka vai ei? Vertaa vaikka siihen mitä itse saat työssäs palkkaa.
Totta kai kannattaa. Itse kun tekee niin tulee metsä hoidettua tasan niin kuin pitää. Vasta sitten kun sillä työllä saa vähemmän liksaa kuin jos on töissä muualla, Silloin se muuttuu kannattamattomaksi. Ollappa itsellä niin paljon metsää, ettei tarvitsis muualla töissä käydä ollenkaan. Ei voi mukavampaa olla kun tehdä itse omassa metsässä.
Se on tietysti asia erikseen jos ei kykene tai halua moottorisahaan tarttua. Sen kun lyö moton jyryämään metsäänsä. Tulokset näkyy sitten myöhemmin.- huskumaan
vielä tukista kirjoitti:
Pääomatulojen veroprosentti on 28%.
Kuuusitukista saadaan hankintana ja pystykaupassa 47e kuutiolle. Oletetaan että tehdään se hankintatyön verovapaa osuus eli 125 kuutiota. Oletetaan vielä että hankintahakkaajan todelliset kulut (teko kuljetus) on 5 euroa kuutiolle. Hankintatyön valmistus 10 euroa ja kuljetus 10 euroa kuutiolle.
Pystykaupassa 125 kuutiota tekee veroilla vähennettynä 4230 euroa.
Hankintakaupassa 125 kuutiota tekee veroilla vähennettynä 4305 euroa.
Kannattaako sahan kanssa heilua että saa 75 euroa (0,6 euroa kuutiolle) enemmän kuin tekemättä mitään?se hankintatyö on verovapaata tuohon 125 kuutioon vuodessa, niin miksi laskit tuon tulon veroilla vähennettynä?
- siksi koska
huskumaan kirjoitti:
se hankintatyö on verovapaata tuohon 125 kuutioon vuodessa, niin miksi laskit tuon tulon veroilla vähennettynä?
ainoastaan hankintatyön osuus on verovapaata.
- menee vaikeaksi
hartzki kirjoitti:
vastannut kysymykseen että muodostuuko siitä itselle hyvä tuntipalkka vai ei? Vertaa vaikka siihen mitä itse saat työssäs palkkaa.
Totta kai kannattaa. Itse kun tekee niin tulee metsä hoidettua tasan niin kuin pitää. Vasta sitten kun sillä työllä saa vähemmän liksaa kuin jos on töissä muualla, Silloin se muuttuu kannattamattomaksi. Ollappa itsellä niin paljon metsää, ettei tarvitsis muualla töissä käydä ollenkaan. Ei voi mukavampaa olla kun tehdä itse omassa metsässä.
Se on tietysti asia erikseen jos ei kykene tai halua moottorisahaan tarttua. Sen kun lyö moton jyryämään metsäänsä. Tulokset näkyy sitten myöhemmin.Hyvä on, vastaan kysymykseen että ei muodostu hyvä tuntipalkka. Eli vertaan siihen mitä saan itse työssäni palkkaa. Toisaalta osaan myös hieman laskea.
Nyt on ilmeisesti niin, että hartzki ei ymmärtänyt tai halua ymmärtää asiaa. Puutteita saattaa olla myös laskutaidossa. Olen huomannut että kaikilla hankintahakkuuta henkeen ja vereen puolustavilla näin on asia.
Kertauksen vuoksi palataan vielä tuohon edelliseen esimerkkiin ja helpotetaan hieman. 125 kuutiota voi siis tehdä niin että hankintatyön osuus on verotonta ... eikö niin. Eli otetaan kuusitukki nyt esimerkiksi. Hankintahinta kuutiolle koko maassa oli marraskuulla lähes sama kuin kantohinta eli noin 47 euroa. Otetaan verottajan antamat vuoden 2009 hankintatyön arvot valmistukselle ja kuljetukselle. Helpotetaan vielä eli ei lasketa lainkaan kuluja tekemällesi työlle ja kuljetukselle. Pystykaupan ja hankintakaupan kuutiohinnan eroksi tulee huimat noin 2.57 euroa kuutiolle, siis hankintakaupan hyväksi. Ilman että huomioidaan todellisia KULUJA !!!
PALJONKO sinulle harzki jää tuntipalkkaa 2.57 eurosta kuutiolle? Siis niin että sinun on se kuutio vielä valmistettava ja kuljetettava. menee vaikeaksi kirjoitti:
Hyvä on, vastaan kysymykseen että ei muodostu hyvä tuntipalkka. Eli vertaan siihen mitä saan itse työssäni palkkaa. Toisaalta osaan myös hieman laskea.
Nyt on ilmeisesti niin, että hartzki ei ymmärtänyt tai halua ymmärtää asiaa. Puutteita saattaa olla myös laskutaidossa. Olen huomannut että kaikilla hankintahakkuuta henkeen ja vereen puolustavilla näin on asia.
Kertauksen vuoksi palataan vielä tuohon edelliseen esimerkkiin ja helpotetaan hieman. 125 kuutiota voi siis tehdä niin että hankintatyön osuus on verotonta ... eikö niin. Eli otetaan kuusitukki nyt esimerkiksi. Hankintahinta kuutiolle koko maassa oli marraskuulla lähes sama kuin kantohinta eli noin 47 euroa. Otetaan verottajan antamat vuoden 2009 hankintatyön arvot valmistukselle ja kuljetukselle. Helpotetaan vielä eli ei lasketa lainkaan kuluja tekemällesi työlle ja kuljetukselle. Pystykaupan ja hankintakaupan kuutiohinnan eroksi tulee huimat noin 2.57 euroa kuutiolle, siis hankintakaupan hyväksi. Ilman että huomioidaan todellisia KULUJA !!!
PALJONKO sinulle harzki jää tuntipalkkaa 2.57 eurosta kuutiolle? Siis niin että sinun on se kuutio vielä valmistettava ja kuljetettava.vaikeaksi. Miten ihmeessä sä saat kuutiolle hintaa ton 2.57 euroa, jos sä ite myyt kuusitukkia firmalle hintaan 47 e/kuutio? Ei oo mitään tolkkua sun jutuissa.
Siis tuijotatko sä pelkästään siihen hankinta ja kantohinnan eroon? Siis myyt kuution puuta hintaan 47e kuutio, mutta kun kantohinta onkin 45 e, elikkä tekopalkkaa jääkin vain pari euroa? Eihän tossa oo mitään mieltä.
Mihin hittoon ne loput eurot menee?- huskumaan
menee vaikeaksi kirjoitti:
Hyvä on, vastaan kysymykseen että ei muodostu hyvä tuntipalkka. Eli vertaan siihen mitä saan itse työssäni palkkaa. Toisaalta osaan myös hieman laskea.
Nyt on ilmeisesti niin, että hartzki ei ymmärtänyt tai halua ymmärtää asiaa. Puutteita saattaa olla myös laskutaidossa. Olen huomannut että kaikilla hankintahakkuuta henkeen ja vereen puolustavilla näin on asia.
Kertauksen vuoksi palataan vielä tuohon edelliseen esimerkkiin ja helpotetaan hieman. 125 kuutiota voi siis tehdä niin että hankintatyön osuus on verotonta ... eikö niin. Eli otetaan kuusitukki nyt esimerkiksi. Hankintahinta kuutiolle koko maassa oli marraskuulla lähes sama kuin kantohinta eli noin 47 euroa. Otetaan verottajan antamat vuoden 2009 hankintatyön arvot valmistukselle ja kuljetukselle. Helpotetaan vielä eli ei lasketa lainkaan kuluja tekemällesi työlle ja kuljetukselle. Pystykaupan ja hankintakaupan kuutiohinnan eroksi tulee huimat noin 2.57 euroa kuutiolle, siis hankintakaupan hyväksi. Ilman että huomioidaan todellisia KULUJA !!!
PALJONKO sinulle harzki jää tuntipalkkaa 2.57 eurosta kuutiolle? Siis niin että sinun on se kuutio vielä valmistettava ja kuljetettava.oo parempi että menet johonkin ihan muualle noita tolkuttomia juttujas kertomaan...
- Tammelan kymppi
Tarkkana hinnoista kirjoitti:
Hakkuutulot eivät todellakaan kulu kaikki uudistamiseen. Esim. päätehakkuuikäisestä kuusikosta saa kantorahatuloa normaalisti vähintään 10 000 €/ha ja uudistamiskustannukset eivät ole tonnia enempää (jos viitsii itse hoitaa istutuksen niin vieläkin vähemmän).
Eihän tietenkään, jos kuitenkin ajatuksella lukee kirjoitukseni, käy selville että tarkoitin sitä eroa minkä pystykaupalla "voittaa" verrattuna omanatyönä tehtyyn kauppaan. Juuri siitä asiasta oli kyse, josta edellä kinastellaan.
- voi harzki
hartzki kirjoitti:
vaikeaksi. Miten ihmeessä sä saat kuutiolle hintaa ton 2.57 euroa, jos sä ite myyt kuusitukkia firmalle hintaan 47 e/kuutio? Ei oo mitään tolkkua sun jutuissa.
Siis tuijotatko sä pelkästään siihen hankinta ja kantohinnan eroon? Siis myyt kuution puuta hintaan 47e kuutio, mutta kun kantohinta onkin 45 e, elikkä tekopalkkaa jääkin vain pari euroa? Eihän tossa oo mitään mieltä.
Mihin hittoon ne loput eurot menee?"Mihin hittoon ne loput eurot menee?"
Olen odottanut sinulta tuota kysymystä jo pitkään. Tuntuu että moni muukkaan hankintamies ei tiedä. Ei tiedä, koska ei osaa laskea paljonko jää käteen hankintakaupasta ja pystykaupasta. Nyt olisi jo aika opetella.
Kokeile laskea paljonko saat kuutiolle jos myyt kuusitukkia hankinnalla 47 euroa kuutio ja pystykaupalla 47 euroa kuutio. Noilla hinnoilla myytiin marraskuussa 2009. Todellisia kuluja älä huomioi lainkaan näin aluksi. Laske vaikka paljonko saat 125 kuution myynnistä. Siitä se lähtee avautumaan ... voi harzki kirjoitti:
"Mihin hittoon ne loput eurot menee?"
Olen odottanut sinulta tuota kysymystä jo pitkään. Tuntuu että moni muukkaan hankintamies ei tiedä. Ei tiedä, koska ei osaa laskea paljonko jää käteen hankintakaupasta ja pystykaupasta. Nyt olisi jo aika opetella.
Kokeile laskea paljonko saat kuutiolle jos myyt kuusitukkia hankinnalla 47 euroa kuutio ja pystykaupalla 47 euroa kuutio. Noilla hinnoilla myytiin marraskuussa 2009. Todellisia kuluja älä huomioi lainkaan näin aluksi. Laske vaikka paljonko saat 125 kuution myynnistä. Siitä se lähtee avautumaan ...Elikkäs.
125 x 47e= 5875 e
Siitä saa vähentää oman työn arvon pois ennen verotusta. Otetaan vaikka 10 e/kuutio sahailut ja 10 e/kuutio kuljetus. Lisätään siihen vielä vaikka 7 euroa/kuutio polttoaine ja muita kuluja. ( Metsäkulujen alv:t saa vähennyksiin, mutta ei puututa siihen.)
Eli jäljelle jää 47 e -27e=20e
125 x 20e=2500 e.
Siitä pois vero 28 %. 2500 e - 28% =1800 e.
Tässä vaiheessa kun verottaja on saanut omansa pois, tuohon 1800 euroon voi lisätä oman työn arvon takaisin. Yhdistyyhän se siellä pankkitililläkin lopulta. Eikö?
Eli 20 e x 125 m3 = 2500 e.
2500 e 1800 e =4300 e.
Eli näin ajateltuna kuutiolle jää hintaa 34,4 e.
Ja taas toisin ajateltuna jos sahaat kuution tuntiin saat tuntipalkaks saman 34,4 e.
ITSE laskit että:
Pystykaupassa 125 kuutiota tekee veroilla vähennettynä 4230 euroa.
Hankintakaupassa 125 kuutiota tekee veroilla vähennettynä 4305 euroa.
Ja taas sinun lailla ajateltuna, saman saa, teki sen sitten itse tai motolla.
Minä teen mieluummin itse. Jo korjuujäljen, ja senkin puolesta että pidän metsätöistä.
Silloin jos myy tukkipuut hankintana, ja palkkaa jonkun tekemään työn, niin silloin siitä ei jää käteen kun tuo 1800 e. Ja se ei tietenkään kannata.
Niin sanoakseni, kyllä näin on nännit. Jos vielä jotain rupeat urputtamaan, ei voi kun todeta että SINULLA ei ole munaa myöntää erehtyneesi.- alat oivaltaa
hartzki kirjoitti:
Elikkäs.
125 x 47e= 5875 e
Siitä saa vähentää oman työn arvon pois ennen verotusta. Otetaan vaikka 10 e/kuutio sahailut ja 10 e/kuutio kuljetus. Lisätään siihen vielä vaikka 7 euroa/kuutio polttoaine ja muita kuluja. ( Metsäkulujen alv:t saa vähennyksiin, mutta ei puututa siihen.)
Eli jäljelle jää 47 e -27e=20e
125 x 20e=2500 e.
Siitä pois vero 28 %. 2500 e - 28% =1800 e.
Tässä vaiheessa kun verottaja on saanut omansa pois, tuohon 1800 euroon voi lisätä oman työn arvon takaisin. Yhdistyyhän se siellä pankkitililläkin lopulta. Eikö?
Eli 20 e x 125 m3 = 2500 e.
2500 e 1800 e =4300 e.
Eli näin ajateltuna kuutiolle jää hintaa 34,4 e.
Ja taas toisin ajateltuna jos sahaat kuution tuntiin saat tuntipalkaks saman 34,4 e.
ITSE laskit että:
Pystykaupassa 125 kuutiota tekee veroilla vähennettynä 4230 euroa.
Hankintakaupassa 125 kuutiota tekee veroilla vähennettynä 4305 euroa.
Ja taas sinun lailla ajateltuna, saman saa, teki sen sitten itse tai motolla.
Minä teen mieluummin itse. Jo korjuujäljen, ja senkin puolesta että pidän metsätöistä.
Silloin jos myy tukkipuut hankintana, ja palkkaa jonkun tekemään työn, niin silloin siitä ei jää käteen kun tuo 1800 e. Ja se ei tietenkään kannata.
Niin sanoakseni, kyllä näin on nännit. Jos vielä jotain rupeat urputtamaan, ei voi kun todeta että SINULLA ei ole munaa myöntää erehtyneesi.Kuutiolle jää todellakin hintaa hankintana 34.4 euroa. Se ei ole sinun tuntipalkka vaan sen puukuution arvo. Sinun tuntipalkka on se oman työn arvo (10 e kuutio sahailu ja 10 e kuutio kuljetus). Lisäksi huomioit laskea myös polttoaine- ja muut kulut. Tosin tuosta 7 e kulusta saat takaisin vain 28% eli 1.96 e. 5.04 e jää sinun itsesi maksettavaksi. Koska nämä mainitsemasi kulut tulevat vähennettäväksi metsätalouden muina kuluina eli niitä ei lisätä hankintatyön arvoon kuten sinä laskelmassasi teit.
Lasketaanpa nyt kuutiohinta pystykaupalle.
125x47e=5875 e
Siitä pois vero 28%. 5875 e - 28% = 4230 e
Tässä vaiheessa verottaja on saanut omansa pois eli pankkitilille tulee tuo 4230 e.
Eli näin kuutiolle jää hintaa 33.84 e.
Siis minulle jäi 34.40 e - 33.84 e = 0.56 e vähemmän kuutiolle kuin sinulle. Siis huomaa harzki että minä en edes huomioinut MITÄÄN MUITA KULUJA kuten sinä (lisäksi laskit nuo kulut väärin). Toki minullakin niitä metsäkuluja on. Huomaa myös harzki, että minä en ole sahannut enkä kuljettanut yhtään kuutiota ... eli en ole tehnyt yhtään TYÖTÄ tuon kuutiohinnan eteen. Paljonko sinä harzki olet? Sinä mainitsit sahanneesi tunnin, kuljetuksesta et vielä puhunut mitään.
