Kertokaa mitä ruotsinkielinen kulttuuri on antanut Euroopalle? Verrataan sitä vaikkapa ranskakielisen kulttuurin antimiin kuten ruoka, filosofia, elokuva, kirjallisuus ja maalaustaide.
Onko ruotsi sivistyskieli?
pakkoruotsinet
23261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ruotsalaisuus on vienyt suomalaisilta paljon, kun ruotsinkuninkaat tapatti suomalaisia venäjälle suuntautuneissa sodissa kohtuuttoman paljon..
Senpä takia suomen asukasluku on pienempi kuin ruotsin.
No luuletko etteivät juutalaiset ruotsalaisten rasististen oppien takia mitään menettäneet. Katsos kun Hitler juuri oli kova Ruotsi fani.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Gustavgoring1939.JPG
SIEG HEIL GUSTAV
materiaalia:
http://www.aftenposten.no/kul_und/article2067513.ece
Ruotsi on sivistytkieli Suomen svedujen mielestä, mutta tuskin Ruotsalaisten.
vastauksia svekoilta :-)))
"Kertokaa mitä ruotsinkielinen kulttuuri on antanut Euroopalle? Verrataan sitä vaikkapa ranskakielisen kulttuurin antimiin kuten ruoka, filosofia, elokuva, kirjallisuus ja maalaustaide."
No, mikäpä siinä. Musiikin puolelta tulee mieleen noin äkikseltään Benny Anderson ja Björn Ulvaeus, Ann-Frid Lyngstad ja Agnetha Fältskog, Esbjörn Svensson, Marie Fredrikson, Per Gessle, Yngwie Malmsten, Ulf Ekberg, Jonas ja Jenny Berggren.
Muistathan suhteuttaa sitten vertailuasi hieman sen mukaan, että Ruotsi on kovin pieni maa Ranskaan verrattuna.
Ruotsissa on 9 miljoonaa ihmistä. Eikä se kovin pieni maa ollut silloin imperiumi aikanaan, koska siihen kuului nykyisen Ruotsin alueen lisäksi Suomi, Norja ja pieni osa Pohjois-Saksaa.
Ruotsi ei ole muuta antanut kuin rasismin joka innoitti Hitleriä. Hitler ja Mengele lukivat rasismia jota Carl Von Linnaeus oli kirjoittanut.
Svekko aloitti rasismin kun piti päästä todistamaan, että ollaan herra kansaa.
Noin äkkiseltään vanhemmalle musikkimiehelle noista tuo Fältskogin nimi haiskahtaa tutulta, muut ovat vallan outoja. Mutta ehkäpä ovat (Keski-)Euroopassa tunnettujakin.
Kun tässä lännen ja idän välissä sinnitellään, niin vastavuoroisesti nimiä idän suunnalta: Puskin, Gogol, Dostojevski, Stravinsky, Sostakovits, Prokofjev, Ahmatova, Blok, Mandelstam, Nabokov, Brodsky, Djagilev, Balanchine, Nijinsky, Meyerhold, Chagall noin äkkiseltään, mitä nyt mieleen tulee.
No Ruotsi on kovin _pieni_ maa Venäjäänkin verrattuna, vaikka sotahullujen kuninkaiden aikana kyllä suomalaisia riitti tapettavaksi Venäjääkin vastaan tapellessa.
BTW, taidankin olla melko Ruotsi-fani.
Ruotsi ei ole mikään sivistyskieli maailmalla. Jos Ruotsilla ei olisi kuningasta niin en olisi koskaan Espanjassa ja Englannissa asuessani kuullut Ruotsista mitään. Kuningas tuli prinsessojen ja prinssien häihin ja silloin joskus mainittiin myös hänen nimensä kutsuvieraiden joukossa.
Ruotsi ja Suomi yhtä huonosti tunnettu maailmalla.
Uppsalassa kehitettiin suurin osa niistä teorioista joille Hitler rakensi oppinsa. Suomi suojeli juutalaisia. Aarno Anthoni oli selvästikkin suomenruotsalainen svekko.
Ja Toivo Horelli kuulostaa myös ruotsalaiselta nimeltä. Kyllä juutalaiset tietävät kuka teki mitä toisen maailmansodan ja Holokaustin aikaan.
