HS 5.10.2009: "Säätiöt ja rahastot turvaavat Rkp:n vaalikassan riittävyyden."
HS 4.10.2009: "Ruotsin ja Suomen pitkä kohtalonyhteys." Torkel Janssonille vertaus ei riittänyt. Hän katsoi, että Suomi ja Ruotsi ovat vähintäänkin kuin siamilaiset kaksoset. Tässä katsannossa vuoden 1809 jälkeen on syntynyt kaksi Ruotsia, länteen ja itään. Janssonin näkemys suututti suomenruotsalaisen kirjailija Merette Mazzarellan, joka piti käsitystä ruotsalaisena kolonialismina.
HS 23.8.2009: "Suomalaisuus on ruotsalaisille tabu." Suomen kieli ja suomalaisuus kulttuurina näyttää olevan tabu tukholmalaisille. Tällä tabulla on juuret Suomen alusmaa-asemassa mutta etenkin Ruotsin varsin tehokkaassa integraatiopolitiikassa.
HS 28.9.2009: Nobelistipresidentti Martti Ahtisaari: "Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyyydestä."
HS 6.7.2009: "Suomenruotsalaiset pelkäävät kielensä aseman heikentyvän." Perusteina monille eduille ovat juuri ruotsinkieliset palvelut. Niiden vuoksi ruotsinkieliset ovatkin nyt takajaloillaan. Edellisenä suurena heikennyksenä he pitävät sitä, että ruotsista tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa.
HS 18.5.2009: "Rkp vaatii tästedes kaksikielisyyden turvaamista hallitusohjelmassa." Puolue haluaa homoille ja lesboille täydet adoptiomahdollisuudet. Tuhansia ääniä menee ja Rkp:tä aletaan haukkua homopuolueeksi, ennusti puolueveteraani Carl-Gustaf Aminoff. Hänelle vastattiin, että jos Pohjanmaalta tuhat ääntä meneekin, Helsingissä niitä tulee tuhansittain lisää.
Tässä vain pieni otos viimeaikaisesta keskustelusta, joka liittyy Suomen ja Ruotsin suhteisiin ja maiden jyrkästi erilaiseen kielipolitiikkaan. "Yhteinen historia" ja "veljeskansuus" ovat pahasti epätasapainossa. Onneksi Suomessa suhtautuminen ruotsin kielen rajusti ylimitoitettuun asemaan on alkanut muuttua ja se näkyy hallinnollisissa päätöksissä. Ylioppilastutkinnon rakennemuutos takaa suomalaisuudelle myönteisen lopputuloksen.
HS 4.10.2009: "Ruotsin ja Suomen pitkä kohtalonyhteys." Torkel Janssonille vertaus ei riittänyt. Hän katsoi, että Suomi ja Ruotsi ovat vähintäänkin kuin siamilaiset kaksoset. Tässä katsannossa vuoden 1809 jälkeen on syntynyt kaksi Ruotsia, länteen ja itään. Janssonin näkemys suututti suomenruotsalaisen kirjailija Merette Mazzarellan, joka piti käsitystä ruotsalaisena kolonialismina.
HS 23.8.2009: "Suomalaisuus on ruotsalaisille tabu." Suomen kieli ja suomalaisuus kulttuurina näyttää olevan tabu tukholmalaisille. Tällä tabulla on juuret Suomen alusmaa-asemassa mutta etenkin Ruotsin varsin tehokkaassa integraatiopolitiikassa.
HS 28.9.2009: Nobelistipresidentti Martti Ahtisaari: "Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyyydestä."
HS 6.7.2009: "Suomenruotsalaiset pelkäävät kielensä aseman heikentyvän." Perusteina monille eduille ovat juuri ruotsinkieliset palvelut. Niiden vuoksi ruotsinkieliset ovatkin nyt takajaloillaan. Edellisenä suurena heikennyksenä he pitävät sitä, että ruotsista tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa.
HS 18.5.2009: "Rkp vaatii tästedes kaksikielisyyden turvaamista hallitusohjelmassa." Puolue haluaa homoille ja lesboille täydet adoptiomahdollisuudet. Tuhansia ääniä menee ja Rkp:tä aletaan haukkua homopuolueeksi, ennusti puolueveteraani Carl-Gustaf Aminoff. Hänelle vastattiin, että jos Pohjanmaalta tuhat ääntä meneekin, Helsingissä niitä tulee tuhansittain lisää.
Tässä vain pieni otos viimeaikaisesta keskustelusta, joka liittyy Suomen ja Ruotsin suhteisiin ja maiden jyrkästi erilaiseen kielipolitiikkaan. "Yhteinen historia" ja "veljeskansuus" ovat pahasti epätasapainossa. Onneksi Suomessa suhtautuminen ruotsin kielen rajusti ylimitoitettuun asemaan on alkanut muuttua ja se näkyy hallinnollisissa päätöksissä. Ylioppilastutkinnon rakennemuutos takaa suomalaisuudelle myönteisen lopputuloksen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Helsingin Sanomien linjan muutos. Nyt puhutaan jo selkokielellä Rkp:stä ja sen puheenjohtajasta, joka jakelee toimittajille kieltoja yiedostustilaisuuksiin.
Tai sitten ei. Ruotsissa piti alkaman "Nyt suomea" kampanja yli koko maan. Mitään ei ole kuulunut, mutta Suomen TV kertoo, miten "svenska nu" on pantu haisemaan täällä.
Mutta mitä mahdettiin tarkoittaa sanomalla, että "svenska nu" on pantu haisemaan täällä?