Kerro harzki missä minun pitää myöntää erehtyneeni???
Niin muuten harzki ... minäkin pidän myös metsätöistä. Mielummin kuitenkin teen vaikka taimikon raivausta ja ennekkoraivausta. Niistä saa paremman palkan kuin hankintatöistä. alat oivaltaa kirjoitti:
Kuutiolle jää todellakin hintaa hankintana 34.4 euroa. Se ei ole sinun tuntipalkka vaan sen puukuution arvo. Sinun tuntipalkka on se oman työn arvo (10 e kuutio sahailu ja 10 e kuutio kuljetus). Lisäksi huomioit laskea myös polttoaine- ja muut kulut. Tosin tuosta 7 e kulusta saat takaisin vain 28% eli 1.96 e. 5.04 e jää sinun itsesi maksettavaksi. Koska nämä mainitsemasi kulut tulevat vähennettäväksi metsätalouden muina kuluina eli niitä ei lisätä hankintatyön arvoon kuten sinä laskelmassasi teit.
Lasketaanpa nyt kuutiohinta pystykaupalle.
125x47e=5875 e
Siitä pois vero 28%. 5875 e - 28% = 4230 e
Tässä vaiheessa verottaja on saanut omansa pois eli pankkitilille tulee tuo 4230 e.
Eli näin kuutiolle jää hintaa 33.84 e.
Siis minulle jäi 34.40 e - 33.84 e = 0.56 e vähemmän kuutiolle kuin sinulle. Siis huomaa harzki että minä en edes huomioinut MITÄÄN MUITA KULUJA kuten sinä (lisäksi laskit nuo kulut väärin). Toki minullakin niitä metsäkuluja on. Huomaa myös harzki, että minä en ole sahannut enkä kuljettanut yhtään kuutiota ... eli en ole tehnyt yhtään TYÖTÄ tuon kuutiohinnan eteen. Paljonko sinä harzki olet? Sinä mainitsit sahanneesi tunnin, kuljetuksesta et vielä puhunut mitään.
Kerro harzki missä minun pitää myöntää erehtyneeni???
Niin muuten harzki ... minäkin pidän myös metsätöistä. Mielummin kuitenkin teen vaikka taimikon raivausta ja ennekkoraivausta. Niistä saa paremman palkan kuin hankintatöistä.Joulu meni mutta tontut jäi... Ei hyvä päivää.
vai ei oo puukuution arvo sama kuin tuntipalkka... Mistä vitusta sä ne palkkarahat muualta saat kun siitä puunarvosta? Ei sitä palkkaa lasketa kantohinnan ja hankintahinnan erotuksesta!!!!
Ja jos et sattunut huomaamaan, vähensin ne polttoaine ja muut kulut suoraan tuloista pois, enkä suinkaan lisännyt niitä hankintatyön arvoon.
Ja jos et sitäkään huomannut, laskin sahaustyölle palkkaa 10 e/m3, ja kuljetukselle 10e/m3. Eli sillä ajalla mikä mahdollisesti menis siihen ajamiseen ja sahaamiseen, ei ole väliä.
Eli tuosta hankinnalla saadusta 4300 eurosta hankintatyön (sahaus ja kuljetus) osuus on 2500 e, ja loput 1800 e on tavallaan "bonusta" tehdystä työstä. Eli niin kauan kun saa tuota "bonusta", niin kauan työ kannattaa. Mutta summat voi ajatella myös yhdessä köntissä, koska ne molemmat sinne tilille tulee.
Ja mitäs kuluja sulle tulee, jos kerran pystykaupalla myyt? Minä laskin oman työn arvon, ja koneiden käyttöön kustannuksia tuon 7 e/ kuutio.
Tässä vaiheessa alkaa vituttaa saman asian tolkuttaminen ymmärtämättömälle sen verran paljon, että asia on mun puolesta yhtäkuin loppuunkäsitelty.- ihmeen bonus
hartzki kirjoitti:
Joulu meni mutta tontut jäi... Ei hyvä päivää.
vai ei oo puukuution arvo sama kuin tuntipalkka... Mistä vitusta sä ne palkkarahat muualta saat kun siitä puunarvosta? Ei sitä palkkaa lasketa kantohinnan ja hankintahinnan erotuksesta!!!!
Ja jos et sattunut huomaamaan, vähensin ne polttoaine ja muut kulut suoraan tuloista pois, enkä suinkaan lisännyt niitä hankintatyön arvoon.
Ja jos et sitäkään huomannut, laskin sahaustyölle palkkaa 10 e/m3, ja kuljetukselle 10e/m3. Eli sillä ajalla mikä mahdollisesti menis siihen ajamiseen ja sahaamiseen, ei ole väliä.
Eli tuosta hankinnalla saadusta 4300 eurosta hankintatyön (sahaus ja kuljetus) osuus on 2500 e, ja loput 1800 e on tavallaan "bonusta" tehdystä työstä. Eli niin kauan kun saa tuota "bonusta", niin kauan työ kannattaa. Mutta summat voi ajatella myös yhdessä köntissä, koska ne molemmat sinne tilille tulee.
Ja mitäs kuluja sulle tulee, jos kerran pystykaupalla myyt? Minä laskin oman työn arvon, ja koneiden käyttöön kustannuksia tuon 7 e/ kuutio.
Tässä vaiheessa alkaa vituttaa saman asian tolkuttaminen ymmärtämättömälle sen verran paljon, että asia on mun puolesta yhtäkuin loppuunkäsitelty.Jos minä saan pystykaupalla pankkitililleni 33.84 e kuutiolle eli 125 kuutiolle 4230 e. Kaiken lisäksi tekemättä TYÖTÄ ja ilman KULUJA.
Sinä saat hankintakaupalla pankkitilillesi 34.40 e kuutiolle eli 125 kuutiolle 4300 e. Kaiken lisäksi teet TYÖTÄ ja KULUJA. Se sinun bonuksesi on 70 e ei todellakaan 1800 e.
Missä ihmeen "haavemaailmassa" sinä harzki elät? Toivon todellakin että et tosielämässä myy tukkia hankintahakkuulla. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä että hankintapuulle ei makseta HANKINTALISÄÄ tänä päivänä.
Miten sinä saat työn kannattavaksi 70 eurolla ... hei haloo!!!
Toivottavasti joku muu ottaisi kantaa asiaan, jos vaikka ymmärtäisit. Suomen kielellä havainnollisesti kerrottuna se ei näköjään sinun tapauksessa onnistu. Tuo aloittaja eli Hankintamies taitaa jo tyytyneen kohtaloonsa ... ihmeen bonus kirjoitti:
Jos minä saan pystykaupalla pankkitililleni 33.84 e kuutiolle eli 125 kuutiolle 4230 e. Kaiken lisäksi tekemättä TYÖTÄ ja ilman KULUJA.
Sinä saat hankintakaupalla pankkitilillesi 34.40 e kuutiolle eli 125 kuutiolle 4300 e. Kaiken lisäksi teet TYÖTÄ ja KULUJA. Se sinun bonuksesi on 70 e ei todellakaan 1800 e.
Missä ihmeen "haavemaailmassa" sinä harzki elät? Toivon todellakin että et tosielämässä myy tukkia hankintahakkuulla. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä että hankintapuulle ei makseta HANKINTALISÄÄ tänä päivänä.
Miten sinä saat työn kannattavaksi 70 eurolla ... hei haloo!!!
Toivottavasti joku muu ottaisi kantaa asiaan, jos vaikka ymmärtäisit. Suomen kielellä havainnollisesti kerrottuna se ei näköjään sinun tapauksessa onnistu. Tuo aloittaja eli Hankintamies taitaa jo tyytyneen kohtaloonsa ...NIIN NIIN.
Jos oisit yhtään lukenut mitä oon kirjottanut, oisit huomannu että kirjotin jo ajat sitten että:
"Ja taas sinun lailla ajateltuna, saman saa, teki sen sitten itse tai motolla."
ja nimen omaan, saman tosiaan saa, teki sen sitten itse tai motolla.
