Millä kielillä tai ohjelmilla koodausta yleensä tehdään? Käytetäänkö siihen esim. assemblya tai MatLabia, vai onko koodaamiseen ihan erityiset kielensä?
Koodaamisessa käytettävät kielet / ohjelmat
Salkku Muutana
21
1502
Vastaukset
- fsfsfsd
Oletko ihan tosissasi tällaista kysymässä? Laita googleen hakusana ohjelmointikielet...
Assembly on konekielistä hyvin matalan tason koodausta eikä sitä peruskoodari käytä juuri ikinä.
Matlab on myös ohjelmointikieli, mutta sillä on hieman eri tarkoitus, kuin ohjata esimerkiksi sulautetun laitten toimintaa.
kieliä: C/C , C Sharp, Java, Basic, Visual Basic...Python... . Näillä kielillä voidaan sitten kirjoitella ohjelmointiympäristöissä joka vaatii tuen kyseiselle kielelle (kääntäjä, lnkkeri kirjastot yms. jutut). Ympäristöjä mm. Visual Studio, Netbeans, Dev C ,,,, Ihan millä itse haluaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_programming_languages- Salkku M.
Sillä ajattelin, että koulussa (olen tietotekniikan insinööri) käytiin läpi hyvin pitkälti vain teoriaa ja se vähä mitä koodattiin, tehtiin lähinnä MatLabilla. Valmiita koodausmenetelmiä, kuten MD5, käytettiin jossain, mutta eikös sekin mene jo kryptauksen puolelle? Fourier-analyysia tehtiin myös, mutta ei sekään ihan varsinaista koodaamista ollut. Ja DSP:tä käytettiin myös, mutta sekin menee koodaamisesta jonkin verran ohi. MatLabilla tehtiin myös kuvankäsittelyä, jossa käytettiin koodausta, mutta siinäkin koodaus jäi aikalailla taka-alalle.
Opetetaanko Suomen ammattikorkeakouluissa koodaamista tietotekniikan puolella kovin paljoa oikein missään? Meillä taisi olla puolikas kurssi (joku 21 tuntia) koko opiskeluaikana ihan puhtaasti koodausta.
Antamastasi linkistä päätellen koodausta voisi tehdä esim. SQL:lla, jota en kyllä oikein usko. SQL kyllä käyttää koodausta, ei siinä mitään, mutta käsittääkseni SQL:lla itsellään ei voi koodata.
Joku kirja koodaamisesta olisi kiva lukea. Joku ihan perusteos, tai sellainen, jota yliopistoissa käytetään ensimmäisillä kursseilla. Salkku M. kirjoitti:
Sillä ajattelin, että koulussa (olen tietotekniikan insinööri) käytiin läpi hyvin pitkälti vain teoriaa ja se vähä mitä koodattiin, tehtiin lähinnä MatLabilla. Valmiita koodausmenetelmiä, kuten MD5, käytettiin jossain, mutta eikös sekin mene jo kryptauksen puolelle? Fourier-analyysia tehtiin myös, mutta ei sekään ihan varsinaista koodaamista ollut. Ja DSP:tä käytettiin myös, mutta sekin menee koodaamisesta jonkin verran ohi. MatLabilla tehtiin myös kuvankäsittelyä, jossa käytettiin koodausta, mutta siinäkin koodaus jäi aikalailla taka-alalle.
Opetetaanko Suomen ammattikorkeakouluissa koodaamista tietotekniikan puolella kovin paljoa oikein missään? Meillä taisi olla puolikas kurssi (joku 21 tuntia) koko opiskeluaikana ihan puhtaasti koodausta.
Antamastasi linkistä päätellen koodausta voisi tehdä esim. SQL:lla, jota en kyllä oikein usko. SQL kyllä käyttää koodausta, ei siinä mitään, mutta käsittääkseni SQL:lla itsellään ei voi koodata.
Joku kirja koodaamisesta olisi kiva lukea. Joku ihan perusteos, tai sellainen, jota yliopistoissa käytetään ensimmäisillä kursseilla."Opetetaanko Suomen ammattikorkeakouluissa koodaamista tietotekniikan puolella kovin paljoa oikein missään?"
Kyllä.
"Joku kirja koodaamisesta olisi kiva lukea. Joku ihan perusteos, tai sellainen, jota yliopistoissa käytetään ensimmäisillä kursseilla."
Nyt vähän kiinnosta mitä koodausta nyt tarkalleen ajattelit tehdä.. Mutta jos haluaisi opiskella juttuja niin suosittelen lähtemään tästä: http://mitpress.mit.edu/sicp/
Tuo käy läpi ihan perusteita läpi Schemellä, hyvä kirja. Jotta saa harjoituksia käytyä läpi niin joku Guile esimerkiksi on hyvä tuohon, löytyy usein valmiina käyttiksistä.
Seuraavaksi kirjaksi Microsoft Pressin "Code Complete" on hyvä.
Jos jotain ohjelmointikieltä millä haluat tehdä asioita pitäisi lähteä käymään läpi niin paras kieli lähtä opettelemaan juttuja on Python: http://www.python.org/
Ilmaiseksi löytyy sitten Pythonille kirjakin kuten Dive Into Python ja suomenkielisiä ohjeita löytyy myös, Pythonin dokumentaation ohella.
Nuo kun käyty läpi niin on aika hyvät perustiedot, että voi opetella ohjelmointikielten lingua francan, eli C:n, ja sen perään jonkun oliokielen, kuten Javan, C#:n tai C :n. Tässä vaiheessa kyllä kannattaa tietää, että mitä haluaa oikeastaan tehdä, sillä ohjelmoinnissa kieli on vain työkalu. Se valitaan sen mukaan mitä halutaan tehdä.
Tuossa nyt on sellaiset perustiedot, että voi oikeasti tehdäkin jotain ja alkaa omaksua niitä asioita, mitä työtehtävä vaatii.- Salkku M.
M-Kar kirjoitti:
"Opetetaanko Suomen ammattikorkeakouluissa koodaamista tietotekniikan puolella kovin paljoa oikein missään?"
Kyllä.
"Joku kirja koodaamisesta olisi kiva lukea. Joku ihan perusteos, tai sellainen, jota yliopistoissa käytetään ensimmäisillä kursseilla."
Nyt vähän kiinnosta mitä koodausta nyt tarkalleen ajattelit tehdä.. Mutta jos haluaisi opiskella juttuja niin suosittelen lähtemään tästä: http://mitpress.mit.edu/sicp/
Tuo käy läpi ihan perusteita läpi Schemellä, hyvä kirja. Jotta saa harjoituksia käytyä läpi niin joku Guile esimerkiksi on hyvä tuohon, löytyy usein valmiina käyttiksistä.
Seuraavaksi kirjaksi Microsoft Pressin "Code Complete" on hyvä.
Jos jotain ohjelmointikieltä millä haluat tehdä asioita pitäisi lähteä käymään läpi niin paras kieli lähtä opettelemaan juttuja on Python: http://www.python.org/
Ilmaiseksi löytyy sitten Pythonille kirjakin kuten Dive Into Python ja suomenkielisiä ohjeita löytyy myös, Pythonin dokumentaation ohella.
Nuo kun käyty läpi niin on aika hyvät perustiedot, että voi opetella ohjelmointikielten lingua francan, eli C:n, ja sen perään jonkun oliokielen, kuten Javan, C#:n tai C :n. Tässä vaiheessa kyllä kannattaa tietää, että mitä haluaa oikeastaan tehdä, sillä ohjelmoinnissa kieli on vain työkalu. Se valitaan sen mukaan mitä halutaan tehdä.
Tuossa nyt on sellaiset perustiedot, että voi oikeasti tehdäkin jotain ja alkaa omaksua niitä asioita, mitä työtehtävä vaatii.Noissa C , C#, Python ja Java kirjoissa on hyvin harvoin kovin paljoa asiaa koodaamisesta. Yleensä kun noissa kirjoissa puhutaan koodaamisesta, kerrotaan vain, että "asia on näin", eikä varsinaisesta koodaamisesta puhuta sen toteamisen lisäksi mitään. Mitä itse olen nähnyt, niin monesti koodaamisesta puhutaan tietoturvan yhteydessä, mutta ei juuri muuten. Code Completekin menee aikalailla aiheen ohi, kun siinä on pääasioina muistaakseni suunnittelu, kommentointi ja dokumentointi.
