Uusi erilainen

Ruotsissa toimii pankki, joka ei peri korkoa lainkaan, sen nimi on JAK.
http://www.jak.se/
Suomeen ollaan puuhaamassa samanlaista. Se on ekologinen pankki. Yritän selittää tätä ideologiaa.

Setelirahaa ja kolikkoja lukuunottamatta kaikki uusi raha markkinoille lasketaan liikkeelle velkoja myöntämällä. Kun otat 100 000 euron lainan niin aivan upouusi 100 000 lähtee siitä paikasta liikkeelle sinun kauttasi. Se ei ole lähtöisin pankin holveista, eikä se ole kenenkään muun säästöjä, se on ihan uutta rahaa.

Mutta se on velkaa ja pankki kerää sen sinulta lyhennyksinä ajan mittaa itselleen. Pahin ongelma vihreiden ekonomistien mielestä tässä on se, että pankki kerää rahan takaisin korkoineen. Korkojen takia markkinoilta peritään aina takaisin enemmän kuin sinne tuodaan rahaa. Markkinoille lasketaan rahaa 100 000 euroa, mutta sieltä otetaan takaisin 150 000 e. Korot köyhdyttävät ja vaativat hillitöntä, kiihtyvää kasvua ja ovat syynä siihen, että meidän on pakko tuhota luonto.
11978
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Näköjään pitäisi myös laittaa rahaa säästöön tuohon pankkiin ilman korkoa. Inflaation vaikutuksesta rahoja käyttöön otettaessa ostovoima onkin sitten pienepi. Ei hyvä.

Pankki ei yleensä tienaa korolla vaan marginaalilla. Tuokin pankki ottaa mukavan siivun rahaa lainatessa, mutta vain toisella nimellä. Samalla voikoin sitten käyttää jotain pisteitä, jota on saanut säästäessä antaessaan rahansa ilmaiseksi pankin käyttöön.

Samaa puuhaa naamioituna joksikin toiseksi.

Äänestä
  • Tässä asiassa on kysymyksessä periaate, ei yksittäisen ihmisen hetkellinen etu. Tässä on kysymys koron vaikutuksesta maailman talouteen ja sitä kautta ihmisten elämään ja tulevaisuuteen täällä maapallolla. Se on yritys pelastaa ihmiset muutoin edessä olevalta väistämättömältä tuholta. Kun rahaa kerätään markkinoilta koko ajan takaisin enemmän kuin sitä lasketaan liikkeelle, niin tilanne muistuttaa sitä leikkiä, jossa tuoleja on aina yksi vähemmän kuin leikkijöitä, ja kun musiikki lakkaa, niin joku jää aina ilman tuolia. Tai joku saa aina Musta-Pekan. Viime lamassa moni jäi ilman tuolia

    Äänestä

  • En jaksanut lukea linkkiä, mutten ymmärrä miten pankki voi lainata rahaa nolla korolla, jos se ei saa itsekään rahaa nollakorolla. Talletus asiakkaita tuskin kiinnostaa tallettaa nollakorolla, vaan pelkästään se lainaus puoli. EKP:llla on yksin oikeus laskea euroja liikkeelle, ja se tapahtuu usein huutokauppana (siis huutokauppaavat sitä velkaa) jossa alinkorko on määrätty etukäteen. EKP siis vaikuttaa siihen mitä korkoa siitä uudesta rahasta pitää maksaa. Nollakorko johtaa deflaatioon, ja se on ristidiirassa EKP:n asettaman hintavakavuus tavoitteen kanssa, ja sen saavuttamiseksi asetetun inflaatio tavoitteen kanssa (n. 2%).

    Äänestä

  • Kuka maksaa korot? kirjoitti:

    En jaksanut lukea linkkiä, mutten ymmärrä miten pankki voi lainata rahaa nolla korolla, jos se ei saa itsekään rahaa nollakorolla. Talletus asiakkaita tuskin kiinnostaa tallettaa nollakorolla, vaan pelkästään se lainaus puoli. EKP:llla on yksin oikeus laskea euroja liikkeelle, ja se tapahtuu usein huutokauppana (siis huutokauppaavat sitä velkaa) jossa alinkorko on määrätty etukäteen. EKP siis vaikuttaa siihen mitä korkoa siitä uudesta rahasta pitää maksaa. Nollakorko johtaa deflaatioon, ja se on ristidiirassa EKP:n asettaman hintavakavuus tavoitteen kanssa, ja sen saavuttamiseksi asetetun inflaatio tavoitteen kanssa (n. 2%).

    Meni väärään paikkaan, piti laittaa viesti aloittajalle.