Mutta vaikka sen tekee itse, ja se ei sulle kuulu yhtään mitään miten kukin puunsa kaatelee,ja vaikka siitä menee vähän kuluja, SIITÄ JÄÄ SILTI TEKOPALKKAA!!! JA SIIHEN EI VAIKUTA MITÄÄN TUO 70 EUROA!!!
Onko sulla lukihäiriö tai jotain?
Kokeillaan vielä näin, unohda se mitä saat pystykaupalla mitään tekemättä:
Jos tavan tallaaja käy työssä 8 tuntia päivässä ja tienaa hikiset 1600-2000 euroa kuussa, ja minä käyn omassa metsässä sahaamassa tuon 125 kuutiota kuukauteen niin kumpi tienaa enemmän?
Minä tienaan hankintatyönä 4300 e ja tavan ihminen sen pari tonnia.
Kysymys on niin yksinkertainen kun olla voi:
KUMPI ANSAITSEE ENEMMÄN RAHAA?
Äläkä ala taas jauhamaan joutavaa paskaa.
Hankintamies on OIKEAN kantansa asiaan ilmaissut, eikä hänen tarvitse asiasta tapella.- auta ei
hartzki kirjoitti:
NIIN NIIN.
Jos oisit yhtään lukenut mitä oon kirjottanut, oisit huomannu että kirjotin jo ajat sitten että:
"Ja taas sinun lailla ajateltuna, saman saa, teki sen sitten itse tai motolla."
ja nimen omaan, saman tosiaan saa, teki sen sitten itse tai motolla.
Mutta vaikka sen tekee itse, ja se ei sulle kuulu yhtään mitään miten kukin puunsa kaatelee,ja vaikka siitä menee vähän kuluja, SIITÄ JÄÄ SILTI TEKOPALKKAA!!! JA SIIHEN EI VAIKUTA MITÄÄN TUO 70 EUROA!!!
Onko sulla lukihäiriö tai jotain?
Kokeillaan vielä näin, unohda se mitä saat pystykaupalla mitään tekemättä:
Jos tavan tallaaja käy työssä 8 tuntia päivässä ja tienaa hikiset 1600-2000 euroa kuussa, ja minä käyn omassa metsässä sahaamassa tuon 125 kuutiota kuukauteen niin kumpi tienaa enemmän?
Minä tienaan hankintatyönä 4300 e ja tavan ihminen sen pari tonnia.
Kysymys on niin yksinkertainen kun olla voi:
KUMPI ANSAITSEE ENEMMÄN RAHAA?
Äläkä ala taas jauhamaan joutavaa paskaa.
Hankintamies on OIKEAN kantansa asiaan ilmaissut, eikä hänen tarvitse asiasta tapella.En ota kantaa lukemiseen tai lukematta jättämiseen ... en myöskään siihen mikä häirö kenelläkin on.
Jos saa SAMAN tekemättä mitään tai tekemällä kuukauden työtä, niin miten hullu pitää ihmisen olla että tekee ILMAISTA TYÖTÄ.
Miksi sinä sotket nyt vielä tähän "tavan tallaajan"? Eihän se liity tähän asiaan millään tavalla. Tähän liittyy kysymys että miksi TEHDÄ TYÖTÄ jos TEKEMÄTTÄ TYÖTÄ saa saman rahamäärän.
Kysymys on todellakin yksinkertainen. KUMPI noista edellämainituista ansaitsee enemmän rahaa. Se joka myy TEKEMÄTTÄ TYÖTÄ vai TEKEMÄLLÄ TYÖTÄ.
Ihmettelen miksi et SUOSTU tajuamaan mitä eroa on myydä hankinta- ja pystykaupalla 47 e kuutio. En myöskään tiedä johtuuko se sinun tyhmyydestä vai siitä että miehinen (todennäköisesti) luontosi ei anna periksi myöntää sitä että et ymmärrä hankintapuulle maksettavaa hankintalisää.
Minun puolesta saat painaa siellä omassa metsässäsi sahalla sen 125 kuutiota kuukaudessa ja kuljetukset päälle ihan rauhassa, jos ei parempaakaan tekemistä ole. Mutta älä missään vaiheessa ryhdy ajattelemaan olisiko mahdollista saada sama raha pankkitilille tekemättä yhtään mitään. auta ei kirjoitti:
En ota kantaa lukemiseen tai lukematta jättämiseen ... en myöskään siihen mikä häirö kenelläkin on.
Jos saa SAMAN tekemättä mitään tai tekemällä kuukauden työtä, niin miten hullu pitää ihmisen olla että tekee ILMAISTA TYÖTÄ.
Miksi sinä sotket nyt vielä tähän "tavan tallaajan"? Eihän se liity tähän asiaan millään tavalla. Tähän liittyy kysymys että miksi TEHDÄ TYÖTÄ jos TEKEMÄTTÄ TYÖTÄ saa saman rahamäärän.
Kysymys on todellakin yksinkertainen. KUMPI noista edellämainituista ansaitsee enemmän rahaa. Se joka myy TEKEMÄTTÄ TYÖTÄ vai TEKEMÄLLÄ TYÖTÄ.
Ihmettelen miksi et SUOSTU tajuamaan mitä eroa on myydä hankinta- ja pystykaupalla 47 e kuutio. En myöskään tiedä johtuuko se sinun tyhmyydestä vai siitä että miehinen (todennäköisesti) luontosi ei anna periksi myöntää sitä että et ymmärrä hankintapuulle maksettavaa hankintalisää.
Minun puolesta saat painaa siellä omassa metsässäsi sahalla sen 125 kuutiota kuukaudessa ja kuljetukset päälle ihan rauhassa, jos ei parempaakaan tekemistä ole. Mutta älä missään vaiheessa ryhdy ajattelemaan olisiko mahdollista saada sama raha pankkitilille tekemättä yhtään mitään.mun puolesta haistaa pitkän paskan. Sama summa sieltä tulee teki ite tai motolla.
Jaksa tommosille pässeille jauhaa asiasta enempää.- no harzki
hartzki kirjoitti:
mun puolesta haistaa pitkän paskan. Sama summa sieltä tulee teki ite tai motolla.
Jaksa tommosille pässeille jauhaa asiasta enempää.Käyttäydy kuin mies äläkä niin kuin marjanpoimija.
Kukaan, edes minä, en ole väittänytkään ettei sieltä tulisi samaa summaa. Samasta summasta sinä vaan et saa palkkaa itsellesi eli sitä hankintalisää.
Kysy vaikka paikalliselta mhy:ltä mitä tarkoittaa hankintalisä. Jatketaan sitten kun olet viisaampi ... - kuitupölkki
hartzki kirjoitti:
mun puolesta haistaa pitkän paskan. Sama summa sieltä tulee teki ite tai motolla.
Jaksa tommosille pässeille jauhaa asiasta enempää.Mutta ethän sinä sille motolle palkkaa maksa vaan se puuyhtiö. Jos puuyhtiölle myydään niin nehän maksaa sen moton ja ajokoneen palkat. Nehän hoitaa hommat ja sulle maksetaan liksa että ne hoitaa puut tien varteen. Jos sä teet itte niin eikös silloin sun pidä hommata ne puut tien varteen ja tienata oma palkkas. Jos se puuyhtiö maksaa sulle saman hinnan jos se hoitaa ne puut tien varteen kun että sinä ne sinne hoidat. Sä tavallaan teet sen puuyhtiön duunin mutta et saa sitä palkkaa minkä puuyhtiö maksaa sille motolle ja ajokone kuskeille. Eli sä teet sille puuyhtiölle palkatonta työtä. Näin minä asian tuon toisen kaverin jutusta ymmärsin.
Aika mielenkiintoinen homma tosiaan. Siis pääoma eli se puu siellä metsässä menee molemmissa kaupoissa samalla hinnalla. Toi joka tekee itte joutuu tavallaan repimään sen oman palkan pääomasta. Se puu eli pääoma todellisuudessa menee pienemmällä hinnalla, kun tuleehan siinä työssä kuluja. Ei kai mikään huoltamo anna sentään bensoja ja öljyjä ilmaiseksi. Siis osa puun hinnasta vielä valuu niiden kulujen myötä muiden taskuun.
Vähän tosiaan menee vaikeeks mutta kertokaa jos olen täysin hakoteillä. - Hankintamies
auta ei kirjoitti:
En ota kantaa lukemiseen tai lukematta jättämiseen ... en myöskään siihen mikä häirö kenelläkin on.
Jos saa SAMAN tekemättä mitään tai tekemällä kuukauden työtä, niin miten hullu pitää ihmisen olla että tekee ILMAISTA TYÖTÄ.
Miksi sinä sotket nyt vielä tähän "tavan tallaajan"? Eihän se liity tähän asiaan millään tavalla. Tähän liittyy kysymys että miksi TEHDÄ TYÖTÄ jos TEKEMÄTTÄ TYÖTÄ saa saman rahamäärän.
Kysymys on todellakin yksinkertainen. KUMPI noista edellämainituista ansaitsee enemmän rahaa. Se joka myy TEKEMÄTTÄ TYÖTÄ vai TEKEMÄLLÄ TYÖTÄ.
Ihmettelen miksi et SUOSTU tajuamaan mitä eroa on myydä hankinta- ja pystykaupalla 47 e kuutio. En myöskään tiedä johtuuko se sinun tyhmyydestä vai siitä että miehinen (todennäköisesti) luontosi ei anna periksi myöntää sitä että et ymmärrä hankintapuulle maksettavaa hankintalisää.
Minun puolesta saat painaa siellä omassa metsässäsi sahalla sen 125 kuutiota kuukaudessa ja kuljetukset päälle ihan rauhassa, jos ei parempaakaan tekemistä ole. Mutta älä missään vaiheessa ryhdy ajattelemaan olisiko mahdollista saada sama raha pankkitilille tekemättä yhtään mitään....niin ero on siinä, että hankintakaupassa voit järjestellä asiat niin että myyt vain sen mikä kannattaa myydä ja saat nettotuloksesi heti tässä ja nyt. Voit laskea työpanoksesi arvon juuri niin kuin itse haluat sen laskea nettotulostasi laskiessa. Mutta kun metsän jätät taaksesi kys. hakkuun jäljeltä niin mitään kuluja ei jää itsellesi ja 1 tai 2 seuraavalle sukupolvelle sinun jälkeesi. Muutaman vuoden päästä voit tulla samalla kuviolle ja myydä jälleen samanlaisen määrän ... siis jos on rahapulaa...
Pystykaupassa kaikki on sattuman kädessä. Todennäköisesti metsäsi hakataan keskenkasvuisena aukoksi ja sinulla ja jälkeläisilläsi on kymmeniä vuosia ruoho-ongelma ja ikäviä huonolaatuisia taimia varjeltavana myyriltä ja hirviltä ja ruohoilta ja jäniksiltä mitä niitä nyt kaikkia on tuhoamassa sairaita taimikoita....
Näitä asioita on vähän vaikea tietysti ymmärtää jos ei ole isät olleet kertomassa periytyvää metsätietoa. Nykyaikaisessa kvartaalitaloudessa helposti innostuu liikaa ja metsän yli 80 vuoden elinkaari tahtoo unohtua siinä vaiheessa kun tilille on tullut rahat isän ja isoisien töiden ja osaamisen tuloksena. Sitten se arki taas palutuu mieleen kun sitä metsää seuraavat kymmenet vuodet hoidetaan negatiivisella taseella. - metsäntuhooja
hartzki kirjoitti:
mun puolesta haistaa pitkän paskan. Sama summa sieltä tulee teki ite tai motolla.
Jaksa tommosille pässeille jauhaa asiasta enempää.tais hartzki ymmärtää että ei hänen näkemyksensä nyt niin oikea ollutkaan kun noin hermostui. Sama summa tosiaan tulee, toisen eteen vaan joutuu tehdä töitä ja siitä aiheutuu kuluja, toisen ei. Kyllä se hankintahakkuun palkkapitää laskea siitä erotuksesta mikä on pysty- ja hankintakaupan hinta ero. Hankintakaupassa vähennetään sit vielä kaikki kulut.
- osittain oikeassa
Hankintamies kirjoitti:
...niin ero on siinä, että hankintakaupassa voit järjestellä asiat niin että myyt vain sen mikä kannattaa myydä ja saat nettotuloksesi heti tässä ja nyt. Voit laskea työpanoksesi arvon juuri niin kuin itse haluat sen laskea nettotulostasi laskiessa. Mutta kun metsän jätät taaksesi kys. hakkuun jäljeltä niin mitään kuluja ei jää itsellesi ja 1 tai 2 seuraavalle sukupolvelle sinun jälkeesi. Muutaman vuoden päästä voit tulla samalla kuviolle ja myydä jälleen samanlaisen määrän ... siis jos on rahapulaa...
Pystykaupassa kaikki on sattuman kädessä. Todennäköisesti metsäsi hakataan keskenkasvuisena aukoksi ja sinulla ja jälkeläisilläsi on kymmeniä vuosia ruoho-ongelma ja ikäviä huonolaatuisia taimia varjeltavana myyriltä ja hirviltä ja ruohoilta ja jäniksiltä mitä niitä nyt kaikkia on tuhoamassa sairaita taimikoita....
Näitä asioita on vähän vaikea tietysti ymmärtää jos ei ole isät olleet kertomassa periytyvää metsätietoa. Nykyaikaisessa kvartaalitaloudessa helposti innostuu liikaa ja metsän yli 80 vuoden elinkaari tahtoo unohtua siinä vaiheessa kun tilille on tullut rahat isän ja isoisien töiden ja osaamisen tuloksena. Sitten se arki taas palutuu mieleen kun sitä metsää seuraavat kymmenet vuodet hoidetaan negatiivisella taseella.En ota kantaa siihen kummalla menetelmällä Hankintamies tai metsänomistaja metsäänsä kasvattaa, jatkuvalla vai jaksollisella. Hankinta- ja pystykaupassa voi kummassakin myydä sen mitä kannattaa, nettotuloksenkin voi laskea heti.
Hankintahakkuussa työpanosta ei voi laskea kuin yhdellä tavalla. Sanoin sen jo tuolla aiemmin, että hankintakaupalla saa jokainen myydä, sitä en kiellä. Mutta sitä on turha väittää että samoilla kuutiohinnoilla saisi hankintahakkaaja jonkin ylimääräisen rahallisen bonuksen tililleen puukaupassa. Tällaista harzki kivenkovaa väitti.
Hankintamies on ymmärrettävästi huolissaan siitä millainen on hakkuun lopputulos. Hankintakaupassakin voi lopputulos olla huono jos tekijöiltä puuttuu taito. Pystykaupassakin voi aivan yhtä hyvin lopputulos olla hyvä jos tekijöillä on taito. Hankintamies sanoo pystykaupasta puhuttaessa osuvasti "todennäköisesti metsäsi hakataan keskenkasvuisena". Suuri todennäköisyys todellakin on olemassa jos annetaan hakkuu valtakirjalla ulkopuoliselle taholle. Pystykauppaa tehdessä voi myyjä esittää miten hakkuu toteutetaan ja myös valvoa työn toteutusta ja jälkeä. Mutta silloin tieto ja taito on oltava metsänomistajalla, narut omissa käsissä.
Nykypäivän puun hinnoilla hankintahakkaajan kannattaa päätekypsää metsää mieluummin käyttää työpanoksensa nuoriin metsiin eli ensiharvennuskohteisiin ja harvennuksiin. Siellä sekä se hankintalisä toteutuu ja tuo työpanokseen rahallisenkin arvon. Lisäksi hoidollinen vaikutus on huomattavasti suurempi kuin päätehakkuuikäisessä metsässä.
Päätehakkuun jälkeisestä ruoho ongelmasta olen myös samaa mieltä. Jos uudistustoimenpiteet tehdään heti hakkuun jälkeen ja tarpeeksi voimakkaasti, voidaan tätäkin ongelmaa pienentää. Jos hakkuuala, tehdään se hakkuu ja uudistus miten tahansa, jätetään oman onnensa nojaan niin lopputulos on todellakin huonolaatuinen taimikko. Jos taimikko lainkaan.
