Nyt on vauhdissa Myntin kolleega Stig Nygård
"Kielisuunnittelu työkaluna
Taatakseen kielellisen palvelun onkin tunnistettava aukot lainsäädännössä ja tukittava nämä.
Niin RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin kuin oikeusministeri Tuija Brax katsovat Lex Pohjanmaan poliittisesti mahdottomana toteuttaa (Vbl 8.10).
Varomatonta on RKP-piirin vaatimus takuista kielelliselle palvelulle, niin sisäisesti suurkunnissa kuin vuoropuhelussa valtion viranomaisten ja ministeriöiden sekä valtiollisen aluehallinnon kanssa, niin kuin oikeutettuna edellytyksenä päästäkseen eteenpäin kuntauudistuksessa.
On vain otettava toinen tie saavuttaakseen päämäärän.
Siinä pyrkimyksessä meitä auttaa tutkijoiden Anita Niemi-Iilahden ja Siv Sandbergin raportti ja keskustelupohja Vaasanseudun tulevaisuusvaihtoehdoista joka nostaa keskustelua korkeammalle tasolle.
Tutkimukseen sisältyy raportti jolla on otsikkona ”Kielelliset seuraamukset uusille kuntarakenteille”, jossa Kjell Herberts toteaa, että tarvitaan kielisuunnittelua.
Herbertsin mukaan kielilaki takaa kaksikielisen palvelun mutta, että se ei tapahdu automaattisesti.
Sen vuoksi pitää kunnan sisällyttää kielellisten oikeuksien toteuttaminen ohjeistusasiakirjaan, pitkäaikaissuunnitteluun ja päätökseen sekä erillisiin kielisuunnitelmiin.
On siis kysymys kielisuunnitelman tekemisestä missä mennään läpi kaikki alueet: hallinnon sisäinen kieli, kielitaitovaatimukset henkilökunnalle, palvelun sisäinen kieli, erityisiä kielellisiä, hallinnollisia tai palveluyksiköitä, yhteyskieli valtiollisten viranomaisten kanssa eri tasoilla.
Kun alueet on tunnistettu niin katsotaan kuinka kielelliset palvelut voidaan ratkaista ja tehdä sopimuksia tästä.
Kunnissa sisäisesti, valtiollisten päätösten kautta tai ehkä joissakin tapauksissa muuttamalla lakia tai muuta säädäntää. Mutta ei mitään jättiläismäistä lakipakettia Pohjanmaalle.
Kielilain pitää periaatteessa taata kaiken tämän kielellisen palvelun. Mutta vaikuttaa siltä, että lain tulkinta olisi se, että laki tarjoaa mahdollisuuksia mutta ei kaikissa tilanteissa velvoita.
Huolta kielellisestä palvelusta on niin ruotsin- kuin suomenkielisellä taholla.
Kunta voi omaa sisäistä hallintoaan varten tehdä omia selviä sääntöjään siitä mikä pätee. Terveydenhoitoyhteistyössä Vaasan ja Vähäkyrö/Laihian välillä on sopimus joka säätää kielellisen palvelun ja pöytäkirjakielen, joka tässä tapauksessa on suomi.
Toinen esimerkki toimivista toteutuksista on alueellisten jaostojen perustaminen esimerkiksi sosiaalilautakunnissa ja jollainen on tehty vaasalaiskaupunginosaan Korsnäståget.
Kun kartta ja todellisuus eivät ole yhdenmukaisia voidaan kielisuunnittelua käyttää työkaluna ratkaisemaan ongelmia.
On vain tiedettävä mitä halutaan ihan konkreettisesti, tunnistaa aukot lainsäädännössä ja lainsäädännön soveltaminen ja tukittava nämä.
Ja silloin pitäisi suurin este keskusteluun olla poistettu.
Stig Nygård"
"Kielisuunnittelu työkaluna
Taatakseen kielellisen palvelun onkin tunnistettava aukot lainsäädännössä ja tukittava nämä.
Niin RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin kuin oikeusministeri Tuija Brax katsovat Lex Pohjanmaan poliittisesti mahdottomana toteuttaa (Vbl 8.10).
Varomatonta on RKP-piirin vaatimus takuista kielelliselle palvelulle, niin sisäisesti suurkunnissa kuin vuoropuhelussa valtion viranomaisten ja ministeriöiden sekä valtiollisen aluehallinnon kanssa, niin kuin oikeutettuna edellytyksenä päästäkseen eteenpäin kuntauudistuksessa.
