Onko sinulla kokemusta vapaaottelussa, brassijutsussa, lukkopainissa ym. käytettävistä lukoista ja kuristuksista itsepuolustustilanteessa?
Miten tilanteessa on käynyt? Ihanteellisessa tapauksessahan hyökkääjää satutetaan vain sen verran kuin on tarpeen, jotta tämä ymmärtää lopettaa hyökkäyksen. Toimiiko tekniikat käytännössä näin vai meneekö homma siihen, että tilanteessa tulee esim. väännettyä toisen käsi poikki, tai jos ei kättä katko niin hyökkääjä ei tajua lopettaa vaan hyökkää uudelleen heti otteesta irti päästyään?
Miten tilanteessa on käynyt? Ihanteellisessa tapauksessahan hyökkääjää satutetaan vain sen verran kuin on tarpeen, jotta tämä ymmärtää lopettaa hyökkäyksen. Toimiiko tekniikat käytännössä näin vai meneekö homma siihen, että tilanteessa tulee esim. väännettyä toisen käsi poikki, tai jos ei kättä katko niin hyökkääjä ei tajua lopettaa vaan hyökkää uudelleen heti otteesta irti päästyään?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Heitit itsekin ilmaan pari juttua lukoista:
Joutuuko sen käden sitten katkaiseen?
Mitäs kun päästät irti niin käykö kaveri päälle (tiedän yhden jolle näin kävi.)
Tuossa tuli jo tuo mattoon menemisen ja usean vastustajan mahdollisuus toisen postissa esille.
Itse lisäisin, että lukkoja on helvetin vaikea tehdä. Niiden "hakeminen" ei ehkä ole järkevää tositilanteessa. Eri asia on, jos näkee paikan niin onhan se yksi vaihtoehto. Ei ehkä taktisesti järkevin aina mutta vaihtoehto.
Kyynärvarsikuristus on hyvä tekniikka, mutta senkin hakeminen on hankalaa. Tietysti taas eri asia jos se paikka näkyy.
Miksi sitten itsepuolustuksen harjoitteluun on hyvä sisällyttää muutamia lukkoja/kuristuksia?
Jotkut ammattiryhmät joutuvat käsittelemään pehmeästi kavereita.
Muillakin on tilanteita jotka edellyttävät lievempää voimaa. Esim. humalainen sukulainen riehuu siskosi häissä, ei varmaan nostata juhlatunnelmaa jos lyöt leuan rikki ja työnnät sormet silmiin ja lopuksi polvetat pallit muusiksi...
Itse en oli onneksi kovinkaan montaa kertaa joutunut reilu viiden vuoden aikana vääntämään töissä enkä vapaalla, mutta silloin kun on ollut tarve (pakko) niin juuri lukot ja kuristukset ovat toimineet. Jos pystyy kontrolloimaan voiman käyttöä niin toimii hyvin. Tosin rapatessa aina roiskuu, mutta koskaan ei ole edes esitutkintaa aloitettu. Puolestaan jos rupeaa nyrkit ja kengät heilumaan niin yleensä niitä joutuu selvittelemään missä milloinkin.
En harrasta mainitsemiasi lajeja, mutta tekniikoita olen käyttänyt. Muuan kaveri vähän riehaantui ja kävi käsiksi toiseen. Nappasin takaapäin rear naked choken ja aloin kiskoa maahaan. Oli yllättävän vaikeaa, kun hänellä oli ote tästä toisesta tyypistä, mutta onnistui lopulta. Ilmeisesti siksi, että hänelle alkoi tuntua kipua kurkkutorvessa. (Nykyään harjoittelen tätä aina niin, että vasemmalla kädellä työnnän ristiselästä, että saan paremmin selän kaarelle.)
Kun olin vienyt kaverin maahan, siirryin judon hon kesa katame-sidontaan, eli pää kanaloon ja käsi toiseen kainaloon. Siinä sitten juteltiin sen aikaa, että kaveri rauhoittui niin, että uskalsin päästää irti. Yleistilanne oli sellainen (mm. sisätila), ettei ollut vaaraa päähänpotkijoista tai muistakaan apureista vastapuolelle.
Tätä ja muita foorumeita lukiessani olen alkanut ihmetellä miten tällä andyllä näitä tilanteita riittää.. Vähän aikaa sitten listasit joitain tapauksia oliko se nyt kahden vuoden vai vuoden sisältä ja sanoit ettei siinä edes ole kaikki..
Itse harrastanut kuitenkin jonkin aikaa jo itsepuolustuslajeja eikä vielä ole tarvinut turvautua mihinkään, toki olisi ollut tilanteita jossa olisi voinut jos olisi halunnut. Mutta puhumalla ne kuitenkin päätin selvittää.