    Äänestä

  • Kuka maksaa korot? kirjoitti:

    En jaksanut lukea linkkiä, mutten ymmärrä miten pankki voi lainata rahaa nolla korolla, jos se ei saa itsekään rahaa nollakorolla. Talletus asiakkaita tuskin kiinnostaa tallettaa nollakorolla, vaan pelkästään se lainaus puoli. EKP:llla on yksin oikeus laskea euroja liikkeelle, ja se tapahtuu usein huutokauppana (siis huutokauppaavat sitä velkaa) jossa alinkorko on määrätty etukäteen. EKP siis vaikuttaa siihen mitä korkoa siitä uudesta rahasta pitää maksaa. Nollakorko johtaa deflaatioon, ja se on ristidiirassa EKP:n asettaman hintavakavuus tavoitteen kanssa, ja sen saavuttamiseksi asetetun inflaatio tavoitteen kanssa (n. 2%).

    Pankki saa nollakorolla rahaa kun se tekee sitä itse. Ei sen tarvitse painaa euroja, kun vain merkitään
    tilille velkasaldo jota sitten velallinen lyhentää korkojen kera. Niitä euroja ei tarvita kuin pieni osa, koska touhu perustuu rahan liikkeeseen. Euroja on euroopassa vain 1450 €/ henkilö. Mutta tätä tyhjää pankkien luomaa velkarahaa on muistaakseni maailassa 1x kuuhun ja takaisin jos ne olisi 100 $ seteleinä tiiviisti pinottuna päällekkäin. 1m on jo miljoona taalaa. Siitä saa käsityksen minkänlaisessa velkakuplassa elämme. Samassaveneessä.info on aika seikkaperäisesti kerrottu tuosta rahamaailmasta ja löytyy linkit mistä tiedot on haettu.

    Äänestä

  • Kuka maksaa korot? kirjoitti:

    En jaksanut lukea linkkiä, mutten ymmärrä miten pankki voi lainata rahaa nolla korolla, jos se ei saa itsekään rahaa nollakorolla. Talletus asiakkaita tuskin kiinnostaa tallettaa nollakorolla, vaan pelkästään se lainaus puoli. EKP:llla on yksin oikeus laskea euroja liikkeelle, ja se tapahtuu usein huutokauppana (siis huutokauppaavat sitä velkaa) jossa alinkorko on määrätty etukäteen. EKP siis vaikuttaa siihen mitä korkoa siitä uudesta rahasta pitää maksaa. Nollakorko johtaa deflaatioon, ja se on ristidiirassa EKP:n asettaman hintavakavuus tavoitteen kanssa, ja sen saavuttamiseksi asetetun inflaatio tavoitteen kanssa (n. 2%).

    Toi pankkien välinen lainaaminen on mulle vieras asia, sitä en tunne lainkaan. Mutta JAK pankissa ei peritä korkoja, siellä peritään lainamaksu. Lainamaksun koko määrä sovitaan silloin, kun laina otetaan. Lainamaksu 100 000 kr lainassa 10 vuodeksi otettuna on 13 000 kr.

    Äänestä

  • Kuka maksaa korot? kirjoitti:

    En jaksanut lukea linkkiä, mutten ymmärrä miten pankki voi lainata rahaa nolla korolla, jos se ei saa itsekään rahaa nollakorolla. Talletus asiakkaita tuskin kiinnostaa tallettaa nollakorolla, vaan pelkästään se lainaus puoli. EKP:llla on yksin oikeus laskea euroja liikkeelle, ja se tapahtuu usein huutokauppana (siis huutokauppaavat sitä velkaa) jossa alinkorko on määrätty etukäteen. EKP siis vaikuttaa siihen mitä korkoa siitä uudesta rahasta pitää maksaa. Nollakorko johtaa deflaatioon, ja se on ristidiirassa EKP:n asettaman hintavakavuus tavoitteen kanssa, ja sen saavuttamiseksi asetetun inflaatio tavoitteen kanssa (n. 2%).

    Talletus kiinnostaa silloin, jos se on lainan saamisen ehto. Kun JAK pankki aloitti Ruotsissa niin lainaa ei voinut sieltä saada lainkaan ilman etukäteen säästämistä. Nykyään sieltä jo voi saada lainaa myös ilman säästämistä, mutta lainaa saa sitä enemmän mitä enemmän on säästänyt. Asiakkaiden säästöjä tälle pankille on kertynyt jo 1 miljardia kruunua. Nykyään jokainen jäsen voi saada lainaa 750 000 kruunua ilman säästöjä. Tämä on siis osuuspankki, jonka jäseniä asiakkaat on. Sitä en vielä tiedä, minkälaisia sitoumuksia jäsenyyteen mahdollisesti liittyy. Säästöillä on valtion talletussuoja.

    JAK Medlemsbank är en kooperativ bank dvs. en ekonomisk förening. JAK Medlemsbank har banktillstånd och visar att det går att driva en bankverksamhet som inte bygger på räntor.
    Suomeksi:
    JAK Jäsenpankki on osuuspankki eli taloudellinen yhdistys. JAK Jäsenpankilla on pankkitoimilupa ja se näyttää, että voidaan harjoittaa pankkitoimintaa, joka ei perustu korkoihin.