Luonnontieet: Carl von Linne, Anders Celcius, Hannes Alfven, Anders Ångström, Svante Arrhenius
Elokuvataide: Ingmar Bergman, Ingrid Bergman, Greta Garbo, Jan Troell, Greta Garbo, Bibi Andersson
Klassinen musiikki: Birgitta Nilsson, Nikolai Gedda, Jussi Björling, Ann Sofie von Otter, Jenny Lind, Hugo Alfven
Kevyt musiikki: Abba, Roxette
Kirjallisuus: Harry Martinsson, Selma Lagerlöf, Axel Munthe, Astrid Lindgren
Filosofit: Nick Boström
Ruoka: Äkta svenska köttbullar
Kuvataide: Carl Larsson, Anders Zorn
Kyllä niitä maailman nimiä on Ruotsistakin
Von Linne oli ensimmäinen joka luokitteli ihmiset rotuihin. Kerroppas miten hyvin Linnen opit vaikuttivat Saksassa vuosina 1939-1945.
Himmler taas rupesi tuhoamaan vuonna 1941 porukkaa. Rudolf Höss sanoi, että tuhoamis käsky tuli 1941 ja silloin kaasutus alkoi.
Siinä sinulle sitä saatanan ruotsalaista sivistystä. Vieraile Saksassa ja kysy heiltä mitä silloin tapahtui.
pakkosvekottajien emämaan ja sen kuningashuoneen historiaa.
http://www.aftenposten.no/nyheter/uriks/article1546074.ece
"Ruotsissa on 9 miljoonaa ihmistä."
Vertailukohdaksi tarjottiin Ranskaa. Siellä on 65 miljoonaa asukasta.
" Eikä se kovin pieni maa ollut silloin imperiumi aikanaan, koska siihen kuului nykyisen Ruotsin alueen lisäksi Suomi, Norja ja pieni osa Pohjois-Saksaa."
Suomi ja Norja eivät sentään koskaan ole kuuluneet Ruotsiin yhtäaikaa. Pohjoismaissa väestönkasvu vauhdittui selvästi myöhemmin kuin Keski-Euroopassa. Ruotsin asukasluku 1600-luvun suurvaltakaudella oli pari miljoonaa, Ranska taas oli Euroopan väkirikkain maa 20 miljoonalla asukkaallaan.
Katos typerystä?
"Noin äkkiseltään vanhemmalle musikkimiehelle noista tuo Fältskogin nimi haiskahtaa tutulta, muut ovat vallan outoja. Mutta ehkäpä ovat (Keski-)Euroopassa tunnettujakin."
Kulttuurista oli kysymys ja kulttuuria on tuotettu myös viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana.
"Kun tässä lännen ja idän välissä sinnitellään, niin vastavuoroisesti nimiä idän suunnalta: Puskin, Gogol, Dostojevski, Stravinsky, Sostakovits, Prokofjev, Ahmatova, Blok, Mandelstam, Nabokov, Brodsky, Djagilev, Balanchine, Nijinsky, Meyerhold, Chagall noin äkkiseltään, mitä nyt mieleen tulee."
Ranskaan piti verrata, mutta vanhempi musiikkimies päätyi vertaamaan Venäjään. Onko vanhempi musiikkimies muuten tullut ajatelleeksi, miten tuoretta tunnettu venäläinen musiikki on vanhimmillaankin? Venäläinen kirjallisuuskin alkaa käytännössä Gogolista. Vai onko varhaisempia tunnettuja venäläiskirjailijoita? Maalaustaiteen sarallakin 1800-lukua edeltävät venäläiset mestarit taitavat löytyä lähinnä kirkkotaiteen piiristä.
Oletteko muuten tulleet ajatelleeksi, että niin kirjallisuuden, säveltaiteen kuin kuvataiteenkin alalla amerikkalaisilla on heittää kehiin varhaisempia mestareita kuin venäläisillä?
Rajamaitahan tässä ollaan kumpainenkin. Mutta katsotaan - mitä suuria Euroopan laajuisesti tunnettuja nimiä löytyy (ja en laske mitään lastenkirjailijoita tai pop-muusikkoja):
Tiede: Alfred Nobel, Carl von Linné, Anders Celsius tunnetaan
Filosofia: ruotsalaiset saivat Descartesin kuolemaan ennenaikaisesti (kuningatar Kristiinan hovissa), siinä suurin saavutus ikävä kyllä
Kirjallisuus: August Strindberg taitaa olla ainoa suuri klassikko
Musiikki: suurta ruotsalaista säveltäjää ei oikeastaan ole, Sibelius ja Grieg dominoivat Pohjolaa
Elokuva: Ingmar Bergmania voinee pitää yhtenä suurimmista nimistä alalla
Ei näitä toki kovin montaa ole, mutta sellaiset asiat kuin alue ja väestömäärä ovat ratkaisevia, ei kieli. Paitsi kieli tietysti määrittää kontakteja muihin maihin - ja toisaalta kuinka hyvin esimerkiksi kirjallisuus käy kaupaksi.
Verrataan Suomeen:
Tiede: ei yhtään huipputunnettua nimeä (Chydenius mielestäni ajattelultaan poikkeuksellisin - 1700-luvun edelläkävijä - mutta tunnettu lähinnä Pohjolassa), pienempiä erityisalojen nimiä (Pehr Kalm, Edvard Westermarck)
Filosofia: Georg Henrik von Wright ja Jaakko Hintikka eturiviä 1900-luvulla, mutta eivät mitään Wittgensteineja tai Heideggereja (eli kaikkien eurooppalaisten tuntemia)
Kirjallisuus: ei yhtään jättinimeä (vaikka tasoltaan laskisin sellaiseksi vaikkapa Eino Leinon), Sillanpäästä ei puhuta kun luetellaan suuria eurooppalaisia nimiä
Musiikki: Jean Sibelius kuuluu suuriin nimiin
Elokuva: ei supernimiä (Kaurismäki enemmän alakulttuuria)
Maalaustaidetta en tunne, joku muu käsitelköön.
Vertailun voisi vielä summata (> on suurempi kuin):
Tiede: Ruotsi > Suomi
Filosofia: Ruotsi < Suomi
Kirjallisuus: Ruotsi > Suomi
Musiikki: Ruotsi < Suomi
Elokuva: Ruotsi > Suomi
3-2 Ruotsille - mutta suurempihan se onkin
"en laske mitään lastenkirjailijoita tai pop-muusikkoja"
Olet varmaan perustellut valintasi itsellesi, mutta mielestäni tuollainen karsinta on tarpeentonta. Kumpi vaikuttaa nykymaailmassa enemmän ihmisiin, populääri vai ns. taidemusiikki? Eikö lastenkirjallisuus vaikuta todellisuudessa useampiin ihmisiin kuin ns. vakava kirjallisuus?
´Olet varmaan perustellut valintasi itsellesi, mutta mielestäni tuollainen karsinta on tarpeentonta. Kumpi vaikuttaa nykymaailmassa enemmän ihmisiin, populääri vai ns. taidemusiikki? Eikö lastenkirjallisuus vaikuta todellisuudessa useampiin ihmisiin kuin ns. vakava kirjallisuus?´
Tapio.Rautalapioon on jutuista päätellen vaikuttanut eniten Rock ja lastenkirjallisuus :D
päniin. Citeraan matti vanhanen :"Suomi ei olisi olemassakaan ilman suomenruotsalaisia"... Runeberg jne...
...ilman Ruslandian tulppana olevia sitkeitä suomalaisia.
Kun otsikossa viitataan "sivistykseen", niin en laske siihen viihdemusiikkia mukaan. Sivistys on jotain pysyvämpää. Kuunteleeko joku ABBA:a 100 vuoden päästä? Rohkenen epäillä. Sibeliuksen säilymistä en epäile.
Sivistyskielenkin status mielestäni edellyttää jatkuvuutta. En antaisi sitä eurooppalaisittain kuin muinaiskreikalle, latinalle, italialle, ranskalle ja saksalle (aikajärjestyksessä). Nettifennojen ihailema englanti on tässä sarjassa vielä lapsukainen, enkä laske sitä joukkoon. Diplomatian kieleksi se kelpuutettiin vasta 1900-luvulla, eikä se pysty vastaamaan mannereurooppalaiselle kirjalliselle perinteelle. Ehkä sitten sadan vuoden päästä, edellyttäen että anglokulttuuri pystyy vastaamaan esimerkiksi ranskalaiselle kirjallisuudelle ja saksalaiselle filosofialle.
Ruotsissa mutta sinne se rajoittuukin.
On jotenkin huvittavaa, kun älyllisesti alikehittyneen räkäruotsia ruikkivan vähemmistön edustajat yrittävät keskustella sivistyksestä.