Ulkoisesti musta ei näe että voin pahoin,mutta pääni sisällä asiat ovat toisin.
Päässäni huudan täyttä kurkkua mutta kukaan ei kuule.Ja ne ajatukset mitä mietin joka päivä.
Elämäni on kuin yhtä teatteria jonka näytös alkaa kun menen töihin.Olen iloisen oloinen ja sosiaalinen mutta sisälläni tunnen oloni mielipuoliseksi.Päässäni pyörii miten esim.tappaisin työkaverini muut työpaikallani olevat.Aika ja paikkakin jo mietitty valmiiksi.Tänäänkin töissä ajattelin että hakkaanko tuon ihmisen tähän paikkaan.
Työpäivän jälkeen näytös on ohi.
Mitään en jaksa/huvita tehdä,saatika puhua ihmisille.Öisin makaan sängyssäni ajatuksieni kanssa kunnes lopulta nukahdan.On myös päiviä jolloin haluaisin vaan maata sängyssäni ja olla.
Paremmin viihdyn 4 seinän sisällä,tunnen oloni silloin paljon turvallisemmaksi.Tuo ulkona oleva maailma on aivan erilainen,siellä ollessani tunnen aivan kuin muut ihmiset kyttäisivät mua.Samalla päässäni kuvittelen kadulla vastaan tulevan ihmisen tappamista.Tai kun olen kaupassa,katson ihmistä ja mietin miten helppoa se voisi olla.
Itsemurhaa olen monesti ajatellut,tuntuu olokin levolliselta silloin.
Helppoahan se olisi,lipas aseeseen,lataus liike,piippu suuhun ja liipasimesta painaa.
Ehkä tuo kuolema tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.
Varmaan passittaisivat suljetulle osastolle jos menisin puhumaan näistä ajatuksistani.
Tuntisinko oloni siellä turvalliseksi??????
Päässäni huudan täyttä kurkkua mutta kukaan ei kuule.Ja ne ajatukset mitä mietin joka päivä.
Elämäni on kuin yhtä teatteria jonka näytös alkaa kun menen töihin.Olen iloisen oloinen ja sosiaalinen mutta sisälläni tunnen oloni mielipuoliseksi.Päässäni pyörii miten esim.tappaisin työkaverini muut työpaikallani olevat.Aika ja paikkakin jo mietitty valmiiksi.Tänäänkin töissä ajattelin että hakkaanko tuon ihmisen tähän paikkaan.
Työpäivän jälkeen näytös on ohi.
Mitään en jaksa/huvita tehdä,saatika puhua ihmisille.Öisin makaan sängyssäni ajatuksieni kanssa kunnes lopulta nukahdan.On myös päiviä jolloin haluaisin vaan maata sängyssäni ja olla.
Paremmin viihdyn 4 seinän sisällä,tunnen oloni silloin paljon turvallisemmaksi.Tuo ulkona oleva maailma on aivan erilainen,siellä ollessani tunnen aivan kuin muut ihmiset kyttäisivät mua.Samalla päässäni kuvittelen kadulla vastaan tulevan ihmisen tappamista.Tai kun olen kaupassa,katson ihmistä ja mietin miten helppoa se voisi olla.
Itsemurhaa olen monesti ajatellut,tuntuu olokin levolliselta silloin.
Helppoahan se olisi,lipas aseeseen,lataus liike,piippu suuhun ja liipasimesta painaa.
Ehkä tuo kuolema tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.
Varmaan passittaisivat suljetulle osastolle jos menisin puhumaan näistä ajatuksistani.
Tuntisinko oloni siellä turvalliseksi??????
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mene hyvä ihminen lääkäriin.Tarvitset ammattiapua.Itsemurha ei ole ratkaisu.
Tässä tilanteessa se tuntuu paremmalta ratkaisulta.
sulta jää läheisiä kaipaamaan,mene lääkäriin.Periksi et anna.
Kuka oikein olet????
Tarvitset hoitoa joten hakeudu lääkärin vastaanotolle. Kuka uskaltaa tehdä töitä kanssasi jos aiot tappaa heidät?
Tuo voi olla paranoidia skitsofreniaa.
???????????????????????????????????
hyvä ihminen ainakaan itseäsi tapa!!! se on peruuttamatonta!
Tämä saa luvan loppua.HYVÄSTI!!!!!
huomannut pientä retorista ilkeyttäni? Hyvästi jää sit kuitenkin.
vaan tehnyt sitä mitä se ajattelikin tehdä?