Kuten useat muutkin Ruotsalaisen kansanpuolueen entisistä puheenjohtajista rakensi Taxell laajan verkoston yli puolue- ja kielirajojen, yhteyksiä jotka kaiketikin auttoivat lisäämään ymmärtämystä ruotsalaisuutta kohtaan Suomessa.
Tänään kuva on toisenlainen. "Kukaan ei ehdi viljellä ystävyyssiteitä kuin silloin ennen hyvään aikaan", sanoo sosiaalidemokraatti Jacob Söderman tämän päivän Höbla-artikkelissa. Hänen mukaansa huonommat siteet yli puoluerajojen on syy miksi ymmmärtämys ruotsalaisuuteen on niin jyrkästi vähentynyt viime vuosien aikana.
Poliitikot eivät enää ehdi seurustelemaan niin paljon, että tiedot menisivät syvemmälle tasolle.
Söderman on ihan oikeassa, että juuri SEURUSTELUUN ja VELJEILYYN ei jää enää yhtä paljon aikaa kuin ennen "hyvään aikaan".
Poliitikot eivät välttämättä istu enää loppuikäänsä politiikassa vaan vaihtuvat ihan kansan tahdon mukaan hyvinkin joutuisasti. Tämä taas aiheuttaa RKP:lle ja sen virkakoneistolle enemmän päänvaivaa siitä kehen suomenkieliseen poliitikkoon kannattaa satsata. Eihän RKP ole sen tyhmempi kuin muutkaan joten he tietävät hyvin, että voi riittää kun "panostaa" suomenkielisen puolueen vahvaan ja karismaattiseen johtajaan. Näinollen RKP:n koneisto haravoikin suomenkielisten puolueiden puoluekentät ja niiden mahdolliset keulakuvat jo hyvin aikaisessa vaiheessa.
- Tästä alkaa se korruptiokierre johon suomenkielisten puolueiden johtohenkilöt ajautuvat vähän niinkuin tietämättään. Ruotsinkielinen poliitikkokolleega tarjoilee ja palvelee hyvin, syöttää ja juottaa yllinkylläiseksi tämän mitään pahaa ajattelemattoman suomenkielisen poliitikon. Lasku tästä hyvästä palvelusta ei tietenkään lankea RKP:n tai poliitikon itsensä maksettavaksi vaan "lasku" lähetetään edelleen Svenska kulturfondetin maksettavaksi. Näin suomalainen poliitikko on saanut alkutuntuman kuinka mukavalta se tuntuu kun saa syödä vatsansa yltäkylläiseksi ja juoda kalliita juomia päälle. Kun tämä toistuu muutaman kerran niin tuskinpa tämä suomenkielinen poliitikko voi enää eduskuntasalissa mennä tätä "hyvätekijäänsä" vasten äänestyksessä jos sellainen tulee.
Ja kuten aikaisemmin mainitsin niin tuskinpa kaikkia suomenkielisiä on näin ruhtinaallisesti syötettävä ja juotettava, useimmiten riittää kun ottaa käsittelyyn nämä puolueen keulakuvat ja tulevaisuuden "lupaukset".
http://www.hbl.fi/text/ledare/2009/10/10/d33270.php
Tänään kuva on toisenlainen. "Kukaan ei ehdi viljellä ystävyyssiteitä kuin silloin ennen hyvään aikaan", sanoo sosiaalidemokraatti Jacob Söderman tämän päivän Höbla-artikkelissa. Hänen mukaansa huonommat siteet yli puoluerajojen on syy miksi ymmmärtämys ruotsalaisuuteen on niin jyrkästi vähentynyt viime vuosien aikana.
Poliitikot eivät enää ehdi seurustelemaan niin paljon, että tiedot menisivät syvemmälle tasolle.
Söderman on ihan oikeassa, että juuri SEURUSTELUUN ja VELJEILYYN ei jää enää yhtä paljon aikaa kuin ennen "hyvään aikaan".
Poliitikot eivät välttämättä istu enää loppuikäänsä politiikassa vaan vaihtuvat ihan kansan tahdon mukaan hyvinkin joutuisasti. Tämä taas aiheuttaa RKP:lle ja sen virkakoneistolle enemmän päänvaivaa siitä kehen suomenkieliseen poliitikkoon kannattaa satsata. Eihän RKP ole sen tyhmempi kuin muutkaan joten he tietävät hyvin, että voi riittää kun "panostaa" suomenkielisen puolueen vahvaan ja karismaattiseen johtajaan. Näinollen RKP:n koneisto haravoikin suomenkielisten puolueiden puoluekentät ja niiden mahdolliset keulakuvat jo hyvin aikaisessa vaiheessa.
- Tästä alkaa se korruptiokierre johon suomenkielisten puolueiden johtohenkilöt ajautuvat vähän niinkuin tietämättään. Ruotsinkielinen poliitikkokolleega tarjoilee ja palvelee hyvin, syöttää ja juottaa yllinkylläiseksi tämän mitään pahaa ajattelemattoman suomenkielisen poliitikon. Lasku tästä hyvästä palvelusta ei tietenkään lankea RKP:n tai poliitikon itsensä maksettavaksi vaan "lasku" lähetetään edelleen Svenska kulturfondetin maksettavaksi. Näin suomalainen poliitikko on saanut alkutuntuman kuinka mukavalta se tuntuu kun saa syödä vatsansa yltäkylläiseksi ja juoda kalliita juomia päälle. Kun tämä toistuu muutaman kerran niin tuskinpa tämä suomenkielinen poliitikko voi enää eduskuntasalissa mennä tätä "hyvätekijäänsä" vasten äänestyksessä jos sellainen tulee.
Ja kuten aikaisemmin mainitsin niin tuskinpa kaikkia suomenkielisiä on näin ruhtinaallisesti syötettävä ja juotettava, useimmiten riittää kun ottaa käsittelyyn nämä puolueen keulakuvat ja tulevaisuuden "lupaukset".
http://www.hbl.fi/text/ledare/2009/10/10/d33270.php
Vastaukset 2
Vanhimmat
Södermankin haikailee niitä Hyvä Veli- aikoja, jolloin kaikki päätettiin pienessä piirissä kansan tahdosta välittämättä.
Jacobin lausunto osoittaa, että surupoliitikot ovat KAIKKI svekoja puolueesta riippumatta. Varmasti on Stubb myös.
Suomalaisäänestäjien olisi hyvä muistaa tämä asia.
Noinhan se on eduskunnassa ja virakamiehistössä mennyt. Kalle Isotalo selosti eilen Jälkiviisaissa tavan, miten lahjottu saadaan koukkuun. Hän vertasi prosessia huumekauppiaan tapaan tehdä asiakas riipuvaiseksi; annetaan vähän lahjusta, sitten säännöllisin välein aina vähän lisää ja ollaan ystävällisiä, eipä aikaakaan kun sasit, lipposet, haloset ja ahtisaaret, ojalat ym. ovat koukussa. Heille tulee riippuvuussuhde, kiitollisuudenvelka RKP:lle, sen lähettämälle koukuttajalle. Kun uusi opetusministeri on astumassa virkaansa, lähtee RKP:sdtä oitis lähetystö kartoittamaan hänen mielipiteitään. RKP:llä on myös tapana lähettää "hurmausryhmiä" esim. kaupunginjohtajien ja kuntien ja kaupunkien sivistystoimen haltijan luo, petaamaan ruotsinkielisten koulujen perustamista. Psykologisesti on todettu, että kun käärii epärehellisen tavoitteen miellyttävään kääreeseen, se voi mennä läpi. Rahahan menee aina läpi.