Suomen ruotsinopettajat ovat huolestuneina seuranneet suomenkielisten lasten ja nuorten ruotsin kielen taitojen nopeaa heikkenemistä. Suurin osa heistä aloittaa ruotsin kielen opiskelun peruskoulun 7. luokalta. Peruskoulun tuntijakoa muutettiin vuonna 1998 siten, että toisen kotimaisen opetuksen resurssia vähennettiin kolmasosalla. Tämä on johtanut jatko-opintojen kannalta kestämättömään tilanteeseen.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen totesi radiohaastattelussa (Yle Vega 26.2.2009) muun muassa, että ”ruotsin kielen taidon puute alkaa olla ongelma työelämässä, kun uudet sukupolvet hallitsevat kieltä huonommin. Opiskelijoille pitää tehdä selväksi miten tärkeää ruotsin kielen taito on yrityksille”.
Tilanteen korjaamiseksi esitämme, että ruotsin kielen opinnot aloitetaan jo peruskoulun 5. luokalta pätevien kieltenopettajien johdolla. Hyvän kielitaidon hankkiminen vaatii pitkäaikaista työtä ja kielikylpykokemukset osoittavat, että varhaisessa vaiheessa aloitettu kieltenopiskelu tuottaa hyviä tuloksia. Lapset oppivat helposti oikean ääntämisen ja arkipäivän tärkeät ilmaisut kielikylpymäisen opetuksen lomassa. Oikean ääntämisen oppiminen parantaa puheen ymmärtämistä, mikä puolestaan rohkaisee lasta itsekin puhumaan.
Nykyjärjestelmän selkeä muuttaminen säästäisi yhteiskunnan koulutukseen käyttämiä varoja. Melkein samoilla resursseilla, mutta eri tavoin järjestettynä, saadaan aikaan parempi lopputulos. Korkea-asteella resursseja voitaisiin käyttää syventäviin opintoihin, eikä perusasioiden kertaamiseen, mikä valitettavasti on tällä hetkellä käytäntö liian monessa korkeakoulussa ja yliopistossa. Varhaisemmalla aloituksella voidaan vaikuttaa myös ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden puutteellisen kielitaidon parantamiseen. Suorittajatason tehtäviin valmistuvat tarvitsevat nimenomaan suullista kielitaitoa, mm. lähihoitajat vanhustenhoidossa. Nykyresursseilla ei kansalaisille pystytä takaamaan kielilain antamia oikeuksia ja velvollisuuksia.
Svenska nu -verkoston tarjoamat palvelut ja TOKI-projektin toiminta ovat lisänneet opiskelijoiden kiinnostusta ruotsinkieltä ja pohjoismaista kulttuuria kohtaan. TOKI-projektiin osallistuneiden lukioiden oppilaat ovat saavuttaneet ruotsin kielessä keskimääräistä parempia tuloksia ja näissä kouluissa myös yo-kirjoituksin osallistuneiden määrä on ollut muita lukiota korkeampi. Kimmoke-projekti kuitenkin osoitti, että pelkät projektit eivät takaa jatkuvuutta. Kimmoke-projektin päätyttyä palattiin pian entiselle tasolle. Siksi on tärkeää tehdä peruskoulun tuntijaon yhteydessä kestävän kehityksen turvaavia päätöksiä.
Yhteiskunnan palvelujen kannalta on myös tärkeää, että lapset, nuoret ja heidän huoltajansa saavat riittävän varhaisessa vaiheessa tietoa kielitaidon merkityksestä jatko-opintojen kannalta.
Helsingissä 21.9.2009
Suomen ruotsinopettajat ry Svenska Finlands folkting Gunvor Kronman
Sisko Harkoma Kimmo Sasi Svenska nu
puheenjohtaja II varapuheenjohtaja styrgruppsordförande
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen totesi radiohaastattelussa (Yle Vega 26.2.2009) muun muassa, että ”ruotsin kielen taidon puute alkaa olla ongelma työelämässä, kun uudet sukupolvet hallitsevat kieltä huonommin. Opiskelijoille pitää tehdä selväksi miten tärkeää ruotsin kielen taito on yrityksille”.
Tilanteen korjaamiseksi esitämme, että ruotsin kielen opinnot aloitetaan jo peruskoulun 5. luokalta pätevien kieltenopettajien johdolla. Hyvän kielitaidon hankkiminen vaatii pitkäaikaista työtä ja kielikylpykokemukset osoittavat, että varhaisessa vaiheessa aloitettu kieltenopiskelu tuottaa hyviä tuloksia. Lapset oppivat helposti oikean ääntämisen ja arkipäivän tärkeät ilmaisut kielikylpymäisen opetuksen lomassa. Oikean ääntämisen oppiminen parantaa puheen ymmärtämistä, mikä puolestaan rohkaisee lasta itsekin puhumaan.
Nykyjärjestelmän selkeä muuttaminen säästäisi yhteiskunnan koulutukseen käyttämiä varoja. Melkein samoilla resursseilla, mutta eri tavoin järjestettynä, saadaan aikaan parempi lopputulos. Korkea-asteella resursseja voitaisiin käyttää syventäviin opintoihin, eikä perusasioiden kertaamiseen, mikä valitettavasti on tällä hetkellä käytäntö liian monessa korkeakoulussa ja yliopistossa. Varhaisemmalla aloituksella voidaan vaikuttaa myös ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden puutteellisen kielitaidon parantamiseen. Suorittajatason tehtäviin valmistuvat tarvitsevat nimenomaan suullista kielitaitoa, mm. lähihoitajat vanhustenhoidossa. Nykyresursseilla ei kansalaisille pystytä takaamaan kielilain antamia oikeuksia ja velvollisuuksia.
Svenska nu -verkoston tarjoamat palvelut ja TOKI-projektin toiminta ovat lisänneet opiskelijoiden kiinnostusta ruotsinkieltä ja pohjoismaista kulttuuria kohtaan. TOKI-projektiin osallistuneiden lukioiden oppilaat ovat saavuttaneet ruotsin kielessä keskimääräistä parempia tuloksia ja näissä kouluissa myös yo-kirjoituksin osallistuneiden määrä on ollut muita lukiota korkeampi. Kimmoke-projekti kuitenkin osoitti, että pelkät projektit eivät takaa jatkuvuutta. Kimmoke-projektin päätyttyä palattiin pian entiselle tasolle. Siksi on tärkeää tehdä peruskoulun tuntijaon yhteydessä kestävän kehityksen turvaavia päätöksiä.
Yhteiskunnan palvelujen kannalta on myös tärkeää, että lapset, nuoret ja heidän huoltajansa saavat riittävän varhaisessa vaiheessa tietoa kielitaidon merkityksestä jatko-opintojen kannalta.
Helsingissä 21.9.2009
Suomen ruotsinopettajat ry Svenska Finlands folkting Gunvor Kronman
Sisko Harkoma Kimmo Sasi Svenska nu
puheenjohtaja II varapuheenjohtaja styrgruppsordförande
Vastaukset 9
Vanhimmat
Heikentää muiden kielten oppimista.
Ei mennä uohon. Jooko.
ENSIN RUOTSI PITÄÄ MUUTTAA VALINNAISEKSI AINEEKSI !
Sitten sen opetusta voidaan aikaistaa.
Muuten, ruotsinopettajien sivuilla oli myös sellainen tokaisu, että MEDIA on syyllinen
PAKKOruotsi-ilmaisuun.Muistuttaa tässäkin suhteessa Wallinin tempauksia:
Jos meistä kirjoitetaan pahaa, ei saa enää tulla kuuntelemaan, mitä meillä on sanottavana ;-)
Mutta nyt Tala saa synninpäästön, kun syyllinen onkin-media !
Nykyjärjestelmän selkeä muuttaminen säästäisi yhteiskunnan koulutukseen käyttämiä varoja
talutusnuorassa toimii yhteistyössä Pohjola-Nordenin, Nifinin, Hanasaaren kulttuurikeskuksen, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin, Suomenruotsalaisen kansankäräjän, Svenska folkskolans vännerin, Riksföreningen Sverigekontaktin, Suomen pohjoismaiden suurlähetystöjen sekä useiden muiden tahojen kanssa.
- Ruotsinopettajat tekevät juuri sitä propagandatyötä josta Svenska kulturfonden antaa heille "stipendejä" ja muita avustuksia vapaiden opintomatkojen muodossa.
http://www.suomenruotsinopettajat.fi/index.php?ID=10469
myöntää vuosittain stipendejä vaan luultavasti apu tulee tässäkin asiassa Svenska kulturfondenilta.
"SRO:n avustukset
SRO myöntää yleensä vuosittain sekä jäsenstipendejä että oppilasryhmästipendejä.
Vuonna 2009 yhdistys ei jaa jäsenilleen erillisiä täydennyskoulutusstipendejä (jäsenstipendejä), vaan käyttää saamansa avustukset tarjoamalla heille kursseja edullisempaan hintaan."
http://www.suomenruotsinopettajat.fi/index.php?ID=10483
"Svenska nu -verkoston tarjoamat palvelut ja TOKI-projektin toiminta ovat lisänneet opiskelijoiden kiinnostusta ruotsinkieltä ja pohjoismaista kulttuuria kohtaan."
Suomessa olla hädissään siitä, että suomalainen ei saisi kaikkea aivopesua pohjoismaisuudesta. Miksi vastaavat poliitikot eivät ole pienintäkään vähää huolestuneita siitä joka on suurin ongelma pohjoismaisessa kanssakäymisessä, että muissa pohjoismaissa ei tiedetä YHTÄÄN MITÄÄN SUOMESTA TAI SEN KULTTUURISTA? Siinä olisi haastetta suomalaisille poliitikoille ihan tarpeeksi. Muut pohjoismaat hoitavat oman osansa maittensa tunnetuksi tekemisessä, se ei ole suomalaisten veronmaksajien tehtävä.
Suomi on pohjoismaiden toiseksi puhutuin kieli ilman minkäänlaisia oikeuksia esim. Pohjoismaiden Neuvostossa. Siinä ongelma suomalaisille poliitikoille jos jossakin ongelmia mukamas on.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Itämeri haastaa Pohjoismaat/HS20091013SI1MA01b7v
"Itämeren viime aikoina herättämä keskustelu on suunnannut huomion myös pohjoismaisen yhteistyön ikuiseen kipupisteeseen, kielikysymykseen. Baltiassa ja muissa maissa tehtävässä yhteistyössä korostuu englannin asema niin sanotun skandinaaviskan kustannuksella; selvää on, ettei sillä tiellä pääse eteenpäin pohjoismaisilla kielillä. "
"Yksi mahdollinen selitys nuorten välinpitämättömyydelle on se, että he ovat realisteja: tiukan paikan tullen ei ole olemassa pohjoismaista yhteyttä eikä solidaarisuutta vaan omista kansallisista eduista pidetään tiukasti kiinni. Tästä kertoo vaikkapa Suomen, Ruotsin ja Tanskan toiminta EU:ssa. Paljon yhteistyötä tehdään, mutta muun muassa maatalouspolitiikassa oma suu on lähinnä, kuten monesti on nähty.
Sama koskee luonnollisesti liike-elämän kilpailua. Nuoret suhtautuvat vanhempiaan kriittisemmin kielikysymykseen, jossa islantilaiset ja suomalaiset ovat pysyvässä lapsipuolen asemassa. Suomeenkin on kasvanut internetsukupolvi, joka ei epäröi hetkeäkään vaihtaa keskustelukieltä englanniksi. "
> Oikean ääntämisen oppiminen parantaa puheen ymmärtämistä, mikä puolestaan rohkaisee lasta itsekin puhumaan.<
Oikean ääntämisen oppiminen onkin tosi helppoa tönkköruotsille: Kaikki äännetään kuten kirjoitetaankin ja tuloksena on "kaunista ruotsia" hehee...
Tottakai RUOTSINopettajat puolustavat pakkoruotsia!
Hehän puhuvat vain oman asiansa puolesta, joten heidän mielipidettä ei voi laskea mukaan.
Naurettava julistus....