Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Mustaa

    Tiesin jo ketkä tulisivat,
    ennen kuin edes avasin ovea.
    Ja olin oikeassa.
    Pelko nojasi oven pieleen,
    turvattomuus seisoi rapuilla
    ja epävarmuus tunki jalkaansa ovenraosta.

    Pelkäsinkö?
    En tosiaankaan, sillä tiesin
    niiden saapuvan joukolla.
    Tulivatko jäädäkseen
    vai piipahtamaan?
    Sitä en kysynyt.

    Eikä minulta kysytty mitään.
    Olisinko pystynyt edes vastaamaan?
    Mustaa täynnä oli puhallettu
    lasisydän vielä aamulla.
    Risana se olisi paljon kauniimpi.

    Joten löin sen rikki.
    Yhdellä terävällä iskulla vain.
    Ja kävelin hiljaa yli sirpaleiden.
    eilenkö se oli, vai tänään.
    Nyt itken ja pesen mustia varpaitani.

    Keneltä voisin pyytää anteeksi elämääni,
    joka tahtomattani peittyy kokonaan mustaan.
    Ei ole ketään.

    Kirjoitan sen tähän
    - Anteeksi
    4188
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    Koskettava runo. En tiedä, kuinka paljon on hetkellisiä tunteita, mutta älä ole liian ankara itsellesi. Kiitokset runostasi.

    Äänestä

    • Kiitos Sinulle!
      Taistelen vakavien asioiden kanssa,
      se toi ulos tämän runon.

      Äänestä

    Tosi hyvin muotoiltu runo kapteenaskalta.
    Tuosta ei voi olla pitämättä.

    Äänestä

    • Huomaan, että osaan vielä kirjoittaa,
      ettei suru ole veinyt sitäkin taitoa.
      Sinua tahdon kiittää sanoistasi,
      olet kirkastamassa päivääni.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Kapteenska Koukku kirjoitti:

    Tiesin jo ketkä tulisivat,
    ennen kuin edes avasin ovea.
    Ja olin oikeassa.
    Pelko nojasi oven pieleen,
    turvattomuus seisoi rapuilla
    ja epävarmuus tunki jalkaansa ovenraosta.

    Pelkäsinkö?
    En tosiaankaan, sillä tiesin
    niiden saapuvan joukolla.
    Tulivatko jäädäkseen
    vai piipahtamaan?
    Sitä en kysynyt.

    Eikä minulta kysytty mitään.
    Olisinko pystynyt edes vastaamaan?
    Mustaa täynnä oli puhallettu
    lasisydän vielä aamulla.
    Risana se olisi paljon kauniimpi.

    Joten löin sen rikki.
    Yhdellä terävällä iskulla vain.
    Ja kävelin hiljaa yli sirpaleiden.
    eilenkö se oli, vai tänään.
    Nyt itken ja pesen mustia varpaitani.

    Keneltä voisin pyytää anteeksi elämääni,
    joka tahtomattani peittyy kokonaan mustaan.
    Ei ole ketään.

    Kirjoitan sen tähän
    - Anteeksi

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu