Muutamia katkelmia Akateeminen Karjala-Seuran viisivuotismatrikkelista, vuodelta 1927. Paljon on saavutettu , jotain vielä saavuttamatta.
"Suomalaisuuden päivänkysymyksiä on seura ajanut erikoisella ponnella. Valtioyliopistomme suomalaistaminen on ollut yksi tärkeimpiä. Onko se näet laitaa, että umpisuomalaisesta kodista tullut ylioppilas pakotetaan menettämään ainakin vuosi aikaa oppiakseen niin hyvin ruotsinkielen, että hän voisi vaivatta kuunnella ruotsalaisia luennoita. Näin joutuu suomalaisesta kodista lähtöisin oleva ylioppilas käyttämään vuoden enemmän opinnoihin kuin ruotsalaisesta tai kaksikielisestä kodista lähtenyt ylioppilas ja taloudellisestihan moinen on haaskausta. Monet muut syyt ovat puhumassa suomalaisen yliopiston puolesta ja maan suomalainen kansa on ensi vaaleissa antava äänensä sellaista yliopistoa ajaville puolueille."
"Ruotsinkielen poistaminen oppikouluista pakollisena aineena ja jonkun suuren sivistyskielen ottaminen ruotsinkielen tilalle on toinen seuran ajama vaatimus. Me emme tarvitse ruotsalaisia sivistyksen välittäjiksi, me haluamme päästä kulttuurikosketuksiin suoraan suurten sivistyskansojen kanssa. - Armeijan upseeriston suomalaistaminen, virastojen suomalaistaminen ja monet muut käytännölliset suomalaisuusliikkeen vaatimukset ovat seuran käytännöllisen työn ohjelmassa ja näinollen seuran toiminta onkin viime vuosina käsittävä uuden suomalaisuusliikkeen kaikki tehtävät ja vaatimukset"
"Meitä A.K.-S:n jäseniä syytetään että me lietsomme kansallisuusvihaa. Sitä me emme tee, me vain tahdomme, että suomalaisuus tässä maassa astuu sille kuuluvaan asemaan, että suomalaisesti ajattelevat miehet toimivat suomalaisilla seuduilla virkamiehinä ja että suomalaisella on tässä maassa se sananvalta, mikä sille maan pääväestönä kuuluu. Kukaan meistä ei tahdo ruotsalaisiltamme riistää heille kuuluvia kansallisia oikeuksia kansallisena vähemmistönä. Mutta kansalliskielenä ei Suomessa voi olla muu kieli kuin Suomi."
AKS:n työs ei ole vielä lopussa. Tie jatkuus.
"Suomalaisuuden päivänkysymyksiä on seura ajanut erikoisella ponnella. Valtioyliopistomme suomalaistaminen on ollut yksi tärkeimpiä. Onko se näet laitaa, että umpisuomalaisesta kodista tullut ylioppilas pakotetaan menettämään ainakin vuosi aikaa oppiakseen niin hyvin ruotsinkielen, että hän voisi vaivatta kuunnella ruotsalaisia luennoita. Näin joutuu suomalaisesta kodista lähtöisin oleva ylioppilas käyttämään vuoden enemmän opinnoihin kuin ruotsalaisesta tai kaksikielisestä kodista lähtenyt ylioppilas ja taloudellisestihan moinen on haaskausta. Monet muut syyt ovat puhumassa suomalaisen yliopiston puolesta ja maan suomalainen kansa on ensi vaaleissa antava äänensä sellaista yliopistoa ajaville puolueille."
"Ruotsinkielen poistaminen oppikouluista pakollisena aineena ja jonkun suuren sivistyskielen ottaminen ruotsinkielen tilalle on toinen seuran ajama vaatimus. Me emme tarvitse ruotsalaisia sivistyksen välittäjiksi, me haluamme päästä kulttuurikosketuksiin suoraan suurten sivistyskansojen kanssa. - Armeijan upseeriston suomalaistaminen, virastojen suomalaistaminen ja monet muut käytännölliset suomalaisuusliikkeen vaatimukset ovat seuran käytännöllisen työn ohjelmassa ja näinollen seuran toiminta onkin viime vuosina käsittävä uuden suomalaisuusliikkeen kaikki tehtävät ja vaatimukset"
"Meitä A.K.-S:n jäseniä syytetään että me lietsomme kansallisuusvihaa. Sitä me emme tee, me vain tahdomme, että suomalaisuus tässä maassa astuu sille kuuluvaan asemaan, että suomalaisesti ajattelevat miehet toimivat suomalaisilla seuduilla virkamiehinä ja että suomalaisella on tässä maassa se sananvalta, mikä sille maan pääväestönä kuuluu. Kukaan meistä ei tahdo ruotsalaisiltamme riistää heille kuuluvia kansallisia oikeuksia kansallisena vähemmistönä. Mutta kansalliskielenä ei Suomessa voi olla muu kieli kuin Suomi."
AKS:n työs ei ole vielä lopussa. Tie jatkuus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Huvittavaa huomata, että svekot käyttivät samoja argumentteja kuin nykyäänkin puolustaessaan etuoikeuksiaan!
Suomenkielisten oikeuksien täysin asiallinen ajaminen oli silloinkin "kansallisuusvihan lietsomista".
Silloinkin svekot osoittelivat puhujaa, jotta puheen sisältöä ei huomattaisi.
Mihin koira karvoistaan pääsisi....