kukas tähän keksii syyn=? vääntääkö mahassa?2vkn aikana ruvennut olemaan yhtä tappelua nukutus. tuttihan ei muutenkaa pysy suussa mutta sen mitä syö pukeltaa melkein pois. ON meillä hauskat illat.kun nuorempi huutaa niin vanhempi vajaa 2vuokkonen ei nuku ja taas toisinpäin. isompi lätkii syöttävää äitiä selkään eikä häntä saa nukkumaan sen kummemmin. oma sänky on mutta sinne ei mennä purematta eikä tappelematta. kuitenkin hän jossain vaiheessa yöt sinne kannetaan. mutta kk sisällä on tullut semmosta että hän huutaa äitiä kerran tunnissa yötä ja vaatii päästä perhepettiin. niin tää vanhempi neito sitten pyllistelee ja muksii itseään sängyn reunaan ja lätkyttää ja meuhtoo ja pyörii ja noin tunnin päästä nukkuu. epä ole mahdollista itsellä mennä enene 2300 nukkuun. tällä vanhemmalla tutti on kaikkikaikessa tietenkin ja nukella on oltava lakki päässä sitä huudetaan puoli tuntia oli kadoksissa missä olikaan.tuossa hän tyynylläni peppuroi vieläkin vaikka pienet uhkailut omaan sänkyyn viemisestä saavat hänet hetkeksi aloillee. oma sänky on maailman kauhein asia. vaikka puomi on pois. sinne ei houkuta mikään. harmi kun en voi auttaa. äitihän ei yötä nuku kuin katkonaisia unia odottaen että kohta tulee lapsen karmiva kutsu. Mun pitää kai ottaa palkatonta että lähden toisen kanssa mummolaan. aina kun on nukkunut minun kanssa tappelua EI OLE.Herran jestaas mistä tähän apu löytyy kokopäiväsesti.
NUKUTUS maailman vaikein asia kasvatuksessa
valvon aamuun
1492
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Noita "pahoja" kausia tulee ja menee.. aika tekee tehtävänsä ja uhmaikäisen kiukuttelut menevät kyllä ajallaan ohi. Jaksaa vain kärsivällisesti purra hammastaan ja lohduttautua sillä, että lapsi kasvaa ja kehittyy joka päivä, ja yleensä kaikenlaiset kiukkuamisjaksot ovat ohimeneviä.
Yritä vain pysyä omassa linjassasi ilman sitä, että suutut ja heittäydyt samalle tasolle lapsen kanssa. Hän kokeilee uhmassaan, kuinika äiti reagoi nukkumaan mentäessä jos tekee näin tai näin, tai voisikohan vielä pyytää nukelle hatun jne. Vaikka lapsi kiukkuaa, jos ei saa tahtoaan läpi, se on loppupeleissä hänelle kuitenkin turvallisempaa (siis tarkoitan tietenkin turvallisuuden tunnetta) kuin se, jos hän saa tehdä kaiken keksimänsä hönttäilyn ennen nukahtamista. Lapselle voi antaa jotain valittavaksi, iltasatukirjaa tms., mutta vanhempi kuitenkin päättää milloin on aika sammuttaa valot, ja käpertyä peiton alle. Huudosta huolimatta.
Itse huomasin, että samoihin aikoihin uhmaiän kynnyksellä poikamme teki vastaavaa. Meillä myös perhepeti, ja hänetä usein kainaloon nukutettiin. Kiehnääminen rauhoittui, kun muutaman kerran todella vein pojan omaan huoneeseensa (kun olin ensin uhannut viedä, jollei kiehnääminen ala loppua), ja siellä kun hetken aikaa huoneessaan kiukutteli, ja asia kääntyikin niin päin, että sänkyyn ei pääsekään, niin sitten kun jäähyaika oli ohi, niin poika kiireenvilkkaa ilman kiukkua juoksi sänkyyn peiton alle ja alkoi kiltisti nukkua. Eikä tätä tarvinnut jatkaa kuin parina iltana, niin hän huomasi, että äitillä/isillä on auktoriteettia tässä nukkumisasiassa sen verran, että kannattaa luottaa heihin ja alkaa nukkumaan. Ja tämän kaiken voi suorittaa täysin ilman omaa hermostumista, mikä onkin parasta. Itse ainakaan en yhtään pidä niistä tilanteista, jolloin tuntuu, että itsekin alkaa hermostua ja tuntuu, että mikään ei auta.
ja lopulta tuntui, että poika oli onnellisempi ja nukkui levollisemmin kun menee nukkumaan kun vanhemmat sanovat (toki tarvitsee olla väsynyt, muttei yliväsynyt) eikä kiehnää tuntia sängyssä ja potki ja myllää ja kiukuttele.