Yhdessä asiassa olen vahvasti eri mieltä Hankintamiehen kanssa. Jos päätehakkuuikäistä metsää lähdetään uudistamaan niin että sieltä muutaman vuoden välein hakataan sama määrä puuta ei lopputuloksena ole hyvälaatuinen metsä. Ei edes 80 vuoden elinkaariajattelulla. Hoitaminen voi kymmenen vuoden periodilla vaikuttaa positiiviselta, mutta 80 vuoden ajalla se vaihtuu negatiiviseksi.
Metsien hoitaminen on edellytys sille, että sieltä saadaan hyvä ja tuottoisa loppuutulos. Ne jotka hankintahakkuuta osaavat tehdä ja haluavat sitä tehdä, kuuluisi myös saada palkkaa työstään. Nykyisillä puun hinnoilla se juuri ja juuri onnistuu ensiharvennuksilla. Päätehakkuuikäisillä eli tukkivaltaisilla se työ on ilmaista. Minun mielipide on se, että hankintalisä pitäisi olla myös tukkipuulla. Se olisi vähintäänkin reilua sitä hankintahakkuuta tekevää kohtaan. Se kun ei ole niiltä pois jotka myyvät puunsa pystykaupalla.
Tuolla aiemmin en ole sanonut että pystykauppa olisi se ainoa oikea vaihtoehto. Olen yrittänyt havainnollistaa sitä, että nykyisillä tukkipuun hinnoilla hankintamiehet joutuvat sen työnsä tekemään ilmaiseksi. osittain oikeassa kirjoitti:
En ota kantaa siihen kummalla menetelmällä Hankintamies tai metsänomistaja metsäänsä kasvattaa, jatkuvalla vai jaksollisella. Hankinta- ja pystykaupassa voi kummassakin myydä sen mitä kannattaa, nettotuloksenkin voi laskea heti.
Hankintahakkuussa työpanosta ei voi laskea kuin yhdellä tavalla. Sanoin sen jo tuolla aiemmin, että hankintakaupalla saa jokainen myydä, sitä en kiellä. Mutta sitä on turha väittää että samoilla kuutiohinnoilla saisi hankintahakkaaja jonkin ylimääräisen rahallisen bonuksen tililleen puukaupassa. Tällaista harzki kivenkovaa väitti.
Hankintamies on ymmärrettävästi huolissaan siitä millainen on hakkuun lopputulos. Hankintakaupassakin voi lopputulos olla huono jos tekijöiltä puuttuu taito. Pystykaupassakin voi aivan yhtä hyvin lopputulos olla hyvä jos tekijöillä on taito. Hankintamies sanoo pystykaupasta puhuttaessa osuvasti "todennäköisesti metsäsi hakataan keskenkasvuisena". Suuri todennäköisyys todellakin on olemassa jos annetaan hakkuu valtakirjalla ulkopuoliselle taholle. Pystykauppaa tehdessä voi myyjä esittää miten hakkuu toteutetaan ja myös valvoa työn toteutusta ja jälkeä. Mutta silloin tieto ja taito on oltava metsänomistajalla, narut omissa käsissä.
Nykypäivän puun hinnoilla hankintahakkaajan kannattaa päätekypsää metsää mieluummin käyttää työpanoksensa nuoriin metsiin eli ensiharvennuskohteisiin ja harvennuksiin. Siellä sekä se hankintalisä toteutuu ja tuo työpanokseen rahallisenkin arvon. Lisäksi hoidollinen vaikutus on huomattavasti suurempi kuin päätehakkuuikäisessä metsässä.
Päätehakkuun jälkeisestä ruoho ongelmasta olen myös samaa mieltä. Jos uudistustoimenpiteet tehdään heti hakkuun jälkeen ja tarpeeksi voimakkaasti, voidaan tätäkin ongelmaa pienentää. Jos hakkuuala, tehdään se hakkuu ja uudistus miten tahansa, jätetään oman onnensa nojaan niin lopputulos on todellakin huonolaatuinen taimikko. Jos taimikko lainkaan.
Yhdessä asiassa olen vahvasti eri mieltä Hankintamiehen kanssa. Jos päätehakkuuikäistä metsää lähdetään uudistamaan niin että sieltä muutaman vuoden välein hakataan sama määrä puuta ei lopputuloksena ole hyvälaatuinen metsä. Ei edes 80 vuoden elinkaariajattelulla. Hoitaminen voi kymmenen vuoden periodilla vaikuttaa positiiviselta, mutta 80 vuoden ajalla se vaihtuu negatiiviseksi.
Metsien hoitaminen on edellytys sille, että sieltä saadaan hyvä ja tuottoisa loppuutulos. Ne jotka hankintahakkuuta osaavat tehdä ja haluavat sitä tehdä, kuuluisi myös saada palkkaa työstään. Nykyisillä puun hinnoilla se juuri ja juuri onnistuu ensiharvennuksilla. Päätehakkuuikäisillä eli tukkivaltaisilla se työ on ilmaista. Minun mielipide on se, että hankintalisä pitäisi olla myös tukkipuulla. Se olisi vähintäänkin reilua sitä hankintahakkuuta tekevää kohtaan. Se kun ei ole niiltä pois jotka myyvät puunsa pystykaupalla.
Tuolla aiemmin en ole sanonut että pystykauppa olisi se ainoa oikea vaihtoehto. Olen yrittänyt havainnollistaa sitä, että nykyisillä tukkipuun hinnoilla hankintamiehet joutuvat sen työnsä tekemään ilmaiseksi.Muistaakseni lukutaito prosentti suomessa oli jotai 95, mutta välillä ihmetyttää mistä tuo luku on repäisty...
Kun hetkeksi unohtaa sen halvatun pystykaupan, niin huomaa että pointti koko ajan oli että:
Jos tavan tallaaja käy työssä 8 tuntia päivässä ja tienaa hikiset 1600-2000 euroa kuussa, ja minä käyn omassa metsässä sahaamassa tuon 125 kuutiota kuukauteen niin kumpi tienaa enemmän?
Minä tienaan hankintatyönä 4300 e ja tavan ihminen sen pari tonnia.
Asia ei ole yhtään sen vaikeampi.
En tosiaan ole huomannu kantaani vääräksi, nyt vaan on muutakin tekemistä kuin jankata samaa asiaa joka viestissä.- Harrastelija1
menee vaikeaksi kirjoitti:
Hyvä on, vastaan kysymykseen että ei muodostu hyvä tuntipalkka. Eli vertaan siihen mitä saan itse työssäni palkkaa. Toisaalta osaan myös hieman laskea.
Nyt on ilmeisesti niin, että hartzki ei ymmärtänyt tai halua ymmärtää asiaa. Puutteita saattaa olla myös laskutaidossa. Olen huomannut että kaikilla hankintahakkuuta henkeen ja vereen puolustavilla näin on asia.
Kertauksen vuoksi palataan vielä tuohon edelliseen esimerkkiin ja helpotetaan hieman. 125 kuutiota voi siis tehdä niin että hankintatyön osuus on verotonta ... eikö niin. Eli otetaan kuusitukki nyt esimerkiksi. Hankintahinta kuutiolle koko maassa oli marraskuulla lähes sama kuin kantohinta eli noin 47 euroa. Otetaan verottajan antamat vuoden 2009 hankintatyön arvot valmistukselle ja kuljetukselle. Helpotetaan vielä eli ei lasketa lainkaan kuluja tekemällesi työlle ja kuljetukselle. Pystykaupan ja hankintakaupan kuutiohinnan eroksi tulee huimat noin 2.57 euroa kuutiolle, siis hankintakaupan hyväksi. Ilman että huomioidaan todellisia KULUJA !!!