    Den fria inlåningen i banken står idag för 600 miljoner och det bundna sparandet för drygt 400 miljoner. Den totala utlåningen är för närvarande ca 900 miljoner kronor. Låntagare betalar ingen ränta, men en låneavgift för att täcka bankens kostnader.
    Suomeksi:
    Pankissa on vapaita talletuksia tällä hetkellä 600 milj. kr ja sidottuja talletuksia 400 milj. kr. Lainoja on noin 900 milj. kr. Velalliset eivät maksa korkoa vaan lainamaksua, jolla katetaan pankin kustannukset

    Äänestä

en viitsi katsoa linkkiä, mutta ainut tapa, jolla tuo pankki voi toimia, on sama kuin islamilaisilla pankeilla. Eli korkoa ei peritä, mutta samat rahat otetaan palvelumaksuina. Onko siinä jotain ratkaisevaa eroa maailmantalouden tai viherpiiperöiden sielunelämän kannalta, kummalla nimellä raha otetaan?

Äänestä
  • En ole vielä itsekään tutustunut tähän asiaan oikein kunnolla, mutta huomasin tuolta JAK pankin sivuilta, että jos ottaa 100 000 kr lainan 20 vuodeksi niin lainamaksu on 26 000kr. Jos ottaa 100 000 euroa lainaa samaksi ajaksi niin helposti korkokulut ehtii tehdä yhteensä 50 000 ennen kuin laina on lyhennetty loppuun. Plus että on mukavampi maksaa, kun tietää, että tilanne ei muutu. Olen nähnyt 90-luvun korot, 9% oli silloin pieni korko. Elämisen ehdot muuttuu täysin, jos korko pomppaa ylös

    Äänestä

  • Olet oikeassa siinä, että tässäkin pankissa korko tulee velan PÄÄLLE, eikä sitä varten luoda rahaa.

    Siihen auttaisi ehkä se, jos velkaa myönnettäisiin aina lainan + lainamaksun verran. Esimerkiksi 100 000 rahaa lainaa + 13 000 rahaa lainamaksua = asiakkaalle 113 000 velkaa, josta pankki ottaa heti päältä omansa pois eli 13 000 rahaa lainamaksua. Asiakas maksaa pois 113 000 rahaa 10 vuodessa.

    Toi 13 000 kruunun lainamaksu 100 000 kruunun velasta vastaa 2,5 % tavallista pankkikorkoa.

    Äänestä

Suomessakin on aloittanut toimintansa eettinen/koroton pankki nimeltään JAK Finland. Toiminnan on tarkoitus olla hyvin samanlaista kuin Ruotsin vastaavan JAK-pankin. Suomessa toiminta aloitetaan osuuskuntana (eikä virallisesti pankkina). Yhteisö toimii voittoa tavoittelemattomana osuuskuntana, joten kaikki perittävät kulut käytetään yhteisön toiminnan kehittämiseksi.
Sivustolla http://www.jakfinland.fi on lisätietoa asiasta. Sieltä löytyy infoa suomeksi ja toivottavasti paljon vastauksia ihmettelyihin, kuten Mikä on koroton pankki? tai Miten pankki voi toimia ilman korkoa? tai Mihin se korko on piilotettu kun ilman sitä ei voi elää? jne.

Täälläkin on mukavasti virinnyt asian tiimoilta keskustelua ja minäkin yritän ottaa siihen osaa aina kun ehdin.

terkuin,
Antti

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pankki! kirjoitti:

Ruotsissa toimii pankki, joka ei peri korkoa lainkaan, sen nimi on JAK.
http://www.jak.se/
Suomeen ollaan puuhaamassa samanlaista. Se on ekologinen pankki. Yritän selittää tätä ideologiaa.

Setelirahaa ja kolikkoja lukuunottamatta kaikki uusi raha markkinoille lasketaan liikkeelle velkoja myöntämällä. Kun otat 100 000 euron lainan niin aivan upouusi 100 000 lähtee siitä paikasta liikkeelle sinun kauttasi. Se ei ole lähtöisin pankin holveista, eikä se ole kenenkään muun säästöjä, se on ihan uutta rahaa.

Mutta se on velkaa ja pankki kerää sen sinulta lyhennyksinä ajan mittaa itselleen. Pahin ongelma vihreiden ekonomistien mielestä tässä on se, että pankki kerää rahan takaisin korkoineen. Korkojen takia markkinoilta peritään aina takaisin enemmän kuin sinne tuodaan rahaa. Markkinoille lasketaan rahaa 100 000 euroa, mutta sieltä otetaan takaisin 150 000 e. Korot köyhdyttävät ja vaativat hillitöntä, kiihtyvää kasvua ja ovat syynä siihen, että meidän on pakko tuhota luonto.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu