Asia on viimepäivinä ruvennut vaivaamaan niin paljon, että oli pakko päästä kysymään löytyykö kohtalotovereita, mielipiteitä ja/tai hyviä ehdotuksia.
Useiden vuosien seurustelun jälkeen olen alkanut saamaan torjuvan vastaanoton sängyssä. Syynä on lähes poikkeuksetta väsymys ja liian myöhäinen ajankohta. Itselläni yleensä halut heräävät vasta iltamyöhällä ja mikäs onkaan sen mukavampi nukahtamistapa, kuin suoraan seksin jälkeen kaikkensa antaneena.. Naisilla tämä ei ilmeisesti toimi, vaan he saavat seksistä lisäenergiaa ja piristyvät.
Joskus saan vaimokkeelta seksipyynnön päiväsaikaan töistä kotiuduttuani, mutta varsinaisesti haluja ei ole - ehkäpä vierastan valoisuutta tms.. Toki vehkeet saa tanaan ja homman hoidettua, mutta mielihyväpuolella jää jotain oleellista saavuttamatta. Nainen sanoo tuntevansa ihan samoin iltarakastelusta. Tämän lisäksi hänen kontollensa jää aktin jälkeinen alapesu, koska kumia emme käytä.
Viikonloppuisin aamurakastelu on toki ihanaa ja odotankin tulevaa viikonloppua kuin kiimainen rakkikoira. Viriili nuorimies kun olen, harrastaisin kyllä seksiä paljon useamminkin. Aikaisemmin sitä harrastettiinkin noin joka toinen ilta. Asiasta keskusteltuani sain kommentin ettei rakkaimpani ole koskaan iltaseksistä niin välittänyt. En haluaisi kuitenkaan luovuttaa ja jämähtää asteelle, jolla seksiä saa vain lauantaisin - kuulostaa aivan kliseeltä huonosta parisuhteesta kertovasta komediasta!
Mikä siis avuksi tähän dilemmaan? Auttaisikohan kumin käyttö, syyllistäminen, uhkailu, seksivideot, selibaatti..?
Olenko sairas koska en halua rakastella arkena päivällä?!
Useiden vuosien seurustelun jälkeen olen alkanut saamaan torjuvan vastaanoton sängyssä. Syynä on lähes poikkeuksetta väsymys ja liian myöhäinen ajankohta. Itselläni yleensä halut heräävät vasta iltamyöhällä ja mikäs onkaan sen mukavampi nukahtamistapa, kuin suoraan seksin jälkeen kaikkensa antaneena.. Naisilla tämä ei ilmeisesti toimi, vaan he saavat seksistä lisäenergiaa ja piristyvät.
Joskus saan vaimokkeelta seksipyynnön päiväsaikaan töistä kotiuduttuani, mutta varsinaisesti haluja ei ole - ehkäpä vierastan valoisuutta tms.. Toki vehkeet saa tanaan ja homman hoidettua, mutta mielihyväpuolella jää jotain oleellista saavuttamatta. Nainen sanoo tuntevansa ihan samoin iltarakastelusta. Tämän lisäksi hänen kontollensa jää aktin jälkeinen alapesu, koska kumia emme käytä.
Viikonloppuisin aamurakastelu on toki ihanaa ja odotankin tulevaa viikonloppua kuin kiimainen rakkikoira. Viriili nuorimies kun olen, harrastaisin kyllä seksiä paljon useamminkin. Aikaisemmin sitä harrastettiinkin noin joka toinen ilta. Asiasta keskusteltuani sain kommentin ettei rakkaimpani ole koskaan iltaseksistä niin välittänyt. En haluaisi kuitenkaan luovuttaa ja jämähtää asteelle, jolla seksiä saa vain lauantaisin - kuulostaa aivan kliseeltä huonosta parisuhteesta kertovasta komediasta!