Koulussa meille muistaakseni opetettiin Shannon-Fano- ja Huffman-koodaamiset. Salkku M. kirjoitti:
Noissa C , C#, Python ja Java kirjoissa on hyvin harvoin kovin paljoa asiaa koodaamisesta. Yleensä kun noissa kirjoissa puhutaan koodaamisesta, kerrotaan vain, että "asia on näin", eikä varsinaisesta koodaamisesta puhuta sen toteamisen lisäksi mitään. Mitä itse olen nähnyt, niin monesti koodaamisesta puhutaan tietoturvan yhteydessä, mutta ei juuri muuten. Code Completekin menee aikalailla aiheen ohi, kun siinä on pääasioina muistaakseni suunnittelu, kommentointi ja dokumentointi.
Koulussa meille muistaakseni opetettiin Shannon-Fano- ja Huffman-koodaamiset."Koulussa meille muistaakseni opetettiin Shannon-Fano- ja Huffman-koodaamiset."
Tuo sitten on informaatioteoriaa. Koodaamisella nyt yleensä tarkoitaan koodin kirjoittamista. Joku Huffman-koodaus taas on datakompressiota. Ei riipu ohjelmointikielestä mitenkään, nuo kun tekee millä tahansa. Sitä varten opetellaan sitä koodausta, eli ohjelmointia että voi toteuttaa tuollaisia.
Aika tavallisesti kyllä käytetään valmista kirjastoa, että ei tarvitse itse nysvätä. zlib on hyvä häviöttömässä datakompressiossa.- Salkku M.
M-Kar kirjoitti:
"Koulussa meille muistaakseni opetettiin Shannon-Fano- ja Huffman-koodaamiset."
Tuo sitten on informaatioteoriaa. Koodaamisella nyt yleensä tarkoitaan koodin kirjoittamista. Joku Huffman-koodaus taas on datakompressiota. Ei riipu ohjelmointikielestä mitenkään, nuo kun tekee millä tahansa. Sitä varten opetellaan sitä koodausta, eli ohjelmointia että voi toteuttaa tuollaisia.
Aika tavallisesti kyllä käytetään valmista kirjastoa, että ei tarvitse itse nysvätä. zlib on hyvä häviöttömässä datakompressiossa.Hakivat tuossa yhdessä työpaikkailmoituksessa koodaajaa ja kun aihe minua kiinnostaa, niin ajattelin opetella koodaamista. Eikös koodaaminen ole siis tiedon pakkaamista pienempään tilaan, muuttamista toiseen muotoon, tms?
Kysyin sieltä työpaikasta erikseen, että "Haetaanko tähän kyseiseen paikkaan koodaajaa vai ohjelmoijaa? ", vastaus oli, että "Asiakas hakee nimenomaan koodaria".
Ohjelmointia toki osaan, en ehkä ole mikään Assemblyn Kauno Saario, mutta jonkun viitisen vuotta olen ohjelmoinut VBA:lla ja jonkun verran myös joillain muilla kielillä (C, C , C#, Java, PHP...).
Vastaus siis on, että koodausta tehdään samoilla työkaluilla kuin ohjelmointiakin? Lasketaanko signaaleiden muuntaminen analogisesta digitaaliseksi ja toisinpäin koodaukseksi?
Voisi kyllä käydä niitä AMK:n kursseja, joissa koodaamista opetetaan, meillä kun tosiaan oli vain puolikas kurssi tilastomatematiikan yhteydessä. Mahdettaisiinko niitä opettaa etänä? Paljonko tietotekniikan insinöörin tutkintoon yleensä kuuluu koodaamista, noin niinkuin opintopisteinä? Meillä oli siis noin 1,5.
Ja tosiaan, onko jotain hyvää kirjaa, missä opetettaisiin koodausta? Salkku M. kirjoitti:
Hakivat tuossa yhdessä työpaikkailmoituksessa koodaajaa ja kun aihe minua kiinnostaa, niin ajattelin opetella koodaamista. Eikös koodaaminen ole siis tiedon pakkaamista pienempään tilaan, muuttamista toiseen muotoon, tms?
Kysyin sieltä työpaikasta erikseen, että "Haetaanko tähän kyseiseen paikkaan koodaajaa vai ohjelmoijaa? ", vastaus oli, että "Asiakas hakee nimenomaan koodaria".
Ohjelmointia toki osaan, en ehkä ole mikään Assemblyn Kauno Saario, mutta jonkun viitisen vuotta olen ohjelmoinut VBA:lla ja jonkun verran myös joillain muilla kielillä (C, C , C#, Java, PHP...).
Vastaus siis on, että koodausta tehdään samoilla työkaluilla kuin ohjelmointiakin? Lasketaanko signaaleiden muuntaminen analogisesta digitaaliseksi ja toisinpäin koodaukseksi?
Voisi kyllä käydä niitä AMK:n kursseja, joissa koodaamista opetetaan, meillä kun tosiaan oli vain puolikas kurssi tilastomatematiikan yhteydessä. Mahdettaisiinko niitä opettaa etänä? Paljonko tietotekniikan insinöörin tutkintoon yleensä kuuluu koodaamista, noin niinkuin opintopisteinä? Meillä oli siis noin 1,5.
Ja tosiaan, onko jotain hyvää kirjaa, missä opetettaisiin koodausta?"Hakivat tuossa yhdessä työpaikkailmoituksessa koodaajaa ja kun aihe minua kiinnostaa, niin ajattelin opetella koodaamista."
No opetteles, sait jo oppimateriaalia.
"Eikös koodaaminen ole siis tiedon pakkaamista pienempään tilaan, muuttamista toiseen muotoon, tms?"
Koodaaminen on koodin kirjoitusta.
"Kysyin sieltä työpaikasta erikseen, että "Haetaanko tähän kyseiseen paikkaan koodaajaa vai ohjelmoijaa? ", vastaus oli, että "Asiakas hakee nimenomaan koodaria"."
Koodaaja == coder == ohjelmoija. Ei voi olla niin idiootti että ei tuota ymmärrä.
"Paljonko tietotekniikan insinöörin tutkintoon yleensä kuuluu koodaamista, noin niinkuin opintopisteinä? Meillä oli siis noin 1,5."
Unohda se työpaikka. Henkiset lahjat ja sosiaaliset taidot ei sinulla riitä. Olet liian tyhmä ymmärtämään mitä asiakas haluaa ja et kykene siten tekemään softaa joka hoitaisi homman. Ja tuohon ei mitkään koulut auta.- äskuuälli
Salkku M. kirjoitti:
Sillä ajattelin, että koulussa (olen tietotekniikan insinööri) käytiin läpi hyvin pitkälti vain teoriaa ja se vähä mitä koodattiin, tehtiin lähinnä MatLabilla. Valmiita koodausmenetelmiä, kuten MD5, käytettiin jossain, mutta eikös sekin mene jo kryptauksen puolelle? Fourier-analyysia tehtiin myös, mutta ei sekään ihan varsinaista koodaamista ollut. Ja DSP:tä käytettiin myös, mutta sekin menee koodaamisesta jonkin verran ohi. MatLabilla tehtiin myös kuvankäsittelyä, jossa käytettiin koodausta, mutta siinäkin koodaus jäi aikalailla taka-alalle.
Opetetaanko Suomen ammattikorkeakouluissa koodaamista tietotekniikan puolella kovin paljoa oikein missään? Meillä taisi olla puolikas kurssi (joku 21 tuntia) koko opiskeluaikana ihan puhtaasti koodausta.
Antamastasi linkistä päätellen koodausta voisi tehdä esim. SQL:lla, jota en kyllä oikein usko. SQL kyllä käyttää koodausta, ei siinä mitään, mutta käsittääkseni SQL:lla itsellään ei voi koodata.
Joku kirja koodaamisesta olisi kiva lukea. Joku ihan perusteos, tai sellainen, jota yliopistoissa käytetään ensimmäisillä kursseilla.SQL:llä voi tavallaan koodata, eli tietokantaan voi rakennella omia funktioita, jotka tosin taiatavat olla aikaslailla ympäristöriippuvaisia eivätkä siis kovinkaan yleispäteviä.
- rtytyrtr
M-Kar kirjoitti:
"Hakivat tuossa yhdessä työpaikkailmoituksessa koodaajaa ja kun aihe minua kiinnostaa, niin ajattelin opetella koodaamista."
No opetteles, sait jo oppimateriaalia.
"Eikös koodaaminen ole siis tiedon pakkaamista pienempään tilaan, muuttamista toiseen muotoon, tms?"
Koodaaminen on koodin kirjoitusta.
"Kysyin sieltä työpaikasta erikseen, että "Haetaanko tähän kyseiseen paikkaan koodaajaa vai ohjelmoijaa? ", vastaus oli, että "Asiakas hakee nimenomaan koodaria"."
Koodaaja == coder == ohjelmoija. Ei voi olla niin idiootti että ei tuota ymmärrä.
"Paljonko tietotekniikan insinöörin tutkintoon yleensä kuuluu koodaamista, noin niinkuin opintopisteinä? Meillä oli siis noin 1,5."
Unohda se työpaikka. Henkiset lahjat ja sosiaaliset taidot ei sinulla riitä. Olet liian tyhmä ymmärtämään mitä asiakas haluaa ja et kykene siten tekemään softaa joka hoitaisi homman. Ja tuohon ei mitkään koulut auta.Tämä muuten taitaa olla trolli. Eihän tässä Salkku M jutussa ole mitään järkeä. Tietotekniikan inssi muka eikä koulussa ole muka ohjelmoitu C/C , Java ym. yhtään.
Ja mitä tulee SAlkku M:n "koodaukseen" eli tarkoittanee tosiaan mm. tiedonpakkausta ja niiden teorioitahan luetaan tietoliikennetekniikan ja tietoliikenneohjelmoinnin kursseilla ainakin. - Salkkumiehiä minäkin
Salkku M. kirjoitti:
Hakivat tuossa yhdessä työpaikkailmoituksessa koodaajaa ja kun aihe minua kiinnostaa, niin ajattelin opetella koodaamista. Eikös koodaaminen ole siis tiedon pakkaamista pienempään tilaan, muuttamista toiseen muotoon, tms?
Kysyin sieltä työpaikasta erikseen, että "Haetaanko tähän kyseiseen paikkaan koodaajaa vai ohjelmoijaa? ", vastaus oli, että "Asiakas hakee nimenomaan koodaria".
Ohjelmointia toki osaan, en ehkä ole mikään Assemblyn Kauno Saario, mutta jonkun viitisen vuotta olen ohjelmoinut VBA:lla ja jonkun verran myös joillain muilla kielillä (C, C , C#, Java, PHP...).
Vastaus siis on, että koodausta tehdään samoilla työkaluilla kuin ohjelmointiakin? Lasketaanko signaaleiden muuntaminen analogisesta digitaaliseksi ja toisinpäin koodaukseksi?
Voisi kyllä käydä niitä AMK:n kursseja, joissa koodaamista opetetaan, meillä kun tosiaan oli vain puolikas kurssi tilastomatematiikan yhteydessä. Mahdettaisiinko niitä opettaa etänä? Paljonko tietotekniikan insinöörin tutkintoon yleensä kuuluu koodaamista, noin niinkuin opintopisteinä? Meillä oli siis noin 1,5.
Ja tosiaan, onko jotain hyvää kirjaa, missä opetettaisiin koodausta?Taidat kusettaa meitä!
Koodaaminen on yleensä hiukka halveksiva nimitys. Varsinaisesti ohjelman koodaamisella tarkoitetaan suunnitellun ohjelman toteuttamista ohjelmointikielellä. Eli periaatteessa jos osaat ohjelmoida ja tunnet jonkin ohjelmointikielen niin sinulla pitäisi olla eväät koodata sunnitelma ajettavaksi ohjelmaksi.
Käytännössä suunnittelu, ohjelmointi ja ohjelman koodaaminen eivät ole selvästi toisistaaan erotettavissa. Työpaikkailmoituksen koodari voi olla mikä tahansa ohjelmakoodin kanssa väkertelijä. - ogma
Salkku M. kirjoitti:
Hakivat tuossa yhdessä työpaikkailmoituksessa koodaajaa ja kun aihe minua kiinnostaa, niin ajattelin opetella koodaamista. Eikös koodaaminen ole siis tiedon pakkaamista pienempään tilaan, muuttamista toiseen muotoon, tms?
Kysyin sieltä työpaikasta erikseen, että "Haetaanko tähän kyseiseen paikkaan koodaajaa vai ohjelmoijaa? ", vastaus oli, että "Asiakas hakee nimenomaan koodaria".
Ohjelmointia toki osaan, en ehkä ole mikään Assemblyn Kauno Saario, mutta jonkun viitisen vuotta olen ohjelmoinut VBA:lla ja jonkun verran myös joillain muilla kielillä (C, C , C#, Java, PHP...).
Vastaus siis on, että koodausta tehdään samoilla työkaluilla kuin ohjelmointiakin? Lasketaanko signaaleiden muuntaminen analogisesta digitaaliseksi ja toisinpäin koodaukseksi?
Voisi kyllä käydä niitä AMK:n kursseja, joissa koodaamista opetetaan, meillä kun tosiaan oli vain puolikas kurssi tilastomatematiikan yhteydessä. Mahdettaisiinko niitä opettaa etänä? Paljonko tietotekniikan insinöörin tutkintoon yleensä kuuluu koodaamista, noin niinkuin opintopisteinä? Meillä oli siis noin 1,5.
Ja tosiaan, onko jotain hyvää kirjaa, missä opetettaisiin koodausta?Oletko tarkemmin miettinyt mihin koodauksen osaa erityisesti haluaisit tutustua? Matlab on todella hyvä väline koodauksen opetteluun. Nykyään ei kannata harrastaa koodausta assemblerilla kuin ehkä jossain todella pienessä ja rajoitetun resurssin sulapurkissa. Usein ihan käytännön syistä kannattaa suosia vähän ylemmällä tasolla kuten C*, Java, Python yms., joihin löytyy jopa valmiita kirjastojakin.
Koska suurin osa vastaajista vältti kysymyksesi oikean sisällön, jonka vähän kieli poskella esitit (vaiko, eikö?), niin voisin vastata tuohon kysymykseen kirjallisuuteen aiheesta.
Joidenkin yliopistojen sivuilta voi löytää materiaalia, joka liittyy puhtaasti koodausteoriaan. Jotain kirjoja, joita tuli itseltä vastaan:
- The Art of Error Correcting Coding: Morelos-Zaragoza; koodausteoria perusteita
- Applied Cryptography: Protocols, Algorithms, and Source Code in C: Bruce Schneier; Jenkkien NSA:n USA:ssa kieltämä kirja kryptauksesta
- http://en.wikipedia.org/wiki/Coding_theory; faktatietoa aiheesta
googlesta coding theory hakusanalla voisi tietysti vähän löytyä infoa. - S. Muutana
rtytyrtr kirjoitti:
Tämä muuten taitaa olla trolli. Eihän tässä Salkku M jutussa ole mitään järkeä. Tietotekniikan inssi muka eikä koulussa ole muka ohjelmoitu C/C , Java ym. yhtään.
Ja mitä tulee SAlkku M:n "koodaukseen" eli tarkoittanee tosiaan mm. tiedonpakkausta ja niiden teorioitahan luetaan tietoliikennetekniikan ja tietoliikenneohjelmoinnin kursseilla ainakin.Siis on opetettu koulussa mm. C , Java, PHP, SQL, C ja .NET. Itse olen varsinkin VBA:ta käyttänyt varsin paljon, mutta kun sehän eivät ole koodaamista, vaan ohjelmointia. Ja nehän ovat kaksi täysin eri asiaa.
Koulussa meillä tosiaan käytiin läpi Shannon-Fano ja Huffman koodaukset, "koodikirjastoista" haluaisin oppia. Siis ei mistään "ohjelmapätkäkirjastoista", vaan esim. näistä: http://en.wikipedia.org/wiki/Dictionary_coder - Salkku M.
ogma kirjoitti:
Oletko tarkemmin miettinyt mihin koodauksen osaa erityisesti haluaisit tutustua? Matlab on todella hyvä väline koodauksen opetteluun. Nykyään ei kannata harrastaa koodausta assemblerilla kuin ehkä jossain todella pienessä ja rajoitetun resurssin sulapurkissa. Usein ihan käytännön syistä kannattaa suosia vähän ylemmällä tasolla kuten C*, Java, Python yms., joihin löytyy jopa valmiita kirjastojakin.
Koska suurin osa vastaajista vältti kysymyksesi oikean sisällön, jonka vähän kieli poskella esitit (vaiko, eikö?), niin voisin vastata tuohon kysymykseen kirjallisuuteen aiheesta.
Joidenkin yliopistojen sivuilta voi löytää materiaalia, joka liittyy puhtaasti koodausteoriaan. Jotain kirjoja, joita tuli itseltä vastaan:
- The Art of Error Correcting Coding: Morelos-Zaragoza; koodausteoria perusteita
- Applied Cryptography: Protocols, Algorithms, and Source Code in C: Bruce Schneier; Jenkkien NSA:n USA:ssa kieltämä kirja kryptauksesta
- http://en.wikipedia.org/wiki/Coding_theory; faktatietoa aiheesta
googlesta coding theory hakusanalla voisi tietysti vähän löytyä infoa.Noin, nyt tuli ensimmäinen kunnon vastaus, kiitos! Täytyypä nuo kaksi kirjaa etsiä jostain käsiin, eiköhän niissä ole mainittu lisääkin, joita tarpeen vaatiessa voi sitten käydä läpi.
Ovatko ammattikoodaajat yleensä insinöörejä, matemaatikkoja vai jotain muita? Ja siis edelleen tarkoitan koodaajia, en ohjelmoijia. - elämän pellehermanni
ogma kirjoitti:
Oletko tarkemmin miettinyt mihin koodauksen osaa erityisesti haluaisit tutustua? Matlab on todella hyvä väline koodauksen opetteluun. Nykyään ei kannata harrastaa koodausta assemblerilla kuin ehkä jossain todella pienessä ja rajoitetun resurssin sulapurkissa. Usein ihan käytännön syistä kannattaa suosia vähän ylemmällä tasolla kuten C*, Java, Python yms., joihin löytyy jopa valmiita kirjastojakin.
Koska suurin osa vastaajista vältti kysymyksesi oikean sisällön, jonka vähän kieli poskella esitit (vaiko, eikö?), niin voisin vastata tuohon kysymykseen kirjallisuuteen aiheesta.
Joidenkin yliopistojen sivuilta voi löytää materiaalia, joka liittyy puhtaasti koodausteoriaan. Jotain kirjoja, joita tuli itseltä vastaan:
- The Art of Error Correcting Coding: Morelos-Zaragoza; koodausteoria perusteita
- Applied Cryptography: Protocols, Algorithms, and Source Code in C: Bruce Schneier; Jenkkien NSA:n USA:ssa kieltämä kirja kryptauksesta
- http://en.wikipedia.org/wiki/Coding_theory; faktatietoa aiheesta
googlesta coding theory hakusanalla voisi tietysti vähän löytyä infoa.Schneier:in kirja kryptografiasta taitaa olla jo hiukan vanhahtava. Käytännön toteutuksissa tarvitaan myös osittain yksityiskohtaisempia tietoja kuin mitä siitä löytyy. Esimerkiksi "kouluesimerkkitoteutus" RSA:sta on itse asiassa melkoisen turvaton vaikka siinä onkin RSAn perusperiaate oikein, koska siitä puuttuu turvallisuuden kannalta oleellisia yksityiskohtia.
Kryptografiassa kannattaa käyttää asiantuntijan tekemää ohjelmakirjastoa aina jos mahdollista, koska siinä on aika paljon pikku kikkoja joissa kryptografiaa aloitteleva voi haksahtaa. Esimerkiksi koneen muistiin tai kovalevyn heittovaihtotiedostoon ei pidä jättää tietoja jotka ovat hyökkääjälle hyödyllisiä.
Karmein vaihtoehto kryptografiassa on se aika yleinen tapaus että vain hiukan kryptografiaa lukenut sälli päättää että hänestä on täten tullut kryptografian asiantuntija ja alkaa väsätä johonkin ohjelmaan kryptosysteemiä, joka ei tarjoa mitään todellista turvallisuutta, mutta tekee ohjelmasta perkeleellisen hankalan ylläpidettävän. Oman kryptosysteemin väkertely voi olla kiva harraste, mutta vain todella edistyneiden kryptosysteemeillä on käytännössä mitään virkaa.