PALJONKO sinulle harzki jää tuntipalkkaa 2.57 eurosta kuutiolle? Siis niin että sinun on se kuutio vielä valmistettava ja kuljetettava.Aiemmin ketjussa on keskusteltu hankintakaupan järkevyydestä tukkipuun teossa. Ottamatta kantaa, onko hankintakauppa järkevää, mutta aiemmin ketjussa esitetyt laskelmat perustuivat vääriin lähtötietoihin. Viimeksi tekemässäni kaupassa hinnat olivat seuraavat: Kantohinta, avohakkuu = 49 €/m3 Kantohinta, harvennus = 43 €/m3 Kyseisenä aikana olisi myyjä maksanut hankintahintana 50,50 €/m3. Hankintahinta olisi ollut tietysti sama sekä avohakkuussa että harvennuksessa. Näin ollen harvennushakkuissa, josta oli kysymys myös ketjun alottajalla, saa hankintakaupasta hyvää 50,50 - 43,00 = 7,50 €/m3. Avohakkuutahan ei kannata hankintakauppana tehdä. Kutitupuussa "hankintalisä" on lähes kaksinkertainen (13-14 €/m3), mutta kuution tekemiseenkin menee kaksinkertainen aika.
- Kaup
Harrastelija1 kirjoitti:
Aiemmin ketjussa on keskusteltu hankintakaupan järkevyydestä tukkipuun teossa. Ottamatta kantaa, onko hankintakauppa järkevää, mutta aiemmin ketjussa esitetyt laskelmat perustuivat vääriin lähtötietoihin. Viimeksi tekemässäni kaupassa hinnat olivat seuraavat: Kantohinta, avohakkuu = 49 €/m3 Kantohinta, harvennus = 43 €/m3 Kyseisenä aikana olisi myyjä maksanut hankintahintana 50,50 €/m3. Hankintahinta olisi ollut tietysti sama sekä avohakkuussa että harvennuksessa. Näin ollen harvennushakkuissa, josta oli kysymys myös ketjun alottajalla, saa hankintakaupasta hyvää 50,50 - 43,00 = 7,50 €/m3. Avohakkuutahan ei kannata hankintakauppana tehdä. Kutitupuussa "hankintalisä" on lähes kaksinkertainen (13-14 €/m3), mutta kuution tekemiseenkin menee kaksinkertainen aika.
Hankinta ei ole kannattava.
Keskisuomessa sain 50.5e kuutio mäntytukille, ylispuut oli kysymyksessä.
Se on vain siitä kysymys miten pysty ja hankintapuun hinnotteelee, helposti sen saa näyttämään kannattavalta.
- 45ha
Jatkuva kasvatus on kirosana suomessa koska silloin teollisuus jää ilman halpaa kuitua ja konemiehet jää ilman avohakkuiden ja harvennusten töitä. Meidän metsästä kuitua ei ole ikinä myyty. Saakutin alamittaista tavaraa, ei sitä kalassakaan niitä alamittaisia oteta vaan ne kuuluu heittää takas kasvamaan.
Vänkyrät ajetaan polttopuiksi omaan käyttöön ja myyntiin, tukit myydään sellaisenaan tai sahattuna. Mitään muuta puuta ei metsästä oteta ja rahhoo tulee, joka vuosi otetaan mettästä saman verran kuutioina.- Tulee iso juhannusko
Hakerangan hintaa.Minulle metsäliitto tarjosi hankintana rangasta 9e/m3.Korjuusta maksoin konemiehelle 13e/m3.Siis saisin 4euroa vähemmän mitä maksoin työstä.Ei ollut tukikelpoista aluetta.
Se siita energiajutusta. - Klapeja
Tulee iso juhannusko kirjoitti:
Hakerangan hintaa.Minulle metsäliitto tarjosi hankintana rangasta 9e/m3.Korjuusta maksoin konemiehelle 13e/m3.Siis saisin 4euroa vähemmän mitä maksoin työstä.Ei ollut tukikelpoista aluetta.
Se siita energiajutusta.Pakkanen nostanut klapien hintaa, kuivan tavaran siis. Rangat ei tähän pakkaseen ehdi lämmittämään.
- mehtäsika
Tulee iso juhannusko kirjoitti:
Hakerangan hintaa.Minulle metsäliitto tarjosi hankintana rangasta 9e/m3.Korjuusta maksoin konemiehelle 13e/m3.Siis saisin 4euroa vähemmän mitä maksoin työstä.Ei ollut tukikelpoista aluetta.
Se siita energiajutusta.Ensinnäkin olen täysin samaa mieltä nimim,45 ha kanssa, jos näissä pienmetsälöissä toimii talonpoikaisjärkevästi, puuhastelemalla itse tai osaavan naapurin avulla, niin kyllä siinä sievoiset sivuansiot saa ja pienillä kustannuksilla.
Se vaan on niin, että meidät on opetettu tuijottamaan nopeisiin pikavoittoihin ja siihen nämä pienet pinta-alat eivät riitä (eivät kyllä suuretkaan).
Jatkuva kasvatus on virallisen metsäkirkon taholta tuomittu "kerettiläiseksi" ja tullee niin pysymäänkin nykyisten metsävaltaa käyttävien elinajan, joten se meille tuloksellisesti metsiään käsitteleville on harmi, sillä mehän pyrimme parhaaseen tulokseen mahdollisimman pienin kustannuksin.
Metsäkirkon ohjeillahan kaikki kasvatukseen liittyvät toimet pitää suunnata valtionapujen maksimointiin.
Hakkeen ja energiapuun suurista mahdollisuuksista Suomessa on puhuttu ja kirjoitettu jo vuosia suurin odotuksin ja valtiontuella on tuettu näitä odotuksia, kenellekään vai ei ole tullut mieleen millainen bisnes se noille "brasilioille" on joissa on ainainen kasvukausi (pitkä kesä). - kaup
Tulee iso juhannusko kirjoitti:
Hakerangan hintaa.Minulle metsäliitto tarjosi hankintana rangasta 9e/m3.Korjuusta maksoin konemiehelle 13e/m3.Siis saisin 4euroa vähemmän mitä maksoin työstä.Ei ollut tukikelpoista aluetta.
Se siita energiajutusta.Vähän yli vuosi sitten sain keskisuomessa 12,5 e/kuutio.
Nyt lassilatikanoja lupasi 24e.
Paikallinen lämpövoimala maksaa vielä enämpi, joten jatka kyselemistä vaan, kyllä kannattaa.
Näissä ei sitten ole tukia mukana.
Minusta keskustelupalstoilla kannattaisi enempi puhua hinnoista, niin luulisin sen vaikuttavan metsänomistajille positiivisempaan suuntaan.
- Vodet
Eikös metsän hakkaaminenkin ole hoitamista. Tuolla sinun menetelmällä lähinnä raiskausta. Metsäsi voi kyllä olla täynnä puita, lähinnä se on juuri sitä polttopuuta. Kyllä tuolla periaatteella hoidettuja metsiä näkee joskus perikunnilla myynnissä, joku ne rääseiköt sitten ostaa ja laittaa kuntoon.
- Y.R.
Ei suinkaan ole metsän raiskaamista, jos pitää metsänsä puuston elinvoimaisena poistaen sieltä hakkuilla kuolleet ja sairaat puut. Kun tuntee palstansa jokaisen polunmutkan ja jokaisen muurahaispesän, muistaa ajanjakson milloin tietty alue on hellävaraisesti harvennettu, ei voi ajatellakaan että päästäisi monitoimikonetta kaatamaan pois jok ikisen puun. Minä näen niin että se voi olla jopa metsän raiskausta.
- hoooooolo
Y.R. kirjoitti:
Ei suinkaan ole metsän raiskaamista, jos pitää metsänsä puuston elinvoimaisena poistaen sieltä hakkuilla kuolleet ja sairaat puut. Kun tuntee palstansa jokaisen polunmutkan ja jokaisen muurahaispesän, muistaa ajanjakson milloin tietty alue on hellävaraisesti harvennettu, ei voi ajatellakaan että päästäisi monitoimikonetta kaatamaan pois jok ikisen puun. Minä näen niin että se voi olla jopa metsän raiskausta.
Itse näen hankintatöissä sen edun että, puun määrä lisääntyy joissain tapauksissa enemmän vuosittain kun kaataa puita yksitäistapauksina . Ite oon kaadellut vuosittain kuusia ja koivuja mäntyjen kyljistä hankalista paikoista. Ja jokainen ymmärtää että kasvuhan vain lisääntyy. tässä tapauksessa kyseessä on itse muodostunut hoitamaton metsä.
- Kusetettu myyjä
hoooooolo kirjoitti:
Itse näen hankintatöissä sen edun että, puun määrä lisääntyy joissain tapauksissa enemmän vuosittain kun kaataa puita yksitäistapauksina . Ite oon kaadellut vuosittain kuusia ja koivuja mäntyjen kyljistä hankalista paikoista. Ja jokainen ymmärtää että kasvuhan vain lisääntyy. tässä tapauksessa kyseessä on itse muodostunut hoitamaton metsä.
Hankinta myynti on metsäomistajan etun mukaista kannatta tehdä hankintakauppa Jos on ismpi kauppa kannattaa ottaa lajomaton hakkuukoneyrittä hakkaamaan.Silloi tulee hakattua tukkipuut tukeiksiOlen oppinut kantaään kautta miten Metsäliitto hakkaa surutta tukkipuita kuitupnoon. Kun on kysymyksessä kaupunkilaismetsänomistaja.Ten pystykaupan kainuulaisen metsäliiton ostomiehen kanssa. Oli yli 3000 kuution kauppa, sain vuoden vaihteessa mesäliiton vuosiilmoituksen siinä oli kuusitukkeja löytynyt 26% puumäärästä mäntytukkeja 40% . Tukin osuus tuntui pieneltä aloinselvittää asiaa,soitin paikalliseen Metsänhoitoyhdistykseen kysyn pljoko keskimäärin löytyy tukkeja kainuulaisista leimikoista yli 60 % on löytynyt, Hakattiin yli satavuotiasta metsää.Tein tutkintapyynnön poliisille hakkuusta. Silloin selvisi kenen etun valvoja metsänhoitoydistys on kun poliisi kuuli metsänhoitoyhdistyksen Johtajaa joka oli kaääntänyt takkinsa kertoi poliisille ettei hakkuussa ole mitään poikkeavaa ekä hakkuussa ole syytä epillä rikosta. Metsän myyjä on lainsujaton Metsänhoitoyhtistys voi keskeyttää poliisi tutkinnaan lausunnollaan.Olen nyt laskenut jos hakkuu olisi ollut rehellistä olisin saannut puillani yl20000,00€ enemmän, jos olisin myynyt hankintana.
- Mahdoitko huomata
Kusetettu myyjä kirjoitti:
Hankinta myynti on metsäomistajan etun mukaista kannatta tehdä hankintakauppa Jos on ismpi kauppa kannattaa ottaa lajomaton hakkuukoneyrittä hakkaamaan.Silloi tulee hakattua tukkipuut tukeiksiOlen oppinut kantaään kautta miten Metsäliitto hakkaa surutta tukkipuita kuitupnoon. Kun on kysymyksessä kaupunkilaismetsänomistaja.Ten pystykaupan kainuulaisen metsäliiton ostomiehen kanssa. Oli yli 3000 kuution kauppa, sain vuoden vaihteessa mesäliiton vuosiilmoituksen siinä oli kuusitukkeja löytynyt 26% puumäärästä mäntytukkeja 40% . Tukin osuus tuntui pieneltä aloinselvittää asiaa,soitin paikalliseen Metsänhoitoyhdistykseen kysyn pljoko keskimäärin löytyy tukkeja kainuulaisista leimikoista yli 60 % on löytynyt, Hakattiin yli satavuotiasta metsää.Tein tutkintapyynnön poliisille hakkuusta. Silloin selvisi kenen etun valvoja metsänhoitoydistys on kun poliisi kuuli metsänhoitoyhdistyksen Johtajaa joka oli kaääntänyt takkinsa kertoi poliisille ettei hakkuussa ole mitään poikkeavaa ekä hakkuussa ole syytä epillä rikosta. Metsän myyjä on lainsujaton Metsänhoitoyhtistys voi keskeyttää poliisi tutkinnaan lausunnollaan.Olen nyt laskenut jos hakkuu olisi ollut rehellistä olisin saannut puillani yl20000,00€ enemmän, jos olisin myynyt hankintana.
Tuolla "Kantohinta=Hankintahinta" -viestiketjussa nimimerkki "Otitko huomioon" vastasi aika tyhjentävästi tähän sinun ja kainuulaisten leimikoiden tukkisaannon eroon. 20000 € menetit kun et myynyt silloin kun aika oli eli annoit metsäsi lahota.
- Nake
Kusetettu myyjä kirjoitti:
Hankinta myynti on metsäomistajan etun mukaista kannatta tehdä hankintakauppa Jos on ismpi kauppa kannattaa ottaa lajomaton hakkuukoneyrittä hakkaamaan.Silloi tulee hakattua tukkipuut tukeiksiOlen oppinut kantaään kautta miten Metsäliitto hakkaa surutta tukkipuita kuitupnoon. Kun on kysymyksessä kaupunkilaismetsänomistaja.Ten pystykaupan kainuulaisen metsäliiton ostomiehen kanssa. Oli yli 3000 kuution kauppa, sain vuoden vaihteessa mesäliiton vuosiilmoituksen siinä oli kuusitukkeja löytynyt 26% puumäärästä mäntytukkeja 40% . Tukin osuus tuntui pieneltä aloinselvittää asiaa,soitin paikalliseen Metsänhoitoyhdistykseen kysyn pljoko keskimäärin löytyy tukkeja kainuulaisista leimikoista yli 60 % on löytynyt, Hakattiin yli satavuotiasta metsää.Tein tutkintapyynnön poliisille hakkuusta. Silloin selvisi kenen etun valvoja metsänhoitoydistys on kun poliisi kuuli metsänhoitoyhdistyksen Johtajaa joka oli kaääntänyt takkinsa kertoi poliisille ettei hakkuussa ole mitään poikkeavaa ekä hakkuussa ole syytä epillä rikosta. Metsän myyjä on lainsujaton Metsänhoitoyhtistys voi keskeyttää poliisi tutkinnaan lausunnollaan.Olen nyt laskenut jos hakkuu olisi ollut rehellistä olisin saannut puillani yl20000,00€ enemmän, jos olisin myynyt hankintana.
Poliisi sattui kysymään lausuntoa taholta, joka ei ollut puolueeton.
Mistäs se nykypoltiisi tietää, että mikä on puolueettoman metsätiedon antaja.
- hullumpi jussi
tukkimettään moto. kuitumettään husvarna saa puolet teko palkkaa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valkeakosken 15-v tapauksessa ihmettelen ??
On sääli, että pahoja ihmisiä liikkuu aina vapaana eri puolilla Suomea, mutta minkä ihmeen takia 15-vuotiaan nuoren täyt1333752Nyt ahdistaa
Joku nuori tyttö on surmattu Valkeakoskella. En tunne ihmistä, mutta silti se koskettaa. Uutisissa oli hiljattain, että883458Puhuuko Orpo niin totta kuin osaa?
Vai osaisiko "en muuta keksinyt" -Orpo edes vähän paremmin puhua totta? https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f8d5241f-3242006Laita viestiä?
Sitten kun on sinulle hyvä hetki, minä odotan. Jotain jäi kesken ja haluan viedä sen loppuun 😘921487Salakamera! Kirsikka Simberg julkaisi Farmilla otetut salakuvat: "Paha tapa" paljastuu! Katso kuvat!
Oho, no nyt on kyllä rikottu sääntöjä… Farmi Suomi -kuvauksista paljastuu yllättävää materiaalia. Lue lisää: https://w61306Olen ollut pois täältä neljä kuukautta
Neljä kuukautta sitten olin tosiaan psykoottinen, ja jouduinkin osastolle hoidettavaksi kahdeksi kuukaudeksi. Ystävyys-1861175Keski-ikäinen nainen raiskasi miehen
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010451173.html Ei olisi varmasti kymmenen vuotta nuorempana tarvinnut pakottaa.146918Olen ollut ikävä, tiedän
ja myönnän sitten ettei johdu mistään vahvuudesta, vaan siitä, että olen ollut aika loukkaantunut. Voit kerätä siitä pi77908- 46803
- 46787