Olen nuori nainen Helsingistä. Koko ikäni olen ollut ujo ja itsetuntoni on heikko. Helsingissä minulla ei ole ystäviä. Parhaat ystäväni tunnen netin välityksellä. Olen onnekas että muutama ystävä sentään on, mutta kaipaisin silti kontakteja ja seuraa ihan 'livenä', sillä päivästä toiseen tunnen toistavani vain samaa... Aamulla ylös, kouluun yksin istumaan, päivän päätteeksi yksin kotiin.
Aloitin juuri opiskelemaan erästä teknistä alaa, ja kuten arvata saattaa olen tyttönä vähemmistössä. Kontaktien luominen koulussa on siis hankalaa, poikaporukoihin kun ei oikein pysty lyöttäytymään, eikä ujouteni asiaa auta. Uusien oppilaiden bileisiin en ole uskaltautunut mennä mukaan, senkään takia että alkoholi ja humaltuneet ihmiset kammottavat minua vanhojen epämiellyttävien kokemusteni takia. :(
En ole uskaltanut puhua yksinäisyyden tunteestani aikaisemmin. Sosiaaliset tilanteet ahdistavat minua, sillä suuresti pelkään möhliväni. Rohkaistuin kirjoittamaan luettuani muiden kokemuksia täältä.
Pelkään erakoituvani ja jääväni yksin epävarmuuteni vuoksi. Olen miettinyt uuden harrastuksen aloittamista, mutta en vain tiedä mitä voisin harrastaa. Pelkään myös että jäisin silti arkuuteni vuoksi taas taka-alalle niin kuin ennenkin.
En tunne olevani niin kuin "muut" nuoret naiset. Ne kauniit ja sosiaaliset nuoret naiset. Olen hoikka, enkä ruma, mutta tunnen itseni ulkopuoliseksi. Jotenkin huonommaksi.
Kai Helsingistä sentään pitäisi löytyä -raitista- kaveriseuraa eläinrakkaalle, taiteesta pitävälle unelmoijatytölle? Seuraa jossa voisi rentoutua ja yrittää olla oma itsensä ilman stressiä ja ennakkoluulojen pelkoa!
Kiitos teille jotka tämän luitte. :)
Aloitin juuri opiskelemaan erästä teknistä alaa, ja kuten arvata saattaa olen tyttönä vähemmistössä. Kontaktien luominen koulussa on siis hankalaa, poikaporukoihin kun ei oikein pysty lyöttäytymään, eikä ujouteni asiaa auta. Uusien oppilaiden bileisiin en ole uskaltautunut mennä mukaan, senkään takia että alkoholi ja humaltuneet ihmiset kammottavat minua vanhojen epämiellyttävien kokemusteni takia. :(
En ole uskaltanut puhua yksinäisyyden tunteestani aikaisemmin. Sosiaaliset tilanteet ahdistavat minua, sillä suuresti pelkään möhliväni. Rohkaistuin kirjoittamaan luettuani muiden kokemuksia täältä.
Pelkään erakoituvani ja jääväni yksin epävarmuuteni vuoksi. Olen miettinyt uuden harrastuksen aloittamista, mutta en vain tiedä mitä voisin harrastaa. Pelkään myös että jäisin silti arkuuteni vuoksi taas taka-alalle niin kuin ennenkin.
En tunne olevani niin kuin "muut" nuoret naiset. Ne kauniit ja sosiaaliset nuoret naiset. Olen hoikka, enkä ruma, mutta tunnen itseni ulkopuoliseksi. Jotenkin huonommaksi.
Kai Helsingistä sentään pitäisi löytyä -raitista- kaveriseuraa eläinrakkaalle, taiteesta pitävälle unelmoijatytölle? Seuraa jossa voisi rentoutua ja yrittää olla oma itsensä ilman stressiä ja ennakkoluulojen pelkoa!
Kiitos teille jotka tämän luitte. :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voiko sinulle kirjoittaa johonkin osoitteeseen? Olen vähän samassa tilanteessa (olen tosin poika) ja asun Helsingissä.
pistäppä sp-osoite niin voitas kirjoitella, tutustua ja mieluiten ystävystyä.Kivasti kirjoitettu vakavasta aiheesta, ei se kaikilla nappaa :) eikä tarvi ujostella, asun kaukana susta..näitä pervorunkkari kirjoittelijoitahan löytyy, en kuulu niihin. - morfix
Kiitos vastauksista :) Minulle voi kirjoitella vaikka osoitteeseen surrealsun at hotmail dot com.
monta ihmistä jotka samassa tilanteessa. Itsellänikin nykyään melko yksinäistä kun ei kiinnosta ryypätä eikä baareissa notkua :/ Hankala tutustua uusiin ihmisiin
laitoin sulle viestiä, mut en koskaan saanut vastausta...
nojuu..