Ruotsin kieltä tarvitaan pohjoismaisessa yhteistyössä, mutta miten voi tavallinen suomalainen tuohon yhteistyöhön osallistua ja käyttää koulussa opittua kieltä? En tarkoita Pohjola-Norden yhdistyksiä tai kuntavierailuja, vaan todellista konkreettista yhteistyötä, jota varten se kielitaito hankitaan.
Toki teemme pyrähdyksiä Ruotsin puolelle, mutta mitä me todellisuudessa tiedämme Norjasta ja Tanskasta, ja miten se yhteistyö niiden kanssa sujuu? Ovatko näitä maita koskevat tiedot vain pienille piireille tarkoitettuja. Islanti, Fär-saaret ja Grölanti ovat meille etäisiä - miten se yhteistyö niiden kanssa sujuu?
Ruotsiin muutti aikanaan paljon suomalaisia työn perässä. Heitä suorastaan houkuteltiin ja värvättiin sinne. Norjassa on suomalaisia sairaanhoitajia, sen tiedän. Maastamuutto voi olla hyvä henkilötason ratkaisu, mutta onko se yhteistyötä?
Pohjoismaista yhteistyötä mainostetaan, mutta mitä se todellisuudessa on? Onko se ylätason toimintaa, johon ei pääse mukaan kuin harvat ja valitut, ja miksi muiden pitää opiskella ruotsia?
Toki teemme pyrähdyksiä Ruotsin puolelle, mutta mitä me todellisuudessa tiedämme Norjasta ja Tanskasta, ja miten se yhteistyö niiden kanssa sujuu? Ovatko näitä maita koskevat tiedot vain pienille piireille tarkoitettuja. Islanti, Fär-saaret ja Grölanti ovat meille etäisiä - miten se yhteistyö niiden kanssa sujuu?
Ruotsiin muutti aikanaan paljon suomalaisia työn perässä. Heitä suorastaan houkuteltiin ja värvättiin sinne. Norjassa on suomalaisia sairaanhoitajia, sen tiedän. Maastamuutto voi olla hyvä henkilötason ratkaisu, mutta onko se yhteistyötä?
Pohjoismaista yhteistyötä mainostetaan, mutta mitä se todellisuudessa on? Onko se ylätason toimintaa, johon ei pääse mukaan kuin harvat ja valitut, ja miksi muiden pitää opiskella ruotsia?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pohjoismainen yhteistyö koskee lähinnä valtakunnantason poliitikkoja, ei muita kansalaisia.
Näin poliitikoille on muodostunut Ruotsi-harha. He luulevat pohjoismaisuuden ja ruotsinkielen olevan yleisesti tärkeää ihmisille.
Todellisuudessa vain piiri pieni pyörii ja kansa maksaa.
Koska Suomi kuuluu Pohjoismaihin on suomen kieli pohjoismainen kieli. Miksi pohjoismainen yhteistyö tarkoittaa kuitenkin toimimista ruotsiksi? Eikö ruotsalaisille pidä antaa mahdollisuus käyttää ja opiskella suomen kieltä?
Pohjolan kannattaa olla yhtenäinen alue. Tällä tavalla Pohjolan painoarvo päätöksenteossa ja kaupassa on huomattavasti suurempi kuin yksittäisten maiden.
Baltiaa käsitellään maailmalla yhtenä könttänä. Verrattuna maailmalla tunnettuun Skandinaviaan, Balttia on huomattavan epäyhtenäinen alue.
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on samankaltainen lainsäädäntö, samankaltaiset pankkisysteemit, samankaltaiset kaupantekotavat ja samankaltaiset kielet (suomea lukuun ottamatta). Olisi melko typerää Suomelta jättäytyä tämän blokin ulkopuolelle, kun meillä kuitenkin on samat intressit.
Virossa, Latviassa ja Liettuassa oikein mikään ei ole samankaltaista, silti puhutaan Baltiasta kaupankäynnin, matkailun ja ehkä kulttuurinkin osalta. Baltiassa latvia ja liettua ovat kielinä lähellä toisiaan, mutta ei mitään muuta. Viro on aivan erilainen kuin kaksi edellä mainittua. Lainsäädännön ja kansanluonteiden kanssa on samoin.
Pohjola on jo olemassa, ja se on yksi meidän vahvuuksista, miksi emme vahvistaisi sitä?
"Pohjola on jo olemassa, ja se on yksi meidän vahvuuksista, miksi emme vahvistaisi sitä?"
Kyllä, kyllä, mutta miten?
Jotain konkreettista tarvittaisiin motivoimaan tavallista veronmaksajaa. Ihan hienoa, että poliitikot pitävät yhtä, mutta onko tarkoitus, että meidät muut jätetään sivuun. Ei sellainen motivoi ainakaan ruotsin kielen opiskeluun. Pohjola voi olla yhtenäinen alue, jossa pärjätään pohjoisella pikkukielellä, mutta mitä me tästä Pohjolasta oikeastaan tiedämme ja miten se liittyy meidän elämäämme. Tarvitaanko meidän myötävaikutustamme esim. siten, että kaikki käyttävät aikaa ja energiaa oppiakseen em. pikkukielen alkeet jotka koulun jälkeen unohtuvat käyttömahdollisuuksien puutteessa.
Käy vaikkapa Tukholmassa, Oslossa, Kööpenhaminassa, Moskovassa ja Helsingissä ja mieti jälkeenpäin mikä ei kuulu joukkoon. Neljä on aika samankaltaista ja yhdessä jopa kirjaimet ovat erilaisia. Pohjolassa et tarvitse viisumia, etkä edes passia.
Pohjoismaisella tasolla tehdään runsaasti yhteistyötä työelämässä päivittäin. Kouluissa oli (ainakin ennen) ystävyyskaupunkeja, sekä kouluja joiden välillä tehtiin luokkaretkiä jne. ja tutustuttiin toisiimme.
Ruotsi kielenä ei ole kovin pieni EU mittakaavassa, ja se lienee meille tärkein mittakaava? Ruotsia ymmärtää ko. mittarin mukaan n. 4-5 % EU:n kansalaisista, kun suomea ymmärtää vain 1%. Suurempia kieliä EU:ssa kuin ruotsi ovat ainakin saksa, englanti, ranska, italia ja espanja. Näitäkin kieliä on luonnollisesti hyvä oppia jos aikoo tehdä asioita yhdessä paikallisten kanssa. EU:n yleiskieli on saksa, sillä sitä puhuu suurin osa EU:n kansalaisista äidinkielenään, tai äidinkielen kaltaisesti. Englanti on hyvä business kielenä ja ranskaa harrastetaan toistaiseksi diplomaattikunnassa. Italia ja espanja ovat EU:ssa paikalliskieliä. Ruotsi on meidän pohjoismaalaisten yhteinen kommunikoinnin väline.
Skandinavia on yhtenäinen alue, mutta kun Suomi ei kuulu siihen.
Suomen kieli ja kulttuuri ei ole skandinaavinen, vaan balttilainen tai pelkästään suomalainen.
Suomea on väkisin liitetty Skandinaviaan lähinnä poliittisista syistä.
Nuo syyt ovat rauenneet jo aikoja sitten Neuvostoliiton hajoamisen ja EU-jäsenyyden myötä.
Suomi on aina ollut kaltoin kohdellun ottolapsen asemassa Pohjolan perheessä.
On kansallinen häpeä pyrkiä kerhoon, jossa ei saa tasa-arvoista kohtelua.
"On kansallinen häpeä pyrkiä kerhoon, jossa ei saa tasa-arvoista kohtelua"
Olisi kansallinen häpeä jättäytyä saarekkeeksi Venäjän ja Itämeren välille. Tasa-arvoa on vaikea saada jos ei vie mukanansa mitään yhteiseen pöytään. Muut katsoo vinoon niitä jotka haluavat vain etua itselleen antamatta muille mitään.
Olet oikeassa ja tuo yhteinen pöytä on EU!
Siinä pöydässä Suomi on tasaveroinen muiden maiden kanssa.
Öljyä ja maakaasua ja metalleja maaperässä enemmän kuin muualla yhteensä. Valtavat metsät.
Vain murto-osa vasta hyödynnetty. Venäjä nousee vielä elintasossa maailman rikkaitten joukkoon. Entäs sitten. Saattaa ahmaista koko skandinavian kitaansa. Kääpiö ruotsi on sillon liian heikko vastus Venäjälle. ruotsi ei enää hallitse skandinaviaa. Se on Venäjä jonka kieli ja talous täällä jyllää. Myös ruotsissa.
Yhteinen pöytä on tänään EU. Siinä olet aivan oikeassa. Olipa miellyttävää lukea jotain rakentavaa palstalla pitkästä aikaa.
Jos mietimme EU käytäntöjä vähän pidempään, huomaamme että EU:ssa on useita blokkeja, kuten esim. poliittisia blokkeja. Muita blokkeja löytää helposti maantieteestä. Milloin etelän viininviljelijät ajavat yhdessä jotain asiaa ja milloin kinastelevat keskenään, on hyvä esimerkki. EU:ssa tehdään myös paljon hölmöltä vaikuttavia asioita, mutta hyödyt painaa enemmän.
Miten Skandinaavia sopii tähän kuvioon?
On melko selvää, että se mikä on hyväksi Suomelle, on sitä todennäköisesti myös Ruotsille ja Tanskalle - Norjakin kannattanee, sekä ehkä muutama muu pienempi EU maa. Jos me kaikki jäsenvaltiot ajamme vain omia asioitamme, ja tuomme esille vain omia aloitteitamme, niin niiden läpimeno on aika epätodennäköistä. Skandinaavisella aloitteella on jo aivan toinen painoarvo. Mm. tämän takia tarvitsemme Pohjoismaista yhteistyötä.
Ehkä Viro voisi olla seuraava "Pohjoismaa", sillä maa orientoituu huomattavan vahvasti Pohjoiseen.
ei vuosikausiin ainakaan Saksassa ja Englannissa liitetty Skandinaaviaan. Meidät liitettiin aina Baltiaan kuuluvaksi.
Minä olin aina jollakin tavalla ymmärtänyt kuuluvani Skandinaaviaan ja nolotti kun tiedoitettiin Englannissa että Suomi on Baltian maa. Tanska, Norja ja Ruotsi olivat heidän mielestään ne Skandinaavian maat.
Me suomalaiset emme halua kuulua Venäjään emmekä Baltiaan siksi kai haluamme narrata itseämme ja väkisin pyrimme Skandinaaviseen yhteisöön.
Kulttuurin rajojen veto on tietysti melkoisen vaikeaa, kun kyse on päänsisäisestä asiasta. Mutta jos katsellaan erilaisia tyypillisiä elämänmenoon liittyviä asioita, niin mielestäni Suomea ja Skandinaviaa ei voi erottaa:
-Uskonto: luterilaisuus, joka on johtava uskonto lähinnä Pohjois-Euroopassa
-Egalitarismi: sosiaalisten erojen suhteellinen vähäisyys, sosiaalinen liikkuvuus
-Sosiaalidemokraattisuus (ei vain demaripuolueet, vaan yleinen aatemaailma yhteiskunnissa)
-Oikeusjärjestelmän samankaltaisuus
-Suomella ja Ruotsilla talouden rakenne hyvin samankaltainen
-Ruokakulttuuri: lihapullat ja monet muut perusruokalajit jaettuja
Ja mitä tulee kieleen, suomen kieleen, niin missäs sitä puhuttiinkaan? Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa laajemmassa määrin, Länsi-Venäjällä hitusen ja Virossa toisena kielenä. Vahvimmat väestöryhmät ovat Suomen ohella Ruotsissa ja Norjassa. Suomi on siis alueellisesti pohjoismainen kieli.
Suomella ja Ruotsilla on n. 650 vuoden yhteinen historia ja sen jälkeen tiivis yhteistyö. Sen vaikutuksia on turha yrittää kiistää. Ja mitä tulee näihin argumentteihin, että pohjoismaisuus olisi meillä "ulkoatuotua" tms. niin vastaan: mikäpä ei olisi? Kulttuurit leviävät ja menevät ristiin. Harvasta asiasta voi sanoa, että se olisi jotenkin "alkuperäisen" suomalaista. Hernekeittoa syödään monessa Euroopan maassa, tangon alkumalli tulee Argentiinasta ja joulupukkivaikutteita on tullut useista maista. Kalevala ei ole mikään tyhjiö, vaan jakaa monia yhteisiä piirteitä muiden maiden tarujen kanssa. Pienenä maana Suomi on ollut erityisen altis vaikutteille. Sillä, mistä ja miten vaikutteet tulevat, ei ole merkitystä nykyisyyden kannalta: Suomi on pohjoismainen, oli se "pakotettua" tai ei.
On tietysti usein vaikea erottaa pohjoismaista kulttuuria pohjoiseurooppalaisesta (Saksa, Iso-Britannia), eurooppalaisesta tai länsimaisesta kulttuurista. Kuitenkin erottelu on mielestäni perusteltua. Itse koen pohjoismaisen identiteetin tärkeäksi ja turvalliseksi viiteryhmäksi.
"Ja mitä tulee kieleen, suomen kieleen, niin missäs sitä puhuttiinkaan? Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa laajemmassa määrin, Länsi-Venäjällä hitusen ja Virossa toisena kielenä. Vahvimmat väestöryhmät ovat Suomen ohella Ruotsissa ja Norjassa. Suomi on siis alueellisesti pohjoismainen kieli."
Virossa toisena kielenä? Se on valitettavasti mennyttä maailmaa. Virossa puhutaan venäjää toisena kielenä, joskin välillä vastahakoisesti. Kolmantena ja neljäntenä kielinä puhutaan englantia ja suomea.
Virolaisissa suomenpuhujissa hieno asia on se, että he ovat ylpeitä kielitaidostaan. Vaikka itse osaan viroa, en koskaan keskeytä virolaista joka puhuu minulle suomea. Suomenkielen osaaminen Virossa on järkevää, sillä tarvittavista vieraista kielistä Viron sisällä Suomi on no:1.
Virostakin löytyy "Virossa viroa tyyppejä" mutta heidän ruokapöytänsä antimet ovat osaajien vastaavia kehnommat. Aivan joka päivä.
"Itse koen pohjoismaisen identiteetin tärkeäksi ja turvalliseksi viiteryhmäksi."
Se on minunkin henkinen koti maailmalla ja kotona.