Voimattomuus alkoholin suhteen on myytti - "voimattomat" eivät usko sitä, mutta JOKAINEN voi päästä alkoholista eroon omalla päätöksellä. Se vaatii vain yhden asian - sen oman päätöksen.
Voimattomuus on myytti
AgenttiOranssi
9288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jokainen voi päästä alkoholista eroon mutta se vaati oman päätöksen, minä tarvitsin nimenomaan sen oman päätöksen ja sen ohella myös ulkopuolista apua ja onneksi myös sain sitä.
Viimeinkin olemme lähes samaa mieltä.
Tuossa tuli raikuvia fanfaareja ja rumpujen kumahteluja juhlistamaan historiallista hetkeä.
Sheriffi ja AgenttiOranssi ovat (lähes) samaa mieltä. Tämä on suorastaan ainutlaatuista palstan historiassa!!!
Mihin on kadonnut jääräpäisyytesi? Ennen muinoin jaksoit kinata täällä kymmenien puheenvuorojen voimin, etenkin sheriffin kanssa.
Nyt vastaat vaan ykskantaan "olen lähes samaa mieltä".
Eikö enää ole puhtia kinailla? Olisi mukava taas luskella väittelyistänne ;)
Minä tein päätöksen hakea ulkopuolista apua päästäkseni eroon alkoholista. Myytti tai ei, mutta tänään en tiedä, olenko voimaton eikä tee mieli kokeilla. Alkoholista pääsin eroon, kun raitistuneet alkoholistit tukivat minun päätöstäni pyrkiä olemaan juomatta päivä kerrallaan.
"Voimattomien" kokoontumisissa olen kokenut valtavaksi iloksi tavata sellaisia tuntemattomia ihmisiä, jotka ovat ratkaisseet yhteisen ongelman samalla tavalla kuin minä. Omin voimin raitistuessani tämä ulottuvuus, laaja tuttava- ja ystäväpiiri, olisi todennäköisesti jäänyt syntymättä.
Juova alkoholisti on kaikkea muuta kuin voimaton. Vaatii sisua toimia vuositolkulla itseään vastaan, hankkia vaikeuksia, kärsiä kaikenlaisista olotiloista ja könytä saman montun pohjalta kerta toisensa jälkeen. Voimaa siis on, ihminen vain kanavoi sen väärin, itseään ja elämää vastaan.
Jos alkoholisti kumminkin juo itsensä riittävän vaikeaan jamaan tajutakseen, että ainoa henkilö, joka häntä voi auttaa katsoo peilistä, vaihde päässä saattaa kääntyä toiseen asentoon. Se voima, jolla ihminen kohteli itseään kaltoin suuntautuukin nyt pois juomisesta, haluksi toipua ja oppia elämään selvin päin. Minusta tällainen ajattelu on paljon myönteisempää kuin "voimattomuuden" myöntäminen, mutta makunsa kullakin.
Voimia nimenomaan se juopottelu ja jälkien peittely vaati. Välillä tuntui voimattomalta, mutta silti tuli tehtyä uusia ponnisteluja, jotta taas saisi jostain uutta juotavaa ja jotenkin selitettyä kaikenlaisia muutoksia ja uusia kuvioita esim. sovittuihin tapaamisiin jne.
Voimattomuudella viinan suheen käsitän asian niin, että sitä vaan ei voi ottaa enää yhtään. Jos ottaa, niin se viina vaan vie voiton sinusta, eli et hallitse sitä ainetta enää. Siispä on paljon helpompi elää ilman ensimmäistäkään huikkaa, kun kamppailla määrien kanssa, että onko tämä toinen/kolmas/neljäs.. jo liikaa.
Ja sitten (mielestäni) voidaan puhua raittiudesta kun ei tarvitse edes miettiä koko alkoholia, toisinsanoen alkoholi on jäänyt ajatuksista pois, viinan himo on kadonnut, ja ihminen ei enään tarvitse sitä ainetta mihinkään.
Toinen tärkeä seikka (mielestäni) on se että ihminen osaa nauttia elämästä ilman alkoholia, tämä on myös tärkeä osa raittiutta.
Usein pohdin mitä raittius minulle merkitsee, ja se merkitsee enemmän kuin pelkkää viinattomutta.
Se on mahdollisimman tasapainoista elämää itseni ja muiden ympärillä olevien ihmisten kesken.
Se on jatkuvaa elämän opiskelua, muillakin tasoilla kuin pelkästään viinan suhteen.
Kokonaisvaltaista elämää josta voi nauttia eikä todellakaan tarvi edes miettiä ottaisko tänään tai huomenna, kun en ota niin se on siinä.
Ja voimaton olen yhäkin viinan suhteen, en alkaisi leikkimään kumpi meistä on mahtavampi, kumpi voittaisi.
Kun pysyn erossa siitä olen voimaton voittaja :)