Sosionomi kehitysvammaisten päivätoiminnassa!

soskuska

Hei olen sosionomi koulutukseltani ja aloitin vastikään vaikeasti kehitysvammaisten ohjaajana. Työkavereinani on kolme n. 50-vuotiasta naista, joilla ei ole mitään koulutusta ja yksikön esimies. Kaksi naisista tekee laitosapulaisen hommia ja yksi ohjaajan töitä minun kanssani. Mutta olen ihmetellyt kuinka se voi olla mahdollista? Miten kansakoulupohjainen ja ammattikorkeapohjainen työntekijä voi tehdä samaa työtä ja samalla palkalla. Varsinkin kun tällä toisella ohjaajalla ei ole sen kummempaa kokemusta kehitysvammaisista. Arvostetaanko siis koulutusta lainkaan kehitysvamma-alalla. Tuntuu todella turhalta että itse raadoin työn ohella koulussa 3,5 vuotta ja sain sosionomin paperit ja silti teen samaa työtä kuin kouluttamattomatkin. En toki tahdo erotella ihmisiä koulutuksen takia, koska työkaverini on ahkera ja osaava ihminen, mutta silti, tuntuu epäreilulta... Miksi käydä koulua, jos samaa työtä voit ehdä ilman koulutustakin:/ Eikös lakikin jo määrää että ohjaajalla pitäisi olla jonkinlainen koulutuspohja?

Toinen asia mihin olen kiinnittänyt huomiota on se, että me ohjaajat käytämme kehitysvammaiset asiakkaat vessassa, syömme heidän kanssaan, huolehdimme hygieniasta sekä puemme heidät. Ns. ohjaustyötä on vain n. tunnin tai kaksi päivässä. Kuvittelin että laitosapulainen hoitaisi vessatukset ja sen semmoiset:/ ´Mutta hänen tehtävänään meidän yksikössä on laittaa päivittäin n. 12 henkilön tiskit koneeseen. Muuten hän istuu kahvilla esimieheni kanssa ja he eivät tee mitään. Kun taas me ohjaajat juoksemme pää kolmantena jalkana eikä aikamme riitä suunnittelutyöhön yms. kun aina on joku menossa vessaan tai tarvitsee apua pukemisessa. Tämä laitosapulainen ja yksikön esimies ovat ystäviä keskenään ja suurin osa heidän työajastaan menee meidän hyppyyttämiseen ja keittiön pöydän ääressä juoruilemiseen.

Eikä siinä mitään, ei vessatukset yms. hoitohommat ole minulle mikään este työnteolle, siinähän nekin menee, mutta eikö se oikeasti olisi laitosapulaisen hommia? kysyn vaan, vai kuuluuko jokaisessa kehitysvammatyön yksikössä ohjaajan tehtäviin suurimmaksi osaksi vessatuksia ja hoitoalan töitä. Osaanhan minä niitä tehdä ilman sosionomin tutkintoakin;) Miten muilla menee työnjako ohjaajan työssä kehitysvamma-alalla??

16

6208

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • myös hoitotyössä

      Asenteesi työntekoon on mielestäni lievästi sanoen outo. Etkö halua tehdä ohjaustyötä arjen eri tilanteissa? Kuinka edes opit mitään asiakkaidesi arjesta ja tarpeista, jos poimit "rusinat pullasta". Ei se koulunkäynti pätevöitä mihinkään, nyt vasta alat opetella työntekoa.
      Muutenkin ihmettelen sosionomien "profiilinnostoa". Ammatti on yksi ammatti muiden joukossa, ei sen kummempaa. Usein on myös niin, että pitkä kokemus on pätevöittänyt paremmin, kuin koulunpenkkien kulutus.
      Käärihän hihat ja rupea käytännön hommiin.

      • Anonyymi

        Sinun kannanottosi tässä outo on. Taidat olla kahvilla istuva laitosapulainen.
        Aloittaja on asian ytimessä. Myös asiakkaalle tulisi olla oikeus hyötyä ohjaajien osaamisesta ja suunnitellusta arjesta.
        Samasta työstä kuuluu saada sama palkka.


    • .........

      ja ns "hoitajat" tekee avustusjutut, jos yksikössä ei "hoitajia" ole tekee avustusjutut ohjaajat.... Tosin ohjaajan mielletään tekevän ohjaustöitä. Eräässä yksikössä hoitotyötä tekevät oli lähihoitajia koulutukseltaan, mutta silti OHJAAJIA nimikkeeltään.... nyt he kuitenkin ovat lähihoitajia.

      • myös hoitotyössä

        Otappa huviksesi selvää, mitä lähihoitajan koulutukseen kuuluu?
        Ota oikea asenne, tätä juuri tarkoitin aiemmalla kirjoituksellani. Ansaitse kannuksesi työtä tekemällä, älä muiden arvoa painamalla.
        Esimerkkinä kerron erään tuntemani palvelutalon johtajasta, joka tilanteen niin vaatiessa käärii hihat ja rupeaa kenttätöihin. Koulutuskin on hiukan eri kuin sosionomilla.


      • Anonyymi
        myös hoitotyössä kirjoitti:

        Otappa huviksesi selvää, mitä lähihoitajan koulutukseen kuuluu?
        Ota oikea asenne, tätä juuri tarkoitin aiemmalla kirjoituksellani. Ansaitse kannuksesi työtä tekemällä, älä muiden arvoa painamalla.
        Esimerkkinä kerron erään tuntemani palvelutalon johtajasta, joka tilanteen niin vaatiessa käärii hihat ja rupeaa kenttätöihin. Koulutuskin on hiukan eri kuin sosionomilla.

        Ei ollut kyse siitä kuka tekee eniten työtä vaan osaamisen hyödyntämisestä.
        Moniammatillisessa työyhteisössä tämä yleensä osataan.
        Aloittajan paikassa ei, jolloin palvelun laatu laskee myös asiakkaan näkökulmasta.


    • gfdoi

      Mulla sellainen käsitys, että laitosapulaiset osallistuvat hyvin harvoin varsinaiseen hoitotyöhön. Laitosapulaisten tehtäviin kuuluvat siivous, tiskaus ja ruokien laitto.

      Joissain paikoissa on jopa väännetty kättä, saako laitosapulainen avustaa vanhusten syöttämisessä. Laitosapulaisen koulutukseen ei nimittäin kuulu syöttämisen opettaminen. Lähihoitaja ja sairaanhoitajakoulutukseen taas kuuluu. itse muistan kun sh-koulussa syötettiin toinen toisiamme yhden kerran. Toinen makasi sängyllä ja toinen syötti.

      Mun käsittääkseni ennen vanhaan vessatukset kuuluivat lähinnä lähihoitajille mutta nykyään useimmilla osastoilla on hoitokulttuuri, jossa kaikki tekevät kaikkea. Minä vähän kritisoin tätä "kaikki tekee kaikkea", sillä se voi joillakin sairaanhoitajilla laskea työmotivaatiota. Hotohenkilökunnan työmotivaatio ja työssäviihtyminen ovat kuitenkin tärkeimpiä asioita myös hoidettavien näkökulmasta. Muuallakin yhteiskunnanssa työtehtävät ovat hyvin rajattuja. Palomies sammuttaa tulipalon ja poliisi pidättää pyromaanin. Toisinpäin toimiminen voisi toki onnistua mutta ei yhtä tehokkaasti.

      Toisaalta pienillä työpaikoilla tulee monesti joustaa työtehtävissä. Sellaistakin työtä voi tehdä, mikä ei varsinaisesti kuulu omaan toimenkuvaan. Esim. lekuri voisi itse hakea potilaspaperit kansliasta jne.

      Käytännön tasolla mielestäni työpaikoilla pitää joustaa omasta toimenkuvasta mutta yleisellä tasolla voisi keskustella esim. siitä, onko järkevää, että kalliisti koulutettu sairaanhoitaja täyttää liinavaatevarastoja tai etsii potilaalle tohveleita. Varsinkin kun sairaanhoitajista on kova pula alueittain.

      • myös hoitotyössä

        "Mun käsittääkseni ennen vanhaan vessatukset kuuluivat lähinnä lähihoitajille mutta nykyään useimmilla osastoilla on hoitokulttuuri, jossa kaikki tekevät kaikkea."

        Vessatuksestako se on kiinni se työmotivaatio? Siinä esimerkiksi voit käyttää tilannetta hyväksesi ja ohjata asiakasta toimimaan turvallisesti ja oikein niissä tiloissa, missä hän on. Samalla voit esim. seurata mahdollista muuta avuntarvetta, apuvälineiden tarvetta yms.
        Ei se vaan toimi niin käytännössä, miten sinä haluaisit sen toimivan. Laitosapulainenkin on oiva apu eri tilanteissa, mm. ruokailuissa. Älä aliarvioi muiden avun antamista.

        "Laitosapulaisen koulutukseen ei nimittäin kuulu syöttämisen opettaminen. "
        Haloo! Jos omainen tai muu läheinen osaa auttaa ruokailuissa, niin miksikä ei hyvä laitosapulainen siihen pystyisi? Erityisruokavaliot, soseruoat yms. jos ovat valmiina, niin mikä mättää? Älä aliarvioi muiden apua. Voit vielä tarvita niitä, jahka jatkat pitempään työelämässä.
        Käytännössä kaikki käsiparit tarvitaan hoitotyössä nykyään, että hommasta selvittäisiin.


      • iuyytr
        myös hoitotyössä kirjoitti:

        "Mun käsittääkseni ennen vanhaan vessatukset kuuluivat lähinnä lähihoitajille mutta nykyään useimmilla osastoilla on hoitokulttuuri, jossa kaikki tekevät kaikkea."

        Vessatuksestako se on kiinni se työmotivaatio? Siinä esimerkiksi voit käyttää tilannetta hyväksesi ja ohjata asiakasta toimimaan turvallisesti ja oikein niissä tiloissa, missä hän on. Samalla voit esim. seurata mahdollista muuta avuntarvetta, apuvälineiden tarvetta yms.
        Ei se vaan toimi niin käytännössä, miten sinä haluaisit sen toimivan. Laitosapulainenkin on oiva apu eri tilanteissa, mm. ruokailuissa. Älä aliarvioi muiden avun antamista.

        "Laitosapulaisen koulutukseen ei nimittäin kuulu syöttämisen opettaminen. "
        Haloo! Jos omainen tai muu läheinen osaa auttaa ruokailuissa, niin miksikä ei hyvä laitosapulainen siihen pystyisi? Erityisruokavaliot, soseruoat yms. jos ovat valmiina, niin mikä mättää? Älä aliarvioi muiden apua. Voit vielä tarvita niitä, jahka jatkat pitempään työelämässä.
        Käytännössä kaikki käsiparit tarvitaan hoitotyössä nykyään, että hommasta selvittäisiin.

        Ymmärrätkö lukemaasi tekstiä? Minä kirjoitin, että joissakin paikoissa on väännetty kättä saako laitosapulainen syöttää vanhusta. Hoitohenkilökunta vastusti kyseisissä paikoissa laitosapulaisten osallistumista syöttämiseen, koska syöttämiseen tarvitaan mukamas hoitajan koulutus.

        Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että osastoilla on paljon tehtäviä joita voi tehdä lyhyen perehdytyksen jälkeen ilman mitään koulutusta. Maassamme on paljon pitkäaikaistyöttömiä. He voisivat mm. syöttää potilaita, vessattaa, pedata sänkyjä, lukea potilaille sanomalehtiä jne. Verinäytteen ottaminenkin on melko simppeli toimenpide, senkin voisi toimipaikkakouluttaa pitkäaikaistyöttömille. Hoitohenkilökunnalle jäisi enemmän aikaa potilaille, kun tällaiset rutiiniluontoiset tehtävät tekisivät pitkäaikaistyöttömät.

        Tiedän itse useita sairaanhoitajia, jotka ovat minulle henkilökohtaisesti valittaneet, että työnkuva ei vastaa koulutusta eli perushoito ei kiinnosta. Tiedän niin ikään monia, jotka ovat jättäneet hoitajan hommat ja lähteneet opiskelemaan muuta alaa tai esim. lääkikseen. Se tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Sairaanhoitajista on kova pula ja työssäviihtyminen on yksi merkittävä tekijä palkkauksen ohella, kun hoiturit miettivät jäävätkö alalle. Tosiasia on, että kaikki sairaanhoitajat eivät pidä "kaikki tekevät kaikkea" -mallista.

        Minä en varmasti aliarvioi kenenkään tekemää työtä. Laitosapulaistenkin työpanos on jokaisella osastolla äärimmäisen tärkeä riippumatta siitä tekevätkö he hoitotyötä vai ei. Ruuan tarjoilu, vessojen siivous ym. vastaava ovat tärkeimpiä sairaalassa suoritettavia tehtäviä. Ilman laitosapulaisia sairaalabakteerit valtaisivat osastot ja jokaikinen osasto muuttuisi bakteerihautomoksi.