On vain otettava toinen tie saavuttaakseen päämäärän.
Siinä pyrkimyksessä meitä auttaa tutkijoiden Anita Niemi-Iilahden ja Siv Sandbergin raportti ja keskustelupohja Vaasanseudun tulevaisuusvaihtoehdoista joka nostaa keskustelua korkeammalle tasolle.
Tutkimukseen sisältyy raportti jolla on otsikkona ”Kielelliset seuraamukset uusille kuntarakenteille”, jossa Kjell Herberts toteaa, että tarvitaan kielisuunnittelua.
Herbertsin mukaan kielilaki takaa kaksikielisen palvelun mutta, että se ei tapahdu automaattisesti.
Sen vuoksi pitää kunnan sisällyttää kielellisten oikeuksien toteuttaminen ohjeistusasiakirjaan, pitkäaikaissuunnitteluun ja päätökseen sekä erillisiin kielisuunnitelmiin.
On siis kysymys kielisuunnitelman tekemisestä missä mennään läpi kaikki alueet: hallinnon sisäinen kieli, kielitaitovaatimukset henkilökunnalle, palvelun sisäinen kieli, erityisiä kielellisiä, hallinnollisia tai palveluyksiköitä, yhteyskieli valtiollisten viranomaisten kanssa eri tasoilla.
Kun alueet on tunnistettu niin katsotaan kuinka kielelliset palvelut voidaan ratkaista ja tehdä sopimuksia tästä.
Kunnissa sisäisesti, valtiollisten päätösten kautta tai ehkä joissakin tapauksissa muuttamalla lakia tai muuta säädäntää. Mutta ei mitään jättiläismäistä lakipakettia Pohjanmaalle.
Kielilain pitää periaatteessa taata kaiken tämän kielellisen palvelun. Mutta vaikuttaa siltä, että lain tulkinta olisi se, että laki tarjoaa mahdollisuuksia mutta ei kaikissa tilanteissa velvoita.
Huolta kielellisestä palvelusta on niin ruotsin- kuin suomenkielisellä taholla.
Kunta voi omaa sisäistä hallintoaan varten tehdä omia selviä sääntöjään siitä mikä pätee. Terveydenhoitoyhteistyössä Vaasan ja Vähäkyrö/Laihian välillä on sopimus joka säätää kielellisen palvelun ja pöytäkirjakielen, joka tässä tapauksessa on suomi.
Toinen esimerkki toimivista toteutuksista on alueellisten jaostojen perustaminen esimerkiksi sosiaalilautakunnissa ja jollainen on tehty vaasalaiskaupunginosaan Korsnäståget.
Kun kartta ja todellisuus eivät ole yhdenmukaisia voidaan kielisuunnittelua käyttää työkaluna ratkaisemaan ongelmia.
On vain tiedettävä mitä halutaan ihan konkreettisesti, tunnistaa aukot lainsäädännössä ja lainsäädännön soveltaminen ja tukittava nämä.
Ja silloin pitäisi suurin este keskusteluun olla poistettu.
Stig Nygård"
Vastaukset 5
Vanhimmat
kuin se että ruvetaan käyttämään Suomen kielipolitiikassa vihdoin sitä kuuluisaa maalaisjärkeä; ruotsinkielinen palvelu alueille ja tilanteisiin, joissa sitä _aivan oikeasti_ tarvitaan. Kielipolitiikan tulee perustua käytäntöön eikä periaatteisiin.
Maalaisjärkestä ja sen käytön puutteesta on kysymys kun junaillaan omituisia kielilakeja joilla ei ole kansan enemmistön tuki. Ei Suomi ole kaksikielinen maa sen vuoksi, että maassa on pieni kaksikielinen vähemmistö.
Tämä ruotsinkielisten elättäminen.
Mitähän tuo maksaa ?
Kuntien yhdistämisenhän piti tuoda säästöt.
on lähinnä siitä että ruotsinkieliset edes 2-kielisessä kaupungissa voisi saada palvelut äidinkielellä. Se ei todellakaan on niin varma. Mutt mistä te voisitte tietää, eihän te koskaan on ollut siinä asemassa...
(Jos siis olet ruotsinkielinen, minkä käsityksen kirjoituksestasi sai)
Ovatko suomenruotsalaiset estyneitä saamasta valtiollisia/kunnallisia palveluita sen takia, että heidän äidinkielensä on ruotsi? Esimerkiksi: Lopettaako kirurgi leikkauksen, kun saa tietää, että potilas puhuu ruotsia?