mun pari vuotta sitten kuollutta miestäni.:( Niin kamala ikävä.
Yksin yritänlapsieni kanssa jtkaa elämää,välillä suru saa vallan,vieläkin.
Mitään järkevää suhdetta en ole saanut aikaan.Olen varmaan loppuelämäni yksin...
Pelimiehet ei vaan kiinosta vaikka ne lahkeessa roikkuuki.
Yksin yritänlapsieni kanssa jtkaa elämää,välillä suru saa vallan,vieläkin.
Mitään järkevää suhdetta en ole saanut aikaan.Olen varmaan loppuelämäni yksin...
Pelimiehet ei vaan kiinosta vaikka ne lahkeessa roikkuuki.
Vastaukset 1
Vanhimmat
jouduit luopumaan rakkaastasi. Minä taas eroan vapaaehtoisesti kylmästä ja rakkaudettomasta liitosta. Ex:ääni en jää kaipaamaan, vaikka kaikkea hyvää hänelle toivonkin, me ei vaan oltu oikeita toisillemme. Eihän tässä mennyt kuin parikymmentä vuotta, ennen kuin se selvisi...:D Lapsiamme kyllä tulen ikävöimään, mutta näemmehän me sentään toisiamme silloin tällöin.
Lämmin surunvalitteluni miehesi poismenon johdosta!