      • Anonyymi
        myös hoitotyössä kirjoitti:

        "Mun käsittääkseni ennen vanhaan vessatukset kuuluivat lähinnä lähihoitajille mutta nykyään useimmilla osastoilla on hoitokulttuuri, jossa kaikki tekevät kaikkea."

        Vessatuksestako se on kiinni se työmotivaatio? Siinä esimerkiksi voit käyttää tilannetta hyväksesi ja ohjata asiakasta toimimaan turvallisesti ja oikein niissä tiloissa, missä hän on. Samalla voit esim. seurata mahdollista muuta avuntarvetta, apuvälineiden tarvetta yms.
        Ei se vaan toimi niin käytännössä, miten sinä haluaisit sen toimivan. Laitosapulainenkin on oiva apu eri tilanteissa, mm. ruokailuissa. Älä aliarvioi muiden avun antamista.

        "Laitosapulaisen koulutukseen ei nimittäin kuulu syöttämisen opettaminen. "
        Haloo! Jos omainen tai muu läheinen osaa auttaa ruokailuissa, niin miksikä ei hyvä laitosapulainen siihen pystyisi? Erityisruokavaliot, soseruoat yms. jos ovat valmiina, niin mikä mättää? Älä aliarvioi muiden apua. Voit vielä tarvita niitä, jahka jatkat pitempään työelämässä.
        Käytännössä kaikki käsiparit tarvitaan hoitotyössä nykyään, että hommasta selvittäisiin.

        Oletko ajatellut että sinulla voi olla vaikeus luetun ymmärtämisessä?
        Lainaus aloittajan tekstistä;

        Eikä siinä mitään, ei vessatukset yms. hoitohommat ole minulle mikään este työnteolle.


      • Anonyymi

        Erikoissairaanhoito on eri kun jossain palvelutalossa työskentelevä sh. ei tarvita sitä sh.n osaamista, kun muutamia tunteja viikossa. Olisiko parempi tehdä osa-aikaista vai sitten täyttä työaikaa osallistumalla perushoitoon. Kannattaa erikoistua ja mennä sairaaloihin töihin, jos haluaa pelkkää sh.ta tehdä.


    • oodi

      Olen sosionomi ja myöskin ohjaaja nimikkeellä teen töitä kehitysvammaisten kanssa ja mielestäni ohjaajan toimenkuvaan nimenomaan kuuluu ohjata kaikkea arjessa (ja juhlassa:)) tapahtuvaa toimintaa. Palkka on koulutuksen ja vastuualueiden takia parempi mutta luulen että jos toimipisteesi muut työntekijät ovat olleet pitkään töissä niin heille maksetaan kokemuslisää joten palkka voi olla sama. Suunnitteluun on varattava aikaa ja mielestäni sinulla on siihen oikeus joten ota se reippaasti puheeksi työpaikalla ja jos tuntuu että vastuu ja työmäärä ei jakaudu tasaisesti niin siitäkin kyllä kannattaa keskustella.

    • hoi77

      Laitosapulaisen toimenkuva voi olla myös tosi erilainen eri paikoissa.. Mutta ensimmäisenä ajattelisin hänen toimenkuvaansa kuuluvan ruoanjaon, siivouksen, pyykkäyksen jne. Joissain paikoissa juuri myös syöttäminen, asukkaiden kanssa ulkoilu, viriketuokioissa avustaminen jne.
      Mutta minun korvaani tuollaisessa ohjaajien tehtävänä olisi nimenomaan vessatus (vaikka siitäkin ihan maalaisjärjellä selviää) ja se aktiivisen toiminnan pyörittäminen. Mihin kuuluisi tietenkin myös se, että olisi aikaa suunnitella toimintaa ja myös vetää toimintaa, ei vain käydä vessassa asiakkaiden kanssa.

      Syöttämisestä vielä. Joitakin potilaita/asiakkaita on oikeasti tosi vaikeaa syöttää.. Tiedän paikkoja, joissa on tehty sopimus, että laitosapulaiset syöttävät ne potilaat, joiden syöttämisen tuntevat "turvalliseksi".. Enkä nyt puhu siitä, että syötettävä vastustelisi, mutta vetää jatkuvasti henkeen, köhii tms. Siinä tilanteessa syöttäjän on osattava arvioida mikä syömisessä on hankalaa, onko se nesteet, nieleminen, ruoan siirtämnen nieluun jnejne. Ja koska tällöin syöttäminen on selkeästi hoitotoimenpide, on tehty sopimus, että se on hoitajien tehtävä, koska mikäli jotain sattuu (se keuhkokuume väärään kurkkuun menneen ruoan takia) niin on hoitajan vastuulla pystyä sanomaan, että tilanteessa on pyritty ehkäisemään kaikki haitat. Syöttämiseenkin liittyy tosiaan joskus paljonkin hoitamista.

    • Hohhoijaa...

      Eikös se ohjaustoiminta nimenomaan tarkoita ihan arkipäiväisissä asioissa ohjaamista?! Mistä olet saanut sellaisen käsityksen, että sosionomit ohjaavat vain mukavia vapaa-ajan juttuja kun taas alemman koulutuksen omaavat ohjaavat sellaiset arkipäiväisyydet kuin wc-käynnit? Mä en ymmärrä miten semmoinen edes olis mahdollista, että vain tietyt henkilöt olis näitä wc:ssä käyttäjiä ja aina varalla ko puuhaan. Laitoshuoltajan tehtäviin tuskin kuuluu tämmöiset hommat! Ei sitä ohjaustoimintaa ole eritelty koskemaan vain "parempia" hommia.

      Jos soveltuu alalle persoonana, niin tuollaiset asiat oppii mielestäni ihan kokemuksen kautta, ilman koulutustakin. Koulutuksissa kyllä tarjotaan hienoja teorioita ja systemaattisia ratkaisuja, mutta käytännön työ voikin olla erilaista. Se on sitten jokaisen oma asia, mitä kautta yrittää työelämään päästä. Tuskin koulutus täysin hukkaankaan on mennyt ja osaat varmasti paljon sellaista, mitä he muut eivät. Mutta ei koulutus tee ihmisestä vielä ammattitaitoista ihmistä, työ opitaan vasta työssä TEKEMÄLLÄ.

      • Anonyymi

        Mistä itse olet saanut sen käsityksen että aloittajan käsitys olisi ohjata vain mukavissa jne.
        Typerää on laskea työn laatua, jos ei viitsitä hyödyntää moniammatillisuutta.
        Veikkaan että esimies ei ole motivoitunut.


    • Anonyymi

      Hyvä aloitus. Asian ytimeen.
      Meillä palkka nousi n.400e/kk koska samasta työstä pitää lain mukaan maksaa vakituisille sama palkka. Eletään vuotta 2021 ja lakimuutos tuli 2018.
      Samasta työstä sosionomin kanssa saamme lähärit nyt sosionomin palkkaa.
      Hoidamme myös etuus- ja muut paperi ja verkostoasiat.
      T.20v samassa paikassa ohjaustyössä.

    • Anonyymi

      ne epäpätevät mutta pitkään alalla olleet voivat olla hyviä työssänsä. Alan koulutus ja muodollinen pätevyys ovat tietenkin hyvä asia. Koulutus lisää osaamista. Koulutus ei kuitenkaan auta jos oma ajatusmaailma ei ole empaattinen ja rakastava hoidettavia ja autettavia kohtaan.
      Tunnen erään sosionomin joka on tutkintonsa suorittanut hyvin arvosanoin, mutta on täysin empatiakyvytön hoidettavia kohtaan. Hän näkee vammaiset viallisina olentoina ja esineinä jotka tulee korjata.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      108
      2142
    2. Kirjoita nainen meistä jotain tänne

      tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K
      Ikävä
      118
      1640
    3. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      124
      1530
    4. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      106
      1347
    5. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      75
      1256
    6. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      68
      1175
    7. Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava

      Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa. Hän on idän
      Idän uskonnot
      489
      1167
    8. IS viikonloppu 18-19.5.2024.

      Laatija Toni Pitkälä on itse laatinut ja kuvittanut 3- arvoista ristikkonsa. Nihkeästi tuntuu löytyvän ensimmäisiä var
      Sanaristikot
      88
      963
    9. Oliko vähä sometettu taas vai?

      Tuli aiva liika nopiaa traktorin perä vastahan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b3857b3-f2c6-424e-8051-506c7525223a
      Kauhava
      9
      942
    10. Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia

      Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?
      Ikävä
      138
      886
    Aihe