Se että edes "lesotat" näillä jutuilla _täällä_ kertoo jo luonteestasi paljon, eikä ole vaikea uskoa että etsimällä etsit tilanteita jossa pääset oikeasti taistelemaan jonkun kanssa.. Toivottavasti ne loput hokutoryu-jutsun harrastajat eivät kuulu samaan kategoriaan..
Ensinnäkään en lesota tapauksilla. Kerron niistä, jos ne jotenkin liittyvät puheena olevaan aiheeseen.
Toiseksi tuo lista, jossa oli jotain puolenkymmentä juttua, oli koko elämäni ajalta. Sanoin, että erilaisia tilanteita on tapahtunut noin vuoden tai kahden _välein_. On valetta, että ne olisivat kaikki tapahtuneet vuoden tai kahden sisään.
Kolmanneksi en missään tapauksessa etsi tappeluita ja paheksun ihmisiä, jotka niin tekevät (tunnen sellaisia).
Neljänneksi olen vain yhden kerran lyönyt ihmistä tappelussa ja sekin oli teinikähinä, jossa toinen aloitti lyömisen täysin aiheetta (en suostunut antamaan istumapaikkaani hänelle) ja taitoni olivat tuohon aikaan minimaaliset. Sen jälkeen on aina hallintaotteet ja torjunnat riittäneet.
Syitä, miksi tilanteita on kuitenkin sattunut ehkä enemmän kuin keskimääräiselle ihmiselle, on muutama. Ensinnäkin ikää on jo kertynyt 27 ja ulkona on ehditty kulkea enemmän, kuin joku parikymppinen. Lisäksi tuossa vajaa kymmenen vuotta sitten liikuin joitakin vuosia porukassa, jossa kähinöitä tapahtui melko paljon. Useampi tilanne on myös ollut sellainen, että olen mennyt rauhoittamaan muiden ihmisten toimia. Väitän, että olen pääsääntöisesti onnistunut hyvin, kun aina on väkivallan käyttö siihen lopppunut.
Tilaisuuksia tilanteiden provosointiin tappeluksi ei ole minulta puuttunut ja monesti on tehnyt mieli lyödä, mutta itsekurini on ihan hyvä, enkä ole moiseen sortunut.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=109&conference=1500000000000049&posting=22000000002639634
Tuolla mun mielestä nimenomaan sanot ettei tuossa edes ole kaikki jutut mitä on sattunut..
Ja toisekseen, olet väärässä jos luulet että minä en ole viettänyt aikaani "kaupungilla".
Niin sanoin, että kaikki jutut ei ole siinä, niin kuin ei olekaan. Ja sanoin myös, ettei niitä tapahdu läheskään joka vuosi, joten sikälikin edellinen viestisi on täyttä puppua.
Tuon teinikähinän jätin silloin mainitsematta, kun en sitä pidä minään ylpeyden aiheena tai hyvänä esimerkkinä, vaikken varsinaisesti mielestäni väärässä ollutkaan. Mielestäni tämä ei ole lesotusta.
Sinun kaupungilla liikkumisistasi en tiedä mitään, enkä ole niitä siksi kommentoinutkaan. Suosittelisin, ettet sinäkään puhuisi asioista, joista et mitään tiedä.
Tuo andin mainitsema määrä on todella pieni.Ei tartte olla ku yksi kähinä kuussa,mikä ei ole paljon ,niin 20-vuodessa kertyy jo aikasmonta.
Järjestyksenvalvojana toimiminen on eri juttu. Jos tuo nimimerkkisi pitää paikkansa ja tarkoitit nimenomaan työtilanteita. Itse olen myös järjestyksenvalvoja. Lähinnä festareilla, Mutta edes siellä ei ole tarvinnut koskaan vääntää. Uskon kernaasti että baarin ovella niitä tilanteita tuleekin.
Ja andy: juurihan sanoit tuossa pari postia sitten, että se luettelemasi lista oli koko elämäsi ajalta :) Koita nyt hyvä mies päättää mitä puhut.
Pointti oli vaan siinä että se on ihme että joillekkin noita tilanteita kummasti syntyy enempi kuin toisille. Ja väitän että se ei ole pelkästään vaan huonosta tuurista kiinni.
Suurin osa tietämistäni ihmisistä jotka ovat luultavasti pyörineet lajien parissa TODELLA paljon kauemmin kuin sinä eivät ole joutuneet edes noin moneen tilanteeseen tähän päivään mennessä.
Ja tietääkseni se sinun vyösi ei kuitenkaan vielä mikään kovin kummoinen siellä hokutoryussa ole. Tuosta siis en ole varma, mutta sellaisen käsityksen olen saanut.
Mutta minäpä en ole joutunut yhteenkään "tilanteeseen" (ja hyvä niin), mutta onhan tässä vielä kaksi vuotta aikaa päästä Andyn nykyiselle iälle, eli kyllähän tässä vielä kerkiäisi.
No johan se Andy sanoi että se on mennyt väliin joissain tapauksissa ja että on liikkunut sellaisessa seurassa, jossa sattuu ja tapahtuu. Ei tuo nyt vielä mikään ihme ole, että toisille tapahtuu enempi..
Lesottamiseksi muuten laskisin jos Andy esittäisi että hänen streetfighting recordinsa on ~10-0, kuten ameriikan senseit ja sifut. =)
Niin, lista siis oli kokoelma tapauksia koko elämäni ajalta, muttei sisältänyt kaikkia tapauksia. sitä olen koko ajan sanonut ja sanon nytkin. On edelleen valetta, että lista olisi vuoden tai parin sisältä.
En etsi hankaluuksia, mutten välttämättä katso sivusta, kun ihmiset hakkaavat toisiaan ja uskon sen voivani estää.
Vyöarvoni Hokutoryussa on vihreä suoritettuna vuonna 2003. Lisäksi minulla on Sankukai tyylin karatessa sininen vyö, jonka suoritin 1994. En ymmärrä, miten vyöarvoni kuuluvat tähän keskusteluun, mutten häpeä niitä millään tavoin. Mitään suuria saavutuksia ne eivät ole, enkä ole koskaan niin väittänytkään.
Vielä pitää sanomani, etten oikein ymmärrä tätä henkilökohtaista hyökkäystä, jolla ei tunnu olevan muuta tarkoitusta kuin minun arvostelemiseni. Kokemukseni mukaan reaalielämässä juuri tällainen käytös on omiaan aiheuttamaan väkivaltatilanteita.
Näitä jotka harrastavat kamppailulajeja, jotkut aika paljonkin, luonne sellainen että katsellaan ympärille jospa joku kävis kiinni tai tulisi tilanne jotta voisi koittaa paria opittua tekniikkaa. Onneksi ei sentään minun tuttavapiiristä löydy kyseiseen ryhmään kuuluvia. Tosi asia on että 95% ihmisistä on jollain lailla häiriintyneitä.
Jos et kestä pientä kritiikkiä, alat hyppimään heti silmille vai?? Niinkö toi pitäis tulkata?? Ja siitä arvostelusta: sitä saa mitä tilaa...
Kritiikki on asia sinällään ja sitä sopii aina esittää. Eri asia on ryhtyä keksimään valheita ja väittää minun harrastavan rikollisuutta ilman minkäännäköistä näyttöä. Nähdäkseni tällainen käytös on omiaan aiheuttamaan riitaa ja tappeluita.
Missä vaiheessa joku väitti sinun harrastavan rikollisuutta?
Ei siinä lain silmissä mitään väärää ole jos menet tappeluun väliin, siihen vaan on aika monta tapaa olemassa miten sen tekee, eikö?
Nimimerkki juubajuu on vihjaillut minun provosoivan tarkoituksella tappeluita, jotta pääsisin käyttämään väkivaltaa. Tällainen on aivan varmasti rikollista.
Kuten VKA tuossa sanoikin, ovat kuristukset hyviä rauhoittamaan tilanteita ainakin tuttujen kesken. Itse olin pakotettu ottamaan kaverista kerran käsivarsikuristuksen, kun hän aikoi humalapäissään suorittaa toisiin kohdistuvia vahingontekoja. Onneksi hän sentään sen verran ymmärsi asian päälle, että osasi taputtaa, kun alkoivat polvensa notkua.
Kyseessä oli sen verran hyvä kaveri, ettei olisi tullut mieleenkään lyödä häntä.
Ja taas täytyy mainita, että kyllä se viina on viisasten juoma.
Jalkoihin shoottaaminen voi tepsiä jos osaa tehdä yllättävästi ja nopeasti.
Kyllähän nuo lukot ja paini yhtä vastustajaa vastaan toiminevat paitsi jos kaveri on liian vahva ja painava, silloin tarvitaan taitoa niin paljon, että kuriositeetiksi jää.
Pienemmän kaverin rauhoittamiseksi nuo lukot ovat tosi humaaneja sekä toimivia ja itsekin olen usein käyttänyt(kun en kehtaa pienempääni lyödä..).
