Kristillisyyden vaiheita ennen vl

sitten

Lukijaisuus
Wikipedia
Elämä ja elintavat
Kristillisyys näkyi lukijaisten elämässä. Heillä oli vakavat elintavat ja he vieroksuivat maallista elämäntapaa poiketen näin ympäristöstään.[5] Esimerkiksi alkoholi, kortinpeluu ja tanssit nähtiin syntinä. Seuroja pidettiin kodeissa ja niissä puhui maallikko tai liikkeen pappi. Seuroissa saarnattiin parannuksen teosta ja syntien anteeksiantamisesta. Lukijaisilla oli käytössä taivaan valtakunnan avaimet ja hengellinen pappeus.[19] Lukijaiset opettivat ihmisen tulevan synnintuntoon lain kautta.[20] Lukijaisuudessa arvostettiin Raamattua ja sitä luettiin kotihartauksissa. Myös erilaiset hartauskirjat ja postillat kuuluivat lukemistoon.[5] Kotihartaudet olivat keskeinen tuntomerkki[21] ja heidän kotihartauksia ilmiannettiin viranomaisille.[22] Hartauskokouksia kutsuttiin konventikkeleiksi ja kylärukouksiksi. Lukijaisten keskuudessa esiintyi myös liikutuksia.[23]

wiki.3 kirjoitti:

sitten

Lukijaisuus
Wikipedia
Elämä ja elintavat
Kristillisyys näkyi lukijaisten elämässä. Heillä oli vakavat elintavat ja he vieroksuivat maallista elämäntapaa poiketen näin ympäristöstään.[5] Esimerkiksi alkoholi, kortinpeluu ja tanssit nähtiin syntinä. Seuroja pidettiin kodeissa ja niissä puhui maallikko tai liikkeen pappi. Seuroissa saarnattiin parannuksen teosta ja syntien anteeksiantamisesta. Lukijaisilla oli käytössä taivaan valtakunnan avaimet ja hengellinen pappeus.[19] Lukijaiset opettivat ihmisen tulevan synnintuntoon lain kautta.[20] Lukijaisuudessa arvostettiin Raamattua ja sitä luettiin kotihartauksissa. Myös erilaiset hartauskirjat ja postillat kuuluivat lukemistoon.[5] Kotihartaudet olivat keskeinen tuntomerkki[21] ja heidän kotihartauksia ilmiannettiin viranomaisille.[22] Hartauskokouksia kutsuttiin konventikkeleiksi ja kylärukouksiksi. Lukijaisten keskuudessa esiintyi myös liikutuksia.[23]

Lukijaisia pidettiin hengellisesti ylpeinä ja Lars Levi Laestadiuksen mukaan lukijaisuus oli pilkkanimi ja he olivat halveksittuja etenkin kirkon taholta.[24] Rovasti Isac Grape nuoremman (1779-1855) kirjoitus Skellefteåsta kertoo hyvin silloin vallinneesta jännitteestä: ”Eräät seurakuntalaiset täällä kuvittelevat olevansa päteviä oitis tutkimaan ja tuomitsemaan kaikkea oppia maailmassa sekä tekemään jokaisen uskontunnustuksesta eron, onko hän oikea kristitty vai eikö - - He pitävät oikeutenaan tutkia toisten uskoa. Lisäksi he ovat yleensä sitä mieltä, että hyväksi tunnetut papit, korjatut katekismukset ja hengelliset kirjat, lukuun ottamatta Lutheria, ovat vielä lujasti pimeydessä.”[25]

Lukijaiset olivat myös ahkeria puhuttelemaan muita ihmisiä. He saattoivat kysyä ihmisiltä näiden sieluntilaa ja sitä, että ovatko nämä uudestisyntyneet.[26] He saattoivat puhutella ihmisiä ennen ja jälkeen jumalanpalveluksen. Tämä ärsytti joitakin ihmisiä ja Ruotsin Ylitorniolla tuomari joutui nuhtelemaan muita luterilaisia siitä, että nämä olivat pahoinpidelleet lukijaisia. Esimerkiksi seurakunnan kirkkoherra oli lyönyt häntä puhutellutta renkiä.[27] Kruununvouti Hackzellin mukaan joukossa oli myös monia, jotka: "lausuvat ajatuksensa uskonnollisista aiheista ainoastaan silloin, kun joku herättää kysymyksen sellaisesta, mutta eivät ensinkään millään sopimattomalla ja poistyöntävällä tavalla."

wiki.3.2 kirjoitti:

Lukijaisia pidettiin hengellisesti ylpeinä ja Lars Levi Laestadiuksen mukaan lukijaisuus oli pilkkanimi ja he olivat halveksittuja etenkin kirkon taholta.[24] Rovasti Isac Grape nuoremman (1779-1855) kirjoitus Skellefteåsta kertoo hyvin silloin vallinneesta jännitteestä: ”Eräät seurakuntalaiset täällä kuvittelevat olevansa päteviä oitis tutkimaan ja tuomitsemaan kaikkea oppia maailmassa sekä tekemään jokaisen uskontunnustuksesta eron, onko hän oikea kristitty vai eikö - - He pitävät oikeutenaan tutkia toisten uskoa. Lisäksi he ovat yleensä sitä mieltä, että hyväksi tunnetut papit, korjatut katekismukset ja hengelliset kirjat, lukuun ottamatta Lutheria, ovat vielä lujasti pimeydessä.”[25]

Lukijaiset olivat myös ahkeria puhuttelemaan muita ihmisiä. He saattoivat kysyä ihmisiltä näiden sieluntilaa ja sitä, että ovatko nämä uudestisyntyneet.[26] He saattoivat puhutella ihmisiä ennen ja jälkeen jumalanpalveluksen. Tämä ärsytti joitakin ihmisiä ja Ruotsin Ylitorniolla tuomari joutui nuhtelemaan muita luterilaisia siitä, että nämä olivat pahoinpidelleet lukijaisia. Esimerkiksi seurakunnan kirkkoherra oli lyönyt häntä puhutellutta renkiä.[27] Kruununvouti Hackzellin mukaan joukossa oli myös monia, jotka: "lausuvat ajatuksensa uskonnollisista aiheista ainoastaan silloin, kun joku herättää kysymyksen sellaisesta, mutta eivät ensinkään millään sopimattomalla ja poistyöntävällä tavalla."

Vanhoillislestadiolaisuus on luterilainen lestadiolaisen herätysliikkeen suurin suunta. Vanhoillislestadiolaisuus on yksi kolmesta 1900-luvun vaihteen lestadiolaisuuden hajaannuksessa toisistaan eriytyneistä suunnista. Liikkeestä on ollut useita hajaannuksia tämänkin jälkeen. Liike on voimakkaan yhteisöllinen ja sillä on joitakin opillisia erityiskorostuksia luterilaisuudesta. Tunnetuimpia vanhoillislestadiolaisuuden piirteitä ovat eksklusiivinen seurakuntaoppi, syntien julistaminen anteeksi sanoin "Kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä" sekä torjuva suhtautuminen muun muassa televisio-ohjelmiin, teatteriin, ehkäisyyn, homoseksuaaliseen käyttäytymiseen, alkoholin käyttöön ja esiaviollisiin suhteisiin.

wiki.4 kirjoitti:

Vanhoillislestadiolaisuus on luterilainen lestadiolaisen herätysliikkeen suurin suunta. Vanhoillislestadiolaisuus on yksi kolmesta 1900-luvun vaihteen lestadiolaisuuden hajaannuksessa toisistaan eriytyneistä suunnista. Liikkeestä on ollut useita hajaannuksia tämänkin jälkeen. Liike on voimakkaan yhteisöllinen ja sillä on joitakin opillisia erityiskorostuksia luterilaisuudesta. Tunnetuimpia vanhoillislestadiolaisuuden piirteitä ovat eksklusiivinen seurakuntaoppi, syntien julistaminen anteeksi sanoin "Kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä" sekä torjuva suhtautuminen muun muassa televisio-ohjelmiin, teatteriin, ehkäisyyn, homoseksuaaliseen käyttäytymiseen, alkoholin käyttöön ja esiaviollisiin suhteisiin.

Yhteneväisyyksiä löytyy niin opetuksessa kuin elämäntavoissa.
Ketju on ollut katkeamaton raamatun ajoista aina tähän päivään

wiki.3 kirjoitti:

sitten

Lukijaisuus
Wikipedia
Elämä ja elintavat
Kristillisyys näkyi lukijaisten elämässä. Heillä oli vakavat elintavat ja he vieroksuivat maallista elämäntapaa poiketen näin ympäristöstään.[5] Esimerkiksi alkoholi, kortinpeluu ja tanssit nähtiin syntinä. Seuroja pidettiin kodeissa ja niissä puhui maallikko tai liikkeen pappi. Seuroissa saarnattiin parannuksen teosta ja syntien anteeksiantamisesta. Lukijaisilla oli käytössä taivaan valtakunnan avaimet ja hengellinen pappeus.[19] Lukijaiset opettivat ihmisen tulevan synnintuntoon lain kautta.[20] Lukijaisuudessa arvostettiin Raamattua ja sitä luettiin kotihartauksissa. Myös erilaiset hartauskirjat ja postillat kuuluivat lukemistoon.[5] Kotihartaudet olivat keskeinen tuntomerkki[21] ja heidän kotihartauksia ilmiannettiin viranomaisille.[22] Hartauskokouksia kutsuttiin konventikkeleiksi ja kylärukouksiksi. Lukijaisten keskuudessa esiintyi myös liikutuksia.[23]

Ei voi vähätellä 1700-luvun jäkipuoliskolla Tornionlaaksossa vaikuttanutta viklundilaisuutta. Mm Erkki- Antti (Anderson), Laestadiuksen työtoveri oli viklundilainen.Hän todisti, että viklundilaisuus oli raamatullinen kristillisyys.

Eihän se varmaankaan ole ihan näin suoraviivainen kun kaikista vaiheista ei öydy dokumenttia, mutta kuitenkin evankeliumi on kulkeutunut eri vaiheiden kautta tänne pohjoisen maahan.

Ja näistä näkee ettei vanhoillislestsdiolaisten opetus ole Lestadiuksen ja Raattamaan keksintöä.

(aloittaja)