tähän näytelmään
ei ole olemassa käsikirjoitusta
on vain epämääräistä puheensorinaa
( harvoin sitäkin )
äkkinäisiä katseita silmistä silmiin
hallitsematonta hysteriaa
takaa-ajetun paniikkia
itkuja vasten, ei ketään
piiloutumista
vielä tänään
jätän hiukseni kampaamatta
unohdan katsoa peiliin
ja annan luvan olla vastaamatta
puhelimeen, kysymyksiin
ihan kaikkeen
kunnes estradilla on enää vain kaksi
Sinä, minä
kuivaamiesi kyynelten jäljet
väsyneillä kasvoillani
ei ole olemassa käsikirjoitusta
on vain epämääräistä puheensorinaa
( harvoin sitäkin )
äkkinäisiä katseita silmistä silmiin
hallitsematonta hysteriaa
takaa-ajetun paniikkia
itkuja vasten, ei ketään
piiloutumista
vielä tänään
jätän hiukseni kampaamatta
unohdan katsoa peiliin
ja annan luvan olla vastaamatta
puhelimeen, kysymyksiin
ihan kaikkeen
kunnes estradilla on enää vain kaksi
Sinä, minä
kuivaamiesi kyynelten jäljet
väsyneillä kasvoillani
Vastaukset 14
Vanhimmat
... ja nyt iloni kyynelhelminä ryöppyää
minusta ja saan vihdoin olla onnellinen
sanani tullessa sydämestäni
ei toisten kirjottamista vuorosanoista
ja astun kauneimpaan näytelmään
mitä onkaan olemassa
otan ja annan rakkauden
sinulta sinulle
rakas.
kyllä oli hienoa johdatusta loppu huipennukseen,
tosi eläväinen runo.
hyvä upea linda !!!
hienon palautteen,
runonomaista herkkyyttä miehen silmin.
Sinua kiitän ja pyydän viivettä anteeksi.
Toivotaan että ne kääntyvät kuitenkin onnenkyyneliksi. :)
pahoin pelkään, ettei onnenkyynelille ole sijaa -
ikävä kyllä.
Kiitos Sinulle vierailusta ja kannustavasta palautteesta.
ja mielessäni jäävuorta ajattelin.:) Runosi loppuosa onkin seesteisempi.
ehkä kaiken ydin onkin jäävuoren kylmyys,
karuus ja elämän harmaa puoli. Siitä on vaikeaa
kirjoittaa vaaleanpunaisin kirjaimin, jos mukaan
sekoittuu suolainen silmien vesi.
Paljon on aihetta kyyneliin, vähemmän hymyyn ja iloon.
Siksi säkeistäni muodostui sellaiset kuin muodostui.
Kiittää hän.
Täyttä elämää.
Ei aina jaksa peiliä mukana kuljettaa.
Ei kampaa
josta lukea
mikä päivä
paljonko kello.
Joskus on aika levähtää.
Olla vailla ajatuksen häivää.
Itkeä
nauraa.
Odottaa.
Painaa suukko poskelle.
Sanoa.
Minulla oli niin ikävä sinua.
antaa kaiken olla,
kun ei kerran yksinkertaisesti jaksa.
Jonkinlainen ihmisen ikävä toisen luo,
elää aina kuitenkin tuolla sisimmässä vaikka
elämä menisi miten päin-
Kiitos kun kuljit rinnallani,
ymmärsit että minäkin olen vain pieni
ihminen suurine murheineni.
ja muistoja herättävä, runo..varsinkin alku
tähän näytelmään ei ole käsikirjoitusta..
laitetaan kynttilät palamaan ja nautitaan lämmöstä:))
harvemmin elämään on olemassa käsikirjoitusta
ja Kohtalo tekee omat siirtonsa meiltä kysymättä.
Syksyn värejä ja lämpimiä ajatuksia päivääsi,
nöyränä kiittäen
lintsi
Kun mies löytää hänet, kun kaksi
ennen vieraat, kaukana toisistaan
olevat tähdet kohtaavat, ei misään ole
olemassa säveltä siihen, ei nuotteja.
Ei taivaankannella karttaa mistä katsoa
reitti, on vain viiltävä tunne sisällä: tämä
Nainen on Hän josta sytyn tuleen, josta kohoan
liekkiin, alan palamaan kuin pyrstötähti radallaan.
On vain helppo tulla syliin, puhua Rakkaudesta,
avata hänen hiuksensa, riisua ohut pukunsa ja nauttia.
Kiihoittua, kuumentua, antaa veriensä pakkautua,
valmistaa vartalonsa Rakastelun juhlaan.
Ei, ei sanaleikkejä, lauseiden tapailua, kaikki
helppoa kuin unessa, fktioiden tähtipölyssä, nautintoa
huutaen kuin avaruusraketti hitaasti taivaalle kohoten,
Kaunis näytelmä ihot kostuen ja itkunsekainen huippu...
miehen ruumiin harmaat kyyneleet vatsallesi...
http://www.youtube.com/watch?v=cvD4NZJ-kh4&feature=fvw
Kiitos Runostasi.
Rakastaminen on kehojen ja mielten
vuoropuhelua, josta ei ennalta tajua
mitään, menee vain mukaan.
Antaa ruumiinsa tuntea ja kokea,
itselleen luvan mennä toiseen ihmiseen ja
nauttia siitä mitä on tulossa.
Ei enää lavasteita, eri puuteria,
ehosteita, vain olennaisin, pelkistetyin...
ja jälkeenpäin huulet nautinnon kyynelien yli,
harmaata kosteaa mausteena...
Tai hänen kirpeää makuaan suusa...
Naisen maustetta..
Upea Rakkausruno joka tuli
ja valloitti mielen ja otti mukaan
tunnelmaansa.
Teksti oli vilpitöntä ja avointa.
Ei turhia sanoja, ilmaisuja.
Pelkistetty, raju ja hieno
Rakkausruno kokonaisuus.
Voimia ja iloa Sinulle iltaasi.
että voisin ohittaa Sinut,
Sinut ja aina yhtä sielukkaat säkeesi ?
Ei, se ei vain istu minuun eikä ajatusmaailmaani.
Tähtien kohtaaminen taivaankannella,
yhtä arvoituksellista kuin kahden ihmisen
tapaaminen - tutustuminen toisiinsa. Löytää
toisesta se kaikki, josta on niin kauan uneksinut
ja antanut haaveille siivet.
Tunteiden meri ja aallot, kohtaaminen nauttiminen.
Niin paljon se antaa, niin kuin runosi ja liite sen parhaimmillan
vain voi antaa. Mies on puhunut ja riisunut ajatuksensa
kauniiseen muotoon, kuten aina.
Olen liiaksi kokenut, liiaksi kompuroinut elämän tiellä
löytääkseni pehmeyttä ja iloa säkeisiini.
Kiitos olkoon osanasi viisseiska.
Piirtääkö jokainen itse omat kuvansa
kuin elämän näytelmänsä - nähdyksi - kuin
omaksi kuvakseen
että seurakseen iltahuovan alle
kipeisiin kipukohtiinsa - paniikin - ottaessa
näyttämön haltuunsa
itkuja hetken huumattua ilonkuvetta
piiloutumista itseensä kuin avattua
kirjoittamatonta runoutta lukijoille
ottamaan arjen oman sisäisen haasteen
vastaan mitä tuulien viestit mukanaan
kuljettaa
oma harmaahapsinen estradi soi kaihoa
kuin omaa sävellystään kantaen
tanssivat kyyneleet nuo lohduttomuuden
taivaltajat suojaansa etsien
uurnaisilla kasvoilla luoden kuvaansa
näkyväksi ulkomaailmalle
Tulkattavaksi -
minuudestani.
Tämä nyt vaatimaton vastineeni runoosi,joka
aiheutti lukijalle tämänkaltaisen episodin.
Hyvää alkavaa viikkoa Sinulle linda.
Kyllähän episodissasi oli paljon samaa melankoliaa,
kuin omassakin runossani. Elämä ei aina hymyile,
silloin se synnyttää tätä tummempaa vettä.
Paljon kiitoksia kommentoinnista ja hyvää alkanutta
viikkoa Sinullekin.