Maassa olevaa isompaa kaveria on hyvä oppia lyömään kovaa.
Paljon on kuitenkin vapaaottelutekniikoissakin aukkoja katutappelua ajatellen, mutta kokonaisuutta ajatellen varmasti toimivin laji siihenkin.
Itse pidän vapaaottelua omana päälajinani, mutta käyn parissa muussa lajissa säännöllisesti täydentämässä.
Kun kysytään, että mikä laji on paras, on hyvä vastaus sanoa kaikkien olevan paskoja. Kyllä jokaisessa lajissa on omat heikot kohtansa ja jos _pyrkii_ kohti täydellisyyttä, ei yhden lajin opit yleensä riitä.
...ovat crossface ja nilkkalukko. crossfacea käyttää ammattipainijoista ainakin chris benoit ja nilkkalukkoa kurt angle. benoithan on tämän hetken wwe-liiton raskaansarjan mestari ja angle olympiavoittaja vuodelta 1996. eli kyllä nämä miehet tietävät.
Heh, haluaisinpa oikeasti nähdä kun joku vetäisi cross-facen nakkarilla... :D Show on showta, mutta vitsinä tän kai heititkin... :)
Lukot tehdään tosipaikassa aina loppuun eli nivelet menee. Syynä juuri tämä uudestaan päälle käyminen ja shokki on paras, kun se pamahtaa äkkkiä. Sellainen "hallinta ajattelu" antaa aina mahdollisuuden. Sori.
toimii, kun niitä treenaa. Painia täytyy sisällyttää kaikkiin treeneihin, jos ei muuten, niin loppujumpassa, pari painimatsia joka kerta. Muuten lukot jää ns. hauskatietää-osastolle ja niiden treenaamiseen käytetty aika menee harakoille (,jos ajattelee lukkojen toimivuutta.) Lisäksi painimalla oppii soveltamaan niitä käytännössä, kun kaveri laittaakin kunnolla hanttiin. Lisäksi lajivoima kasvaa ja se helpottaa edelleen tilannetta lukkojen tekemisessä. Käytännössä on todettu, kun kaveri laittaa kunnolla hanttiin, niin nämä rannelukko-tyyppiset ja muut hippelihommat ei tule ikinä toimimaan, vaikka niitä treenaisi miten paljon. Lukot suuriin niveliin ja lisäksi tilanteen mukaan kuristukset toimii vähän rajummassakin ottelussa/tappelussa. Ja vain jos on treenannut tarpeeksi paljon ja tekniikat on selkäytimessä ja lisäksi on sitä kuuluisaa lajivoimaa. Ja vaikka päälle kävijä olisi miten jurrissa tahansa, niin kyllä hän pian älyää lopettaa, kun hän aistii todellisen powerin vastapuolen tekniikoissa. Ja jos tämä ei rauhoita, niin sitten suosittelen pikku tirpasua nenään. Asiat on käytännössä paljon mutkikkaampi, kuin äkkiä luusisi. Ne jotka on tapellut tietää, että ei siinä tilanteessa mietitä: "Minkähän tekniikan valitsisin nyt tähän hyökkäykseen?" Hyökkääjällä ja puolustajalla on niin korkea adrenaalinitaso päällä, että aivotoiminta on suurinpiirtein tasan nolla. Siinä tehdään vain niitä lyöntejä tai lukkoja mitkä tulee selkäytimestä. Korostan vielä tätä lajivoimaa, koska omalla salilla on käynyt iät ajat "koviajätkiä", jotka nostaa penkistä 150kg kevyesti. Itse olen parhaimmillani nostanut vain 95kg ja se riittää hyvin, kun tekee lajin vaatimat loppujumpat. Ainakin nämä "penkkipunnerrushemmot" on aina hävinnyt.
"kun kaveri laittaa kunnolla hanttiin, niin nämä rannelukko-tyyppiset ja muut hippelihommat ei tule ikinä toimimaan, vaikka niitä treenaisi miten paljon."
Jaah, kyllä minä olen muutaman kerran saanut rannelukon toimimaan mattoväännössä, tosin mainittakoon että vastustajat eivät ole olleet kokeneita mattovääntäjiä (vaan eipä kai näitä taitoja semmosten varalta varsinaisesti harjoitellakkaan), tkd:ssa kun ei ihan joka kuukausi painita. Tokihan rannelukko vaatii vähän enemmän nopeutta ja yllätystä. Ja nää rannelukot on ollu ihan omia säätämisiä, ei tkd:ssa ole meille opetettu käyttämään rannelukkoja painiessa, vaan enimmäkseen kyynärlukkoa ja takaa kyynärvarrella kuristusta.