Yleensä se mitä ei pysty tekemään kunnolla kannattaa jättää tekemättä. Ohjelmaan on turhaa lisätä monimutkaisuutta josta ei kuitenkaan loppupeleissä ole hyötyä, vaan voi olla jopa haittaa. Se mikä ylipäätään kannattaa tehdä, kannattaa tehdä kunnolla. Ja helpoiten homma tulee kunnolla tehdyksi käyttämällä hyväksi asiaan syvällisesti perehtyneiden kokemusta ja asiantuntemusta, eli niitä valmiita ohjelmakirjastoja. Salkku M. kirjoitti:
Sillä ajattelin, että koulussa (olen tietotekniikan insinööri) käytiin läpi hyvin pitkälti vain teoriaa ja se vähä mitä koodattiin, tehtiin lähinnä MatLabilla. Valmiita koodausmenetelmiä, kuten MD5, käytettiin jossain, mutta eikös sekin mene jo kryptauksen puolelle? Fourier-analyysia tehtiin myös, mutta ei sekään ihan varsinaista koodaamista ollut. Ja DSP:tä käytettiin myös, mutta sekin menee koodaamisesta jonkin verran ohi. MatLabilla tehtiin myös kuvankäsittelyä, jossa käytettiin koodausta, mutta siinäkin koodaus jäi aikalailla taka-alalle.
Opetetaanko Suomen ammattikorkeakouluissa koodaamista tietotekniikan puolella kovin paljoa oikein missään? Meillä taisi olla puolikas kurssi (joku 21 tuntia) koko opiskeluaikana ihan puhtaasti koodausta.
Antamastasi linkistä päätellen koodausta voisi tehdä esim. SQL:lla, jota en kyllä oikein usko. SQL kyllä käyttää koodausta, ei siinä mitään, mutta käsittääkseni SQL:lla itsellään ei voi koodata.
Joku kirja koodaamisesta olisi kiva lukea. Joku ihan perusteos, tai sellainen, jota yliopistoissa käytetään ensimmäisillä kursseilla.Sinulla on vielä paljon opittavaa. Oletko koskaan kuullut mitään esimerkiksi PL/SQL:stä tai TSql:stä. Ja kyllä sql:lläkin pystyy koodaamaan. Ei koodi ole kuin komentoja, joiden tarkoitus on tuoda tietty tulos esiin - ja SQL on luotu tähän tarkoitukseen, joten se toteuttaa täydellisesti ohjelmoinin tunnusmerkit.
Salkku M. kirjoitti:
Noin, nyt tuli ensimmäinen kunnon vastaus, kiitos! Täytyypä nuo kaksi kirjaa etsiä jostain käsiin, eiköhän niissä ole mainittu lisääkin, joita tarpeen vaatiessa voi sitten käydä läpi.
Ovatko ammattikoodaajat yleensä insinöörejä, matemaatikkoja vai jotain muita? Ja siis edelleen tarkoitan koodaajia, en ohjelmoijia.Mikäs ero on ohjelmoijalla ja koodaajalla? :D
- Jepulis Jeep
Hyvä valinta koska tekijöitä on vähemmän kuin vaikka yleisemmille huttukielille. Noi siirrettävyyden nimeen vannovat eivät halua tohon koskea pitkällä tikullakaan joten siinä kun jollekin oupensourcemiesten ympäristöille löytyy tekijää vaikka kuinka, ei .NET:n kanssa sitä tekijää sitten löydykään niin helpolla.
Tähän vaikuttaa sekin, että kouluissa tykätään vannoa avoimen siirrettävyyden nimiin ja se tarkoittaa vähemmän .NET:n tekijöitä ja sitä kautta työnantajille vähemmän valinnanvaraa, Työntekijän markkinat.
Mikäs siinä sitten vielä kun ite .NET on vielä mukavan toimiva ja tuottava systeemi.- keksa1
nyt kun siihen on pöllitty Javasta kaikki ominaisuudet ja ja lisätty Javan puutteet.
.NET ja Java niin varmasti löytyy töitä.
- v***un koodaus!!!!!
MÄ OON SAANU TARPEEKDS KOODAUSKIELEN OPPAAN ETTIMISESTÄ NII VOI*****! EI SELLASII OPPAITA LÖYDY MISTÄÄN JOTEN ÄLKÄÄ EES VAIVAUTUKO ETTIMÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
- koodaaja2
mureakuha.com ja ohjelmointiputka.net
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1263078
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2671255- 1011241
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791051Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.651046Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr121010- 30956
IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku50937Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie42904- 44816