Mikä siis avuksi tähän dilemmaan? Auttaisikohan kumin käyttö, syyllistäminen, uhkailu, seksivideot, selibaatti..?
Olenko sairas koska en halua rakastella arkena päivällä?!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itselläni on muuten sama tilanne (jo vähän pidemmälle kehittynyt), paitsi että vaimo ei ole päivisinkään kiinnostunut.
Olen yrittänyt kaikki mainitsemasi keinot ja useita muita. Totuus on, että nykyisin seksiä on suunnilleen joka kolmas lauantai. Ja vähenemään päin.
Pointti oli, että parisuhde ei suinkaan jämähdä "seksiä lauantaisin"-asteelle, kyllä se vähenee koko ajan siitäkin pisteestä. Toisin kuin saatat kuvitella, en ole silti vieläkään lopettanut yrittämistä. Yhtäkään toimivaa keinoa en kuitenkaan ole löytänyt.
Ettei nyt vaan olisi käynyt niin, että ollaan kangistuttu kaavoihin?!? Hakekaa vaihtelua eri asennoilla, lähestymistavoilla ja puheilla.
Ei kukaan jaksa innostua samasta asiasta aina vaan uudestaan ja uudestaan.
Mutta ongelma ei ole vain teidän. Minä olen se nainen, joka on kyllästynyt miehensä samanlaiseen lähestymistapaan. Vaikka yritän ehdottaa vaihtelua, niin ei käy....ja seksi ei kun vähenee... Lopulta ollaan siinä tilanteessa, ettei enää viitsi edes ehdottaa, kun itsetunto alkaa kärsiä liikaa...sitten tuleekin jo mieleen muut vaihtoehdot...ja se tie on ongelmia täynnä.
... kuulostaa kuin omalta ajatukselta ... ikä eroa vain taitaa meillä olla jonkin verran. Lapsen syntymän jälkeen oli noin 1½ vuoden tauko kun äiteellä meni paikat vähän rikki. Tämän ymmärsin ja hyväksyin silloin. Nyt lapsi on 5v. ja hommat hoituu noin kerran kuukaudessa, jonka jälkeen on taas kuukautiskierron mittainen tauko vähintään. Aikoinaan parisuhteen alkupuolella tuli vongattua kuin kiimainen kujakatti, mutta nyt tunnen sen olevan turhaa ... en jaksa enää yrittää. Samat syyt kuin Maximuksella -> vaimo aina viimeistään klo 21 nukkumassa. Huokaus ...
Hyväksyn siis sen 1½v. tauon edelleen. Ei katkeraa muistoa niistä vaan nykyisyydestä. Tai en oikeastaan ole katkerakaan ... tympääntynyt, kyllästynyt jo ehkä halutonkin hänen kanssaan. Mitähän keksisi asian eteen?
sytyn ihan yhtä helposti ihan mihin tahansa vuorokauden aikaan, jos olo on vaan muuten hyvä. luultavasti se on vaihtelusta kiinni. yhteiset suihkut ja erilainen lähestymistapa auttaa ainakin meillä, jos minä kyllästyn. ja jos itse olisin mies tuossa tilanteessa, kiihottaisin naista heti kotiin tulosta lähtien, mutta paineet helpotetaan sitten vasta sängyssä illalla. se on aivan mahtavaa... kiusaaminen ja pitkään kestävä kiinnostuksen osoittaminen saa olon tuntumaan halutuksi. ja se on tärkeää, muuten tuntee itsensä vaan panopuuksi.
Me laitetaan tämän tästä kello soittamaan arkiaamuina hieman normaalia aikaisemmin. Toimiin kuin tupakki.
Joskus saatan herätä ennen kellon soittoa ihan itsestään. Silloin herätän vaimokkeeni hellällä, oikein kohdistetulla hyväilyllä. Hyvä että saa silmänsä auki ennen kuin on kampeemassa päälle... toimii siis taas kuin tupakki!