No siis, kävin lääkärillä viimein, kuukausien hirveän olon jälkeen, ja lääkäri vain kuunneltuaan määräsi lääkettä, tuntui kyllä ettei lekuri tehnyt oikein mitään, kysyi vain että haluanko lääkettä ja kun myönsin niin kirjoitti. Ei pahemmin kysellyt, ei reagoinut vaikka kerroin toistuvista päänsäryistä ja näköhäiriöistä. Nämä kuulemma kuuluvat vain paniikkihäiriöön. On kyllä totta että mulla varmasti on paniikkihäiriö, mutta en ole koskaan kuullut kenelläkään olevan näin pahaa paniikkihäiriötä kuin mulla. Mä en pysty olemaan enää ihmisten kanssa tekemisissä, koska pelkään satuttavani niitä vahingossa. Oikeasti pelkään ihan hirveästi tappavani jonkun vahingossa. En edes tiedä mitä tekisin jos vahingossa törmäisin johonkuhun. En voi ajaa autoa enää, en voi edes istua auton kyytissä pitämättä silmiä kiinni koska luulen aina jonkin suuremman roskan nähtyäni, että siinä oli sairas ihminen tms. Tänään kävin kaupassa ja siellä oli miljoona lasta, hyvä etten pyörtynyt pelosta. Mun ei tarvitse kuin joutua kävelemään niiden vierestä niin luulen jotenkin satuttaneeni niitä, todellisuudessa en ole edes koskenut niihin.
Tiedostan itse todella hyvin kuinka sairaalta kaikki tämä kuulostaa, mutta voiko olla vain paniikkihäiriötä? koska musta on alkanut tuntumaan että mulla on skitsofrenia tai aivokasvain tai jotain joka on muuttanut mut ihan täysin. Pystyn vielä olemaan suht normaali joissain asioissa, mutta voi luoja en enää kovinkaan monissa. Itsemurha on tullut mieleen, koska tuntuu etteivät nämä olot mene koskaan ohitse. Mä vihaan itseäni ja näitä mun sairaita kohtauksia. Olisin halunnut että lääkäri olisi edes vähän paremmin tutkinut, mutta ei, ei edes sormella koskenut, kuunteli vain muutaman minuutin ja kirjoitti lääkettä, alproxia, joka kyllä auttaa ajoittain mutta ei niin hyvin kuin haluaisin. Mun on ollut pakko nostaa annostusta itse ajoittain koska en vain pysty elämään näin. En halua tappaa itseäni, kyllä mä haluan elää, mutta tää on vaan niin vitun vaikeeta. En mä halua olla sairas. Mä haluan olla normaali. Normaali ja terve, mutta tuskin tulen enää koskaan olemaan.
Tiedostan itse todella hyvin kuinka sairaalta kaikki tämä kuulostaa, mutta voiko olla vain paniikkihäiriötä? koska musta on alkanut tuntumaan että mulla on skitsofrenia tai aivokasvain tai jotain joka on muuttanut mut ihan täysin. Pystyn vielä olemaan suht normaali joissain asioissa, mutta voi luoja en enää kovinkaan monissa. Itsemurha on tullut mieleen, koska tuntuu etteivät nämä olot mene koskaan ohitse. Mä vihaan itseäni ja näitä mun sairaita kohtauksia. Olisin halunnut että lääkäri olisi edes vähän paremmin tutkinut, mutta ei, ei edes sormella koskenut, kuunteli vain muutaman minuutin ja kirjoitti lääkettä, alproxia, joka kyllä auttaa ajoittain mutta ei niin hyvin kuin haluaisin. Mun on ollut pakko nostaa annostusta itse ajoittain koska en vain pysty elämään näin. En halua tappaa itseäni, kyllä mä haluan elää, mutta tää on vaan niin vitun vaikeeta. En mä halua olla sairas. Mä haluan olla normaali. Normaali ja terve, mutta tuskin tulen enää koskaan olemaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lääkitys pitäisi olla se viimeinen keino jos ei aiheuttajaa löydy, tai jos tilanne on hyvin vaikea ja akuutti, ja silloinkin pitäisi käyttää hitaan puoliintumisajan omaavaa bentsodiatsepiinia, kuten esimerkiksi Diapamia, joka on paniikkihäiriön täsmälääke. Alpratsolaami on näkemykseni ja kokemukseni mukaan sopimaton paniikkihäiriön hoitoon vaikka onkin bentso.
Tässä tulkatussa artikkelissa on työjärjestys, jonka olen itse havainnut hyväksi
http://fi.articlesnatch.com/Article/The-Practical-Ways-On-How-To-Cope-With-Panic-And-Anxiety-Disorder/761414
Duodecimin ohjeita hoitoa varten.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00058
Oma blogini, jossa selostan miten pääsin eroon paniikeista, ahdistuksesta ja monesta muusta vaivasta.
http://qmies.blogit.fi/
Nuo oireet eivät todellakaan vastaa paniikkihäiriön oireilta vaan vakavimmilta. Vaihda lekuria heti ja pyydä toista arviointia. Mulla ensinnäkään paniikkihäiriö ei ole moisia "harhoja" aiheuttanut.
Voisin veikata, että vaivasi todellakin alkaa sk... alulla. Ehkä jopa tovi psykiatrisessa sairaalassa voisi tehdä hyvää.
Ei kyllä minustakaan oikein viittaisi paniikkihäiriöön. Kannattaa tosiaan tilata aika paremmalle lääkärille, joka tutkii, selvittää tarkoin terveydentilasi. Tietysti pitää myös kertoa hänelle tarkkaan kaikki tuntemukset sun muut. Lääkityskin täytyy olla siihen vaivaan, mikä itsellä on, ettei syö väärää lääkettä. Olisiko keskusteluterapiasta sinulle apua? Eli, jos sinulla on asioita, murheita yms. jotka vaivaavat, ja joista voisit jutella jonkun kanssa, keventää mieltäsi. Tsemppiä ja uutta aikaa tilaamaan.
joo, en usko itsekään paniikkihäiriöön vaan olen lähes varma että mulla on alkamassa skitsofrenia, olen nyt lueskellut erinäisiä tekstejä netissä ja tutulta kuulostaa. mulla on aika pahoja harhoja, iltakävelyt esim ovat aivan täysin käsittämättömän vaikeita, varjojen takia. noi lääkkeet mitkä mulla on nyt, on aika hauskoja siitä, että ne eivät (tietenkään) vähennä harhoja, mutta en enää pelkää niitä. ennen mut valtas aina kauhea ahdistus ja pelko kun ajattelin jotain asiaa tuhanteen kertaan, nyt saatan ajatella tuhat kertaa myös, mutta ilman pelkoa. Mä en haluaisi sairastua, en halua. Mä haluan olla terve, mutta mä en ole. Hiukan vituttaa, en yleensä kiroa, mutta mun elämä on ihan liian